Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sankt Moritz-Sanomalehti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pohj.-amer. sanomalehdistö on perustanut
oman sähkösanomatoimiston nimeltä „Associated
Press". Sitäpaitsi on suurilla s:illä omia
kirjeenvaihtajia.
Useat s:t ovat tätä nykyä riippuvaisia
valtiollisista puolueista tai muista
eturyhmistä. Hallituksilla on omat
viralliset lehtensä, joissa paitsi
lakeja ja asetuksia sekä julkisia
kuulutuksia voidaan julkaista myös
hallituksen kantaa selittäviä ja puolustavia
kirjoituksia. Puolivirallisiksi
sanotaan yksityisiä s:ia, jotka pitävät
säännöllisiä suhteita hallitukseen, saavat
siltä tietoja ja mahdollisesti julkaisevat
hallituspiireissä kirjoitettuja
artikkelejakin. Laajemmassa merkityksessä on
s:iksi luettava myöskin kuvalehdet,
aikakauskirjat, pilalehdet.
Suomessa oli ensim. s.
Aurora-seuran Turussa v:sta 1771 julkaisema
„Tidningar, utgifna af ett sällskap
i Åbo", jonka toimittajia oli myös
H. G. Porthan. Nimeltään hiukan
muuttuneena ja joskus keskeytyen se eli
v:een 1861 ja ilmestyi 1810-19
virallisena lehtenä nimellä „Åbo Allmänna
Tidning". Ensi aikoinaan lehti sisälsi
Suomen historiaa, luontoa j. n. e.
valaisevia kirjoituksia ja tietoja, mutta ei
juuri uutisia. Ensim. suomenk. s. oli
A. Lizeliuksen 1776 julkaisema „Suomenkieliset
(suomalaiset) Tietosanomat", joka
sisälsi pääasiallisesti taloudellisia
kirjoituksia, vars. maanviljelystä koskevia.
Helsingissä alkoi v:sta 1820 ilmestyä
virallinen lehti „Finlands Allmänna
Tidning", mutta vasta v:sta 1857 vastaava
suomenkielinen julkaisu „Suomen
Julkisia Sanomia", v:sta 1866 nimellä
„Suomalainen Virallinen Lehti". Vv. 1820-27
ja 1829-31 ilmestyi R. v. Beckerin
perustama s. „Turun Viikkosanomat", joka
alussa saavutti laajan levikin (2,000
tilaajaa). V. 1821 A. I. Arwidsson
julkaisi lehteä „Åbo Morgonblad". V. 1824
syntyi „Åbo Underrättelser". Vv. 1829-31
ilmestyi „Tidningar från Helsingfors",
1829-66 „Helsingfors Tidningar", 1832-44
„Helsingfors Morgonblad", 1845-55 nimellä
„Morgonbladet", 1829-71 „Oulun
Viikkosanomia", 1833-41 „Sanansaattaja
Viipurista" j. n. e. Suomenk. lehdet olivat
yksinomaan rahvaanlehtiä, ruotsink. sisälsivät
ankarien paino-olojen johdosta etupäässä
kirjallisia artikkeleita. Ensim. s., jossa
rohkeasti käsiteltiin yleisiä kysymyksiä,
oli J. V. Snellmanin 1844 perustama
„Saima", joka lakkautettiin jo 1846.
Snellman perusti myöskin rahvaanlehden
„Maamiehen Ystävän", joka ilmestyi
Kuopiossa 1844-55. V. 1845 P. Hannikainen
perusti Viipuriin ensim. sivistyneellekin
lukijakunnalle tarkoitetun suomenk. lehden
„Kanavan", lakkautettu 1847. Vv.
1847-66 ilmestyi Helsingissä P. Tikkasen,
A. Ahlqvistin y. m. perustama
„Suometar", 1862-89 „Helsingfors Dagblad",
josta tuli liberaalisen puolueen
äänenkannattaja, 1863 „Helsingin Uutiset",
v:sta 1864 „Hufvudstadsbladet", v:sta 1869
„Uusi Suometar", josta tuli suom. puolueen
äänenkannattaja. Suomalaisuuden asiaa
ajoi myöskin 1872-84 julkaistu
„Morgonbladet", jonka jatkaja oli 1885-92
ilmestynyt „Finland". Puhtaan
ruotsinmielisyyden ensim. puhetorvi oli
„Vikingen" 1870-73. Tämän suunnan
vaikutusvaltaisin edustaja 1880- ja
1890-luvuilla oli 1883 perustettu „Nya
Pressen". 1890-luvulla alkoi nuorsuomalainen
puolue perustaa omia s:ia; puolueen
pää-äänenkannattaja oli 1890 perustettu
E. Erkon toimittama „Päivälehti", joka
lakkautettiin 1904 ja jonka sijaan tuli
sam. v. „Helsingin Sanomat". Vähän
myöhemmin alkoi ilmestyä työväenlehtiä,
m. m. „Työmies" v :sta 1895. V. 1907
perustettiin Vaasaan maalaisliiton lehti
„Ilkka". V. 1927 ilmestyi Suomessa seuraavat
kuusi- (eräät seitsen-) päiväiset s:t:
„Uusi Suomi", „Helsingin Sanomat",
„Hufvudstadsbladet", „Suomen
Sosialidemokraatti", „Kauppalehti", „Iltalehti",
„Svenska Pressen", „Työväenjärjestöjen
Tiedonantaja", „Suomen Virallinen
Lehti", „Finlands Allmänna Tidning"
(kaikki Helsingissä), „Uusi Aura",
„Turun Sanomat", „Sosialisti", „Turunmaa",
„Åbo Underrättelser" (Turussa),
„Länsi-Suomi" (Raumalla), „Satakunnan Kansa"
(Porissa), „Lalli" (Kokemäellä),
„Aamulehti", „Tampereen Sanomat", „Kansan
Lehti" (Tampereella), „Hämeen Sanomat"
(Hämeenlinnassa), „Karjala", „Kansan
Työ", „Maakansa", „Viborgs Nyheter"
(Viipurissa), „Savo" (Kuopiossa), „Vaasa",
„Ilkka", „Vasabladet" (Vaasassa),
„Keskisuomalainen", „Sisä-Suomi", „Työn
Voima" (Jyväskylässä), „Kaiku",
„Kaleva", „Liitto", „Pohjan Voima" (Oulussa),
„Pohjolan Sanomat" (Kemissä),
„Perä-Pohja" (Torniossa).
Suomen ensim. aikakauskirja oli Turun
yliopiston opettajien 1803 julkaisema
„Allmän Litteraturtidning". Seuraava oli
J. G. Linsénin ja F. Bergbomin
toimittama „Mnemosyne" (1819-23). Ensim.
suomenk. aikakauskirja oli E. Lönnrotin
1836-37 ja 1839-40 toimittama
kirjallinen kuukauslehti „Mehiläinen". Vv.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
