Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Santos-Dumont-Saporogit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tärkein kahvinvientisatama, 110,000 as.
ks. kuvaliitettä Etelä-Amerikka 8.
Santos-Dumont [saŋtuž-dymõ’],
Alberto (s. 1873), brasilialainen
ilmalaivanrakentaja, purjehti 1901 ohjattavalla
ilmalaivallaan Eiffeltornin ympäri; kohosi
ensimmäisenä Euroopassa ilmaan (Levasseurin
konstruoimalla) moottorilentokoneella (1906).
Santti (lat.), pyhä, pyhimys; virrensävelmä.
Šantung, rannikkomaakunta
Pohjois-Kiinassa, Hoanghon alajuoksun kahden
puolen, 147,800 km2, 32 milj. as. S:iin
kuuluu matalavuorinen S:n niemimaa ja
sen tyveä ympäröivä tasanko. Pääkaup.
Tsinan.
São Francisco [sãū -si’sku], joki
Brasiliassa, alkaa Minas Geraesin valtiossa,
muodostaa lähellä suutaan 80 m korkeat
Paolo Affonson kosket. 2,900 km pitkä.
Šaohing, kaup. Itä-Kiinassa,
Tšekiangin maakunnassa. Kuuluisa temppeli.
200,000 as.
Sao Jorge [sãū žorže], Azoreihin
kuuluva tuliperäinen saari; 244 km2.
São Luiz de Maranhão [sãū luiš de
marānjã’ū], Maranhão (ks. t.).
São Miguel [sãū mige’l], Azorien
(ks. t.) suurin saari; 770 km2, 125,000 as.
Saône [sōn], Rhônen suurin lisäjoki,
Itä-Ranskassa, laskee Rhôneen Lyonin
kohdalla. 455 km pitkä. Suurin lisäjoki
vasemmalta Doubs. Kanavilla
yhdistetty Loireen, Seineen, Maasiin ja
Moseliin sekä Reiniin.
São Paulo [sãū -lu], samannimisen
Etelä-Brasilian valtion pääkaup. 60 km
luoteeseen Santosista; valtavan kahvipiirin
keskus. Brasilian uudenaikaisin kaupunki.
600,000 as.
Saostaminen, presipitatsioni,
sakan (ks. t.) aiheuttaminen.
São Thomé [sãū] (engl. ja ransk.
Saint Thomas), toinen Portugalille
kuuluvista Guinean saarista; 825 km2,
60,000 as.
São Vicente [sãū vise’nte] (engl. ja
ransk. Saint Vincent), Euroopan
lounais-kärki, Portugalissa, 9° länt. pit.
Valotorni.
Sapatinrikos, rikos, jonka tekee se,
joka sapattina, s. o. sunnuntaina tahi
kirkollisena juhlapäivänä, kello 6:n
aamulla ja 6:n illalla välillä tekee käsi-
tahi muuta työtä, jonka sopii tuonnemmaksi
jättää, ja jota ei tehdä omaksi tai
toisen hätätarpeeksi, niin myös se, joka
sapattina pitää rihkamakaupan tahi
muun senkaltaisen kauppapuodin avoinna
taikka sapattina harjoittaa torikauppaa
jälkeen kello 9 aamulla. Jos sapattina
tehdään muu rikos, on se seikka, että
rikos on tehty sapattina, katsottava
raskauttavaksi (Rikoslaki 41:6-8).
Sapatti, sabbatti (ks. t.).
Sapeli ks. Miekkailu.
Sapfo [-ō], kreik. runoilijatar, n. 600
e. Kr. Lesbos-saarella. S. on kreik.
monodisen (yhden hengen laulettavan)
lyriikan etevin edustaja (lemmen- ja
häälauluja). Hänen elämänsä ympärille on
syntynyt satu, että hän onnettomasti
rakastuneena Faon-nuorukaiseen olisi
heittäytynyt mereen. Aiheena Grillparzerin
samannimisessä näytelmässä.
Sapieha [-e’-], puol. ruhtinaallinen suku.
Sapienti sat (lat.), viisaalle kylliksi,
s. o. viisas ymmärtää vähemmästäkin.
Sapilaat, kaksi salkoa, joilla kaksi
henkeä kantaa rukoja y. m. latoon tai
pielekseen pantaviksi.
Sapo (lat.), saippua. — Sapokarboli,
lysoli (ks. t.). — Sapokresoli, lysoli
(ks. t.).
Saponaria officinalis, suopayrtti,
koristekasvina viljelty monivuotinen,
n. 0,5 m korkea, valko- tai punakukkainen
kohokkikasvien heimoon kuuluva ruohokasvi,
jonka saponiininpitoista juurakkoa on
käytetty hienojen vaatteiden pesuun.
Saponifikatsioni (lat.), saippuoiminen (ks. t.).
Saponiinit, eräitä kem. toisiaan
muistuttavia glykosideja, yleisiä
kasvikunnassa, kuten kvillajakuoressa,
suopayrtin juurissa y. m. Muodostavat vedessä
vaahtoavia, puhdistukseen saippualiuoksen
tavoin soveltuvia liuoksia. Myrkyttömiä,
esiintyvät us. yhdessä myrkyllisen
glykosidin, sapotoksiinin kanssa.
Saponiitti, saippuakivi, tiivis,
pehmeä ja rasvaiselta tuntuva
serpentiininsukuinen kivennäinen.
Saponlakka, selluloidin tai
nitroselluloosan liuos; liuottimena käytetään
asetonia, amyyli- t. butyyliasetaattia,
alkoholia tai eetteriä. Muodostaa
huokosettomalle pinnalle kovan, kiiltävän,
läpinäkyvän suojakerroksen, joka kestää
vettä ja saippualiuosta; huokoiselle
pinnalle syntyy himmeä päällystys.
Käytetään m. m. karttojen suojelualueena,
viime aikoina myös maalaukseen
(ruiskutusmenetelmää käyttäen). —
Sakeampana liuoksena n. s. voimaliimaa,
fajanssin, nahan y. m. paikkaukseen sopivaa.
Saporogit, zaporogit (ven.),
Dneprin koskien pohjoispuolella n. v:een
1775 asuneet vähäven. kasakat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
