- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
19-20

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sasnauskas-Satama

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


n. 1,940 km). — 2. Provinssi Sisä-Kanadassa;
651,900 km2, 0,8 milj. as.
Runsaasti jokia ja järviä, pohjoisosassa
havumetsiä, etelässä preerioita. Maanviljelystä
(vehnää, kauraa), karjanhoitoa, vuorityötä
(kivihiiltä) ja teoll. Pääkaup. Regina.

Sasnauskas, Česlovas (k. 1917),
liett. säveltäjä. Säveltänyt m. m. rekviemin
ja sovittanut liett. kansansävelmiä.

Sasonov, Sazonov (ks. t.).

Sassanidit, sasanidit, pers.
hallitsijasuku (ks. Persia, historia).

Sassari, kaup. Italiassa, Sardiniassa.
Yliopisto. Vilkas kauppa ja teollisuus. 46,000 as.

Sasseno [-ē-], pieni Italialle kuuluva
saari Albaanian rannikolla, Valonan lahden edustalla.

Sassi ks. Antiloopit.

Sasslinin koulu l. Kärjen
rukoushuonekunta,
Hämeenkyrössä, Kärjen
talon maalla, per. Adam Sasslinin
lahjavaroilla (ohjesääntö v:lta 1847).

Sassnitz [zasnits], merikylpylä
Rügenin saarella Pommerissa, Saksassa.
Junalauttayhteys Trälleborgiin. 4,000 as.

Sassoliini, hienosuomuinen
kivennäinen, vedenpitoista boorihappoa,
booriyhdistysten raaka-aine. Italiassa.

Sastamala, Saastamala (ks. t.).

Sasu Punanen, Ahon lastu; Yrjö
Räisäsen (ks. t.) pakinoitsijanimi.

Satakerran umpi, märehtijöiden
vatsatauti, esiintyy joko erityisenä vaivana,
jolloin se saa useimmiten alkunsa huonosta
ruoasta tai sopimattomasta ruokkimisesta,
taikka toisten tautien, kuten poikimahalvauksen,
punataudin y. m. seuralaisena.

Satakerta, märehtijäin (ks. t.)
mahalaukun osasto.

Satakieli (Luscinia philomela,
L. luscinia},
rastasten heimoon kuuluva,
harmaanruskea, 16,5-17,5 cm pitkä lintu.
Itä-Suomessa yleinen, levinnyt kaakosta
päin Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Tampereelle,
Jyväskylään ja Kuopioon saakka. Asustaa
nuorissa leppä- ja koivulehdoissa.
Pesä maassa, lahokannossa, joskus
pensaassa. Munia 5-6, ruskeanvihreät tai
tummanruskeat, tav. yksiväriset, joskus
täplikkäät. Erinomainen laulaja, laulaa
tav. öisin.

illustration placeholder

Satakieli.

Satakunnan Kansa, porilainen
kuusipäiväinen kokoomuspuolueen sanomalehti,
per. 1918.

Satakunnan Maanviljelysseura, per. 1861.

Satakunnanselkä, Hämeenkankaasta
ja Pohjankankaasta käytetty yhteisnimitys.

Satakunta, Suomen hist. maakunta,
Varsinais-Suomen pohjois- ja Hämeen
länsipuolella; pohjoisin kohta 62° 50’
(Ätsärinjärven pohjoispuolella), eteläisin
60° 40’ (Loimaalla) pohj. lev., itäisin
0° 10’ (Multialla) it. pit. Helsingistä.
Suurin osa S:aa kuuluu Turun ja Porin
lääniin, muu osa Hämeen ja Vaasan
lääneihin. S:n sisäosassa on verraten korkeata
ylänkömaata (yli 200 m korkeita mäkiä).
Runsasjärvisen sisämaan ja tasaisemman
rantamaan välillä on vyöhyke leveitä
harjuja, m. m. Hämeenkangas komeine
kangasmaisemineen, kauniit Kangasalan
harjut ja Pyynikki. — Jo kivikaudella oli
vars. Kokemäen joen suupuolen ja Eurajoen
välillä huomattava asutus. Rautakauden
löydöistä ovat Eura ja Kokemäki tavattoman
rikkaita. Alkuperältään väestö on enimmäkseen
hämäläisiä, mutta jo varhain asettui S:aan
runsaasti ruotsalaisia; nyk. he ovat
jokseenkin sulautuneet suomenkielisiin.
Kristinusko alkoi levitä Etelä-S:aan
Henrik-piispan toimesta 1100-luvulla.
— Vaakuna ks. kuvaliitettä I osan
alussa. ks. kuvaliitettä.

Satama, aluksien kuormaamista,
tyhjentämistä y. m. varten rakennettu ja
tarpeellisilla nosto- y. m. välineillä ja
laitureilla varustettu sekä tuulelta,
aallokolta, virralta j. n. e. suojattu
vesialue. Luonnolliset s:t ovat niemien
ja saarien tai aallonmurtajien suojaamia
merenranta- (meri-) s:ia tai joki-s:ia;
keinotekoisissa l. sulku-s:ssa
on maahan kaivettuja altaita sulkuportteineen
(n. s. tokka), joita käytetään,
missä vuorovesi vaikuttaa. Ellei s:aan
kaikilla säiliä pääse, on sen ulkopuolella
suojaisa ankkuripaikka, ulko-s. l. reti,
jossa laivat odottavat s: aan pääsyä.
S:n allas on 0,6 m syvempi kuin
syväkulkuisin laiva tarvitsee. S:iin
rakennetaan rata ja siitä s.-raiteet sekä
tavarain säilyttämistä varten katoksia,
makasiineja y. m. Myöhemmin tullattavat
tavarat säilytetään varranttimakasiineissa.
Sellaista s:aa, jossa kaikki tavarat
säilytetään myöhemmin tullattaviksi,
sanotaan vapaa-s:ksi. S.-laitureista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0018.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free