Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 17-18 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sarvikyy-Saskatchewan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sarvikyy, sarvikäärme (Cerastes
cornutus), Pohjois-Afrikan ja Lounais-Aasian
erämaissa yleinen, hiekanvärinen, kyyn kokoinen
myrkkykäärme; nimi johtuu kahdesta silmien
yläpuolella olevasta sarvimaisesta suomusta.
Makaa usein hiekkaan kaivautuneena.

Sarvilahti (ruots. Sarvlaks), maatila
Pernajassa. 1400-luvulta v:een 1757 Creutzeilla,
nyk. von Borneilla, [v. Born (ruots., 1898).]


Sarvilahti.

Sarviliitti ks. Galaliitti.

Sarvilinnut (Bucerotidæ),
suuria (useat yli 1 m pitkiä), Itä-Intiassa
sekä Austraalian ja Afrikan kuumissa osissa
eläviä, räikeänvärisiä lintuja, joilla valtavan
suuri nokka ja sen yläpinnalla sarvimainen
kyhmy. Pesä ontossa puussa. Munimis- ja
pesimisajaksi koiras muuraa pesäaukon melkein
umpeen (toisinaan naaras tekee sen itse)
jättäen vain pienen raon, josta ruokkii
naarasta ja josta naaras nokallaan voi
puolustautua ahdistajia vastaan. Syövät
pääasiassa hedelmiä. Parhaiten tunnettuja
ovat kaksisarvinen sarvilintu
(Buceros bicornis) ja sarvikuonolintu
(B. rhinoceros), molemmat toista
metriä pitkiä; ed. asuu Etu- ja Taka-Intiassa
sekä Sumatralla, jälk. Taka-Intiassa, Borneolla
ja Sumatralla.

Kaksisarvinen sarvilintu.

Sarvipäätelmä on päätelmä, jossa
todistetaan, että jostakin edellytyksestä
seuraisi jompikumpi kahdesta (tai
useammasta) vaihtoehdosta ja että näistä
ei kumpikaan ole toteutunut, josta
päätetään, että edellytystä ei ole olemassa,

Sarvipöllö (Asio otus), huuhkajan
näköinen, mutta sitä paljon pienempi
pöllö (35-37 cm); mustan, ruskean ja
ruosteenkeltaipen kirjava. Korvatupsut
pitkät. Melkein koko maassamme. Etelä-Suomessa
yleinen. Asuu pienissä metsiköissä, pesänä tav.
vanha variksen tai haukan pesä, munia 6-7. Syö
myyriä, hiiriä ja päästäisiä. Muuttolintu.


Sarvipöllö.

Sarvirauta, kiskotievaunujen ja
veturien akselipoksin U-muotoinen
ohjausrauta, jonka aukossa poksi
pääsee vaunun heiluessa liikkumaan.

Sarvivalas (Monodon monoceros),
4-6 m pitkä tylppäkuonoinen, vaalea,
tummapilkkuinen hammasvalas. Naaras
tav. hampaaton, koiraan yläleuan
etuhammas kasvanut kierteiseksi, kuonosta
suoraan eteenpäin suuntautuvaksi, 2-3 m
pitkäksi ,,sarveksi", jota ehkä käytetään
aseena. Asuu Pohjois-Jäämeressä, vaeltaa
talvisin etelään päin.


Sarvivalas.

Sarvivälke, musta tai tummanvihreä,
joskus tummanruskea amfibolien ryhmään
kuuluva yleinen kivilajikivennäinen.
— Sarvivälkeliuske, kiteinen
liuskekivilaji, jossa sarvivälke on
pääaineksena. Yleinen Suomen peruskalliossa.

Sarviöljy (oleum animale fætidum),
eläinjätteistä (luista, rustosta, sarvista,
karvoista) tislattu mustanruskea, sakea
öljy, joka sisältää nitriilejä,
pyridiiniyhdistyksiä, fenolia y. m. S:lla on
kirpeä, inhottava haju. S:yä käytetään
eläinlääkityksessä.

Sasebo, Saseho, kaup. Japanissa,
Kiušiun länsirannikolla. Sotasatama. 90,000 as.

Šasi, kaup. Hupein maakunnassa
Kiinassa, Jangtsekiangin varrella. Kauppaa
ja puuvillateoll. 160,000 as.

Saskatchewan [säskä’tševən]. 1. Joki
Kanadassa, lähdejoet North S. ja
South S. lähtevät Kalliovuorilta; laskee
Winnipeg-järven luoteisosaan. N. 500 km
pitkä (South S, mukaanlaskettuna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>