Print (PDF) - On this page / på denna sida - Sardou ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Sarvikyy, sarvikäärme (Cerastes
cornutus), Pohjois-Afrikan ja
Lounais-Aasian erämaissa yleinen, hiekanvärinen,
kyyn kokoinen myrkkykäärme; nimi
johtuu kahdesta silmien yläpuolella olevasta
sarvimaisesta suomusta. Makaa usein
hiekkaan kaivautuneena.
Sarvilahti (ruots. Sarvlaks), maatila
Pernajassa. 1400-luvulta v:een 1757 Creutzeilla,
nyk. von Borneilla, [v. Born (ruots., 1898).]
<img>
Sarvilahti.
Sarviliitti ks. Galaliitti.
Sarvilinnut (Bucerotidœ),
suuria (useat yli 1 m pitkiä), Itä-Intiassa
sekä Austraalian ja Afrikan kuumissa osissa
eläviä, räikeänvärisiä lintuja, joilla valtavan
suuri nokka ja sen yläpinnalla
sarvimainen kyhmy. Pesä ontossa puussa.
Munimis- ja pesimisajaksi koiras muuraa
pesäaukon melkein umpeen (toisinaan
naaras tekee sen itse) jättäen vain
pienen raon, josta ruokkii naarasta ja josta
naaras nokallaan voi puolustautua
ahdistajia vastaan. Syövät pääasiassa
hedelmiä. Parhaiten tunnettuja
ovat kaksisarvinen sarvilintu
(Buceros bicornis) ja
sarvikuonolintu (B. rhinoceros),
molemmat toista metriä pitkiä; ed. asuu
Etu- ja Taka-Intiassa sekä Sumatralla,
jälk. Taka-Intiassa, Borneolla ja Sumatralla.
<img>
Kaksisarvinen sarvilintu.
Sarvipäätelmä on päätelmä, jossa
todistetaan, että jostakin edellytyksestä
seuraisi jompikumpi kahdesta (tai
useammasta) vaihtoehdosta ja että näistä
ei kumpikaan ole toteutunut, josta
päätetään, että edellytystä ei ole olemassa,
Sarvipöllö (Asio otus), huuhkajan
näköinen, mutta sitä paljon pienempi
pöllö (35-37 cm); mustan, ruskean ja
ruosteenkeltaipen kirjava. Korvatupsut
pitkät. Melkein koko maassamme. Etelä-Suomessa
yleinen. Asuu pienissä metsiköissä, pesänä tav.
vanha variksen tai haukan pesä, munia 6-7. Syö
myyriä, hiiriä ja päästäisiä. Muuttolintu.
<img>
Sarvipöllö.
Sarvirauta, kiskotievaunujen ja
veturien akselipoksin U-muotoinen
ohjausrauta, jonka aukossa poksi
pääsee vaunun heiluessa liikkumaan.
Sarvivalas (Monodon monoceros),
4-6 m pitkä tylppäkuonoinen, vaalea,
tummapilkkuinen hammasvalas. Naaras
tav. hampaaton, koiraan yläleuan
etuhammas kasvanut kierteiseksi, kuonosta
suoraan eteenpäin suuntautuvaksi, 2-3 m
pitkäksi ,,sarveksi", jota ehkä käytetään
aseena. Asuu Pohjois-Jäämeressä, vaeltaa
talvisin etelään päin.
<img>
Sarvivalas.
Sarvivälke, musta tai tummanvihreä,
joskus tummanruskea amfibolien ryhmään
kuuluva yleinen kivilajikivennäinen.
— Sarvivälkeliuske, kiteinen
liuskekivilaji, jossa sarvivälke on
pääaineksena. Yleinen Suomen peruskalliossa.
Sarviöljy (oleum animale fœtidum),
eläinjätteistä (luista, rustosta, sarvista,
karvoista) tislattu mustanruskea, sakea
öljy, joka sisältää nitriilejä,
pyridiiniyhdistyksiä, fenolia y. m. S:lla on
kirpeä, inhottava haju. S:yä käytetään
eläinlääkityksessä.
Sasebo, Saseho, kaup. Japanissa,
Kiušiun länsirannikolla. Sotasatama. 90,000 as.
Šasi, kaup. Hupein maakunnassa
Kiinassa, Jangtsekiangin varrella. Kauppaa
ja puuvillateoll. 160,000 as.
Saskatchewan [säskä’tševən]. 1. Joki
Kanadassa, lähdejoet North S. ja
South S. lähtevät Kalliovuorilta; laskee
Winnipeg-järven luoteisosaan. N. 500 km
pitkä (South S, mukaanlaskettuna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
