Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1075-1076 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Walesin prinssi-Valistus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Valloittaja pakotti heidät tunnustamaan
yliherruuttansa, Täydellisesti valloitti
W:n Edvard I 1283 voitettuaan W:n
ruhtinaan Llewellynin ja hänen
veljensä Davidin. W. läänitettiin 1301
Edvardin Caernarvonissa syntyneelle
pojalle Edvardille, joka sai arvonimen
W:n prinssi. Siitä lähtien on tämä
arvonimi ollut Englannin kruununprinssillä.
V. 1536 Henrik VIII yhdisti W:n täydellisesti
Englantiin.

Walesin prinssi [ue’ilz-], v:sta 1301
Englannin kruununperillisen arvonimi,
jos tämä on kuninkaan vanhin poika tai
tämän poika.

Vale-Smerdis ks. Smerdis.

Valetta, La Valetta (ks t.).

Valette [-e’t], Jean Parisot de la
(1494-1568), johanniittain suurmestari
v:sta 1557. Torjui 1565 turkkilaisten
hyökkäyksen Maltaa vastaan, perusti
1566 La Valettan.

Walewski [-e’-], Alexandre
(1810-68), ransk. valtiomies, kreivi, Napoleon
I:n ja puol. kreivittären Marie Walewskan poika.
Ulkoministerinä 1855-60, pääministerinä 1860-63.

Walfish Bay [uō’lfiš bei],
Valaskalanlahti (ks. t.).

Valga, Valk (ks. t.).

Valgamaa, maakunta Etelä-Virossa.

Valgetjärvi, Valkeajärvi (ven.
Belo-ozero), alavarantainen järvi
Pohjois-Venäjällä Äänisjärven kaakkoispuolella;
44 km pitkä, 32 km leveä, 1,121 km².
Laskee Šeksna-jokea myöten Volgaan. V:n etelä-
ja länsipuolitse kulkee Marian kanava.
vrt. Marian kanavisto.

Valhalla, skand. muinaisuskonnossa
taistelussa kaatuneiden sankarien sali.

Walhalla ks. Regensburg.

Valhallaorden, vapaamuurarien
tapainen salaseura, jonka J. A. Jägerhorn
1780-luvulla perusti Viaporiin. Siihen
otettiin vain aatelismiehiä, ja se levisi
yli Suomen. Seurassa pohdittiin
valtiollisia ja siveellisiä kysymyksiä, joita
käsiteltiin valistusajan hengessä, ja
siihen liittyi miltei vihamielinen
suhtautuminen Kustaa III:n hallitukseen ja
kuninkaaseen. Anjalan liiton hajottua
hajosi V:kin.

Valheaistimus, hallusinatsioni,
on aistintoiminnan häiriö, jonka johdosta
ihminen luulee aistivansa jotakin olematonta.
vrt. Aistinhairahdus.

Vali (arab.), Turkin provinssin
(vilajeetin) kenraalikuvernööri. — Valide,
hallitsevan sulttaanin äidin nimitys.

Valintaoppi, valintateoria,
selektsioniteoria, ks. Polveutumisoppi.

Valio. Voinvientiosuusliike Valio
r. l., Suomen osuusmeijerien keskusliike,
Helsinki, per. 1905, osastoina vientikonttori
ja drittelitehdas Hangossa sekä myyntikonttori
Hullissa. V. toimeenpanee erilaisia opintokursseja,
ylläpitää juustonvalmistuksen harjoittelulaitosta,
julkaisee meijeriammattialaa käsittelevää
kirjallisuutta sekä aikakauslehtiä „Karjatalous"
ja „Karjantuote". — V. 1927 jäsenmeijereitä
oli 462, omat pääomat 18 milj. mk., vuosimyynti
657 milj. mk., vienti n. 90 % koko maan voinviennistä.

Valion liike- ja tehdaslaitoksia Helsingissä.

Valio, valioyksilö, ks. Kasvinjalostus.

Valiokunta. Eduskunnassa on
varsinaisilla valtiopäivillä viiden päivän
kuluessa valtiopäivien avaamisesta
asetettava seuraavat v:t: perustuslaki-, laki-,
ulkoasiain-, valtiovarain- ja pankki-v.;
näiden lakimääräisten v:in lisäksi
Eduskunta voi asettaa ylimääräisiä v:ia.

Valiokuntapäivät (ruots. utskottsmöte,
utskottsriksdag), Ruotsin valtakunnassa
1600-luvun alkupuolella tavalliset kansan
edustuskokoukset, joihin, kun ei ollut
tilaisuutta vars. valtiopäivien kokoonkutsumiseen,
kutsuttiin edustajia kolmesta ylemmästä säädystä
valtiopäivien sijasta päättämään asioista.

Valistus, valistusfilosofia,
filosofinen ja yleissivistyksellinen suunta
Euroopassa 1700-luvulla. Lähtökohtanaan
Englannin deismi ja Locken filosofia v.
varsinaisesti muodostui Ranskassa (Voltaire,
Montesquieu, Rousseau ja ensyklopedistit).
Materialistis-ateistisen maailmankatsomuksen
pohjalta ahdisteltiin taikauskoa, uskonnollista
suvaitsemattomuutta ja vanhanaikaisia
yhteiskuntalaitoksia. V:n yhteiskuntateorioilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>