Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1461-1462 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Äetsä-Äitien päivä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Laacken niittyäes.

aseteltavaan akseliin. Lapio ä:ssä
pyöriviin, vinossa ajosuuntaan oleviin
ja usein myös aseteltaviin akseleihin on
kiinnitetty erimuotoisia teriä, „lapioita"
(Hankmo, Tukeva, Kääntäjä, Ahkera y. m.).
Rulla- ja kuokkarulla-ä:issä
akselit ovat kohtisuorat ajosuuntaan, työsyvyys
pienempi kuin edellisten (Mullistaja). — 2:sen
ryhmän ärillä hienonnetaan maa edellisen
ryhmän ä:iden jäljeltä vielä tarkemmin.
Tällaiset ä:t ovat tav. suorapiikkisiä
tasaus-ä:itä, kuten vinkkura-, aseteltava
tasaus-, sikinsokin-, polku-, y. m. ä:t. —
3:nnen ryhmän ärillä hävitetään
rikkaruohoja kasvavasta taimistosta ja
kuohkeutetaan maan pintaa kosteuden
säilymiseksi. Näitä ovat 100-piikkinen,
rikkaruoho-, niitty- ja risu-ä.

Äetsä, rautatieasema
Tampereen-Peipohjan rataosalla, Kiikan
kunnassa, 71 km Tampereelta.

Äetsän tehtaat. O.-y. Äetsän
Tehtaat, osakepääoma 2 milj. mk., per.
1897, omistaa Keikyässä puuvilla- ja
silkkikutomon.

Ägir [ēgir], muinaisskand. taruissa
mainittu „meritursas", myöh. meren jumala.

Ähky, koliikki, suolenlihasten
sairaalloisesta supistumisesta aiheutuva
kohtauksittain esiintyvä tuskallinen
vatsapuru, joka liittyy moneen vatsa- ja
suolitautiin. Nimitystä käytetään myös
muissakin elimissä esiintyvistä
samantapaisista kivuista (sappikiven ä.,
munuaiskiven ä.).

Ähtäri, Ätsäri, kunta Vaasan
läänissä, Pohjois-Satakunnassa, Ä:n-järven
ympärillä; 642,1 km², 8,471 as. (1927).
Inhan ja Ostolan sahat, Inhan rautatehdas,
Vääräkosken paperitehdas, Ryötön paperi- ja
massatehdas. — Ähtäri (ennen Ostola),
rautatieasema Haapamäen-Seinäjoen rataosalla, Ä:n
kunnassa, 45 km Haapamäeltä.

Ähtärinjärvi, 32 km pitkä, 2-4 km
leveä järvi Ähtärin ja Lehtimäen
pitäjien alueella. Laskee Hankaveteen.

Ähtärin reitti, läntisin Kokemäenjoen
vesistön latvareiteistä. Tärkeimmät
järvet ovat Ähtärinjärvi, Hankavesi,
Ouluvesi, Pärännejärvi, Toisvesi, Vaskivesi.
Visuvesi ja Tarjannevesi. Viimeksimainittuun
yhtyvät Pihlajaveden reitin vedet.

Ähtävä (ruots. Esse), ruotsink. kunta
Vaasan läänissä, Keski-Pohjanmaalla, Ä:n-joen
alajuoksun varrella; 233,4 km²,
2,766 as. (1927).

Ähtävänjoki alkaa Lappajärvestä,
juoksee Evijärveen ja siitä mutkitellen
Pohjanlahteen Pietarsaaren itäpuolelle.
Pituus Lappajärvestä mereen n. 70 km.

Äidinmaito. Ä:n kokoomuksesta ks.
Maito (taulukko). Ä:n väri on
sinertävänvalkoista, lehmänmaitoon
verrattuna se näyttää hyvin vetiseltä; vain
ensi päivinä synnytyksen jälkeen
erittynyt ä. on vaaleankeltaista, mikä
riippuu sen suuremmasta rasvanpitoisuudesta
ja siinä runsaasti esiintyvistä
valkoisia verisoluja muistuttavista n. s.
kolostrumisoluista. Ä:n määrä vaihtelee
yksilöitä myöten. Suomalaisten
imettäjien keskimääräinen korkein
päivätuotanto on n. 1,440 g ja korkeimmat
keskimääräiset viikkotuotannot 10-12 l.
Parhaan tutkitun suomalaissyntyisen
imettäjän korkein päivätuotanto on ollut
1,850 g. Saksassa on todettu eräiden
imettäjien tuottaneen päivittäin
4,000-5,000 g. — Lehmänmaito ei missään
suhteessa voi täydelleen pienen lapsen
ruokana vastata ä:oa. Milloin sitä on
käytettävä, on se miedonnettava vedellä tai
kauraliemellä, niin että seoksen
suolan- ja valkuaisenpitoisuus tulee
suunnilleen jokseenkin samaksi kuin ä:n.
[Ruotsalainen, „Pikkulapsi ja sen hoito" (1925);
Ylppö, „Äiti pikkulapsensa hoitajana ja
ruokkijana" (1925).]

Äijälänsalmi l. Äijälänjoki,
n. 1 km pitkä salmi Jyväsjärven ja
Päijänteen välillä.

Äijänmäki, Inkerinmaan korkein
kohta, Tuutarissa; 167 m yl. merenp.

Äimä, Antti (k. 1660), Suomen
kamariviskaali v:sta 1633. Korotettiin
aatelissäätyyn, mutta ei ottanut
aateloimista vastaan. [Ruuth (Hist. Arkisto
XXII, 1911).] — Äimä, Frans
Gustaf (s. 1875), Helsingin Yliopiston
fonetiikan ylim. prof. v:sta 1924. Julk.
kielitiet. tutkimuksia suomen ja lapin
kielen sekä vertailevan suom.-ugr.
kielitieteen alalta. Kohdistanut huomionsa
myös kokeelliseen fonetiikkaan.

Äimälän linnaluoto, Kokemäenjoessa
Äimälän kylän kohdalla oleva pieni saari,
jolla lienee ollut keskiaikainen linna.

Äitien päivä. Ä. p:ää vietetään
toukokuun toisena sunnuntaina. Sen
tarkoituksena on osoittaa äideille tunnustusta
ja kiitollisuutta heidän suuriarvoisesta
työstään. Ajatus on kotoisin Pohjois-Amerikasta;
meillä on ä. p:ää vietetty v:sta 1918.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>