Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
BU 15* Lauvanlaina, na pai vana Huuhli-kuula, 1846.
I.entolehti Siinmnfrtirtcil, jota
toi-•fitetaan joka pyhätöinnä Lauvantaina,
Èulos-jaetaan krl lo 5 ilta-puolella
ovis in puoisBa, Falmqvistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoinpuoliiniiiaisen
kavun varrella, mnk»aa täällä
Heisin-kissa yhen I lo pc e Kuplan, vuuessa, ja
fitl kop. puolessa; mutta haettu postin
kautta rauuanek, inaksaapi vuosikerta
15 kop. ja puolen ruueu 9 kop. enäinpi.
Kuuluttclemisia ja muutaik
ilmoittamista, jota tahotaan pantuksi näihia
lehtihin, makxanSkop. joka rati eli rivi,
johon luetaan nuon arvolla50pulistavia.
Yksinäisiä Numeroita ei inyyvä.
Huoman o, joka on 2:nen Rukouspäivä, saarnaa:
Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saaman, määrätty
Kappalainen Blomqvist f sekä Suomeksi että Ruutiksi).
—- Ehtosaarnan, vara Pastori Lillström
(SuomeksiJ; määrätty Palvellus- Apulainen Snellman
( Ruotiksi).
Uenki-Varjeluksen Suomalais-Tark’ampuvaistcn
Kirkossa: vara Pastori Lillström (SuomeksiJ.
Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väestän Kirkossa:
Väestön Pastori Cajanus [Ruotiksi).
Suomalaiset Pietarissa.
(Jatko viimeisestä Numerosta).
Jfos tapaat sunnuntaina e. m. semmoisen
Nokia-mestarin, niin on hään tuskin ensimmäisellä
silmän-kahleella ilmoittavansa — kennon kanssa leiliä tässä on
tekemistä. Hänen musia frakkinsa, ja kulia
kello-ritjansa, (ja talvella, hänen Siberian-nnhkainen
turkkinsa) saattaisi kyllä saalia sinua siihen uskoon, jolta
«o vähinläkin muka muuan kunnia-porvali, joka
tässä seisoopi eissäisi, ellei ouk muka joku
viina-fuokraaja (branwins-förpaktare). Nokia-mestarin
am-(patista harvoin kyllä, pyhäpäivinä, tavataan
käsi-hinsä merkkiä tästä hänen mustasta toimituksestaan
— joka on muka saalislavainen (indrägtig). Mestarit
Mavat palkkansa kustakin talosta, vieläpä kustaikin
ruoka-kunnasta; ottaavalkin päällensä, kontrahin kautta,
toimittaaksensa piippujen pullistamista, kaikin
paikoin, yksinkin isoimmissa Ruunun rakennoksissa; ja
•lätläävät koko joukkokunnan näitä opin-poikiansa,
ja oppilaisiansa, joita—jo tottuneet näihin
suomalaisten raakoihin tapoihin (muistakaamme veikkoiset,
jotta se on venäläinen kuin tässä puhuupi) ja
heijän saitaiseen säästämisehen — hään pitää kovossa
kurissa, ja syöttää kehnolla ruualla. Suolaisia ja lii—
joitenkin huonompata ja halvempata suolattua kalaa,
ja siihen vielä potaattia lisäksi, onki tavallisesti
hei-j8n päivällinen ruokansa; lihaa saavat tuskin nähäk-
sensä. Tok* jo? jollonkullon, sunnuntai-päivinä,
Kres-tovskin paikoilla, tarkoin kahtelet korvia jonkun
suomalaisen *), niin lotta löyvät joukossa tässä
lysteile-mässään kävelevien käsityön-tekiöihen
(handtwerkO-re) Nokia-oppilaisia jos opinpoikia. Krestovski on
ilopaikka tämänlaatuisen rahvaan; siinä myöskin
kukin katala raukka helpoittaa henkensä, hankkiiksensa
tässä ens’-lulevaiseksi viikoksi uutta voimaa ja
uskallusta: Iässä pois-unohtaavat sitä selkäänsä-saamista,
jolla heijän mestarit Maanantaina ja Keskiviikkona ovat
heitä lämmittäneet, unouttaaval miten hään oli heijät
Tiistaina, vihapäissänsä, kopristanut, miten hfiän kaksi
päiveä peräilysten, Torstaina ja Perjantaina, heitä
korvistaan kohoitellut, ja miten hään
Sunnunlai-anl-tona oli heijän sivujansa survaissunna **). Talvisina
aikoina heillä ei ouk tätäkään huvitusta, tarjona;
ainoasti, harvoin kyllä, ehkä jouluuvat jollon kullon
kump-palinsa (veikkojensa) kanssa Krasnin kapakkaan;
muutoin niin kaikki heijän pyhän riemuitteleminen
seisoo siinä, jotta käyvät pyhä-aatloina, saunassa,
kylpemässä — se onki kaikkein Nokioihen tavaksi
tut-lut oikeus—ja mänöövät Sunnuntaina, kumppalins»
kanssa, kävelemään — kuitenkaan ei savi-lapiallänsa,
liioillansa, kapustallansa, huiskullansa ja nuorallansa, eikU
myöskään sillä mustalla sametti-kauhtanalla (niin
kuin kuhtuuvat muka tätä arki-päivällistä
vaateh-pariansa) — mutia liijanki päällys-kauhtanoissa ja>
kahoppas sitä! — vieläpä valkoisillakin
kaula—patjoilla (chemisetter) vähimmäksikin valkoisilla kauluksilla
(kragor). Nämät valkoiset kaulukset antaavat kul*
lenkin Nokialien, omissa muka silmissään, vielä
toisenkin verran arvoa ja kunniata. Joka-päivällisesai
*) Ottaapa se merkkinsä, jost’ei toinen tunnekkaan;
mutta mitenkä hään ensin eroitti Suomalaisia
muista kansoista, liijoitenkin omista maa-miehistä,
siitä hään ei puli nk niin mitään. ’ Korvistakohan
hään siinäkin kahteli.
s
**) Niinkuin kuuletten, on Laginski kirjoittanut koko
tämän hänen puheensa leikihten ja irvistelltn:
vaan saattaa siinä siksi olla totuuttakin tomcü
puoli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
