- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
3-4

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aadolf - Aadolf Fredrik - Aadolf Juhana - Aadolf Nassualainen - Aagaard, Gustav - Aagaard, Karl Frederik - Aagesen, Sven - Aake Yrjönpoika - Aakenustunturi - Aakirkeby - Aakjær, Jeppe - Aakkoset - Aalanti - Aalbæk-lahti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Aadolf ks. myös Adolf.

Aadolf Fredrik.
Aadolf Fredrik.


Aadolf Fredrik, Ruotsin ja Suomen kuningas
(1751-71), synt. 14 p. toukok. 1710 Gottorpin
linnassa, kuoli
Tukholmassa helmik. 12 p.
1771. Hänen isänsä
oli Lyypekin
ruhtinaspiispa Kristian
August, jonka arvon
myöskin A. F. 1727
vanhemman veljensä
kuoltua saavutti.
Vanhempainsa kautta oli
A. F. kaukaista sukua
Ruotsin pfaltsilaiselle
kuningasperheelle ja
samoin hän oli
holsteinilaisena ruhtinaana
sukua Venäjän
keisarinnalle Elisabetille. Sentähden kun hattujen
onneton Suomen sota vv. 1741-43 oli saattanut
hattupuolueen pulaan, keksittiin heidän puoleltaan
tuuma valita A. F. Ruotsin kruununperilliseksi
ja siten hankkia Elisabetilta edullisempi rauha,
kuin muuten oli toivottavissa. Tämä ei tosin
voinut tapahtua ilman kovaa vastarintaa
talonpoikaissäädyn puolelta, joka kannatti Tanskan
kruununprinssiä Fredrikiä, eikä ennen aseihin
tarttuneitten taalalaisten kapinan kukistamista.
Näin tuli A. F. Ruotsin kruununperilliseksi 1743
ja meni seuraavana v. naimisiin Preussin
Fredrik Suuren sisaren Loviisa Ulriikan kanssa (ks.
t.). Tuli kuninkaaksi 1751. Itse hän oli
hiljainen ja hidas luonne, mutta ryhtyi kuitenkin
jäntevän puolisonsa vaikutuksesta hallituksensa
alussa hankkimaan kuninkaalle suurempaa
valtaa, kuin senaikuinen valtiomuoto hänelle antoi.
Nähtävästi jo hänen Suomen-matkansa 1752,
jolloin hän m. m. kävi Viaporissa, Loviisassa,
Turussa ja Pohjanmaan kautta palasi Ruotsiin, oli
tässä tarkoituksessa tehty kansansuosion
saavuttamiseksi. Sittenkuin yritykset tähän suuntaan
valtiopäivillä 1755-56 olivat menneet tyhjiin,
sekaantui hovi väkinäistä vallankumousta
tarkoittavaan salaliittoon, mutta tämä tuli liian
aikaisin ilmi ja sen johtajat (Brahe, Horn y. m.)
saivat verellään sovittaa rikoksensa. Tämän
jälkeen A. F. näkyy mukautuneen kohtaloonsa ja
sen tuottamiin nöyryytyksiin, näytellen valtaa
vailla olevan kuninkaan osaa. Kuninkaallisten
lasten kasvatuksesta määräsivät säädyt; jos
kuningas ei tahtonut valtaneuvoston päätöksiä
allekirjoittaa, painettiin hänen nimensä siihen
nimileimasimella j. n. e. Vasta 1768 esiintyy
kuningas taas, kun hän, ilmeisesti nyt nuoren
kruununprinssin vaikutuksesta, uhkaa luopua
kruunustansa ja siten pakoittaa vastahakoisen
myssyhallituksen kutsumaan säädyt kokoon.
Toivomaansa laajennettua valtaa ei hän kuitenkaan
nytkään saavuttanut, vaan supistui säätyjen
kiitollisuus kohteliaisuuksiin ja kiitossanoihin.

        K. G.

Aadolf Juhana (1629-89),
Pfalz-Zweibrückenin herttua, herttua Juhana Kasimirin ja
ruotsalaisen prinsessan Katariinan, Kaarle IX:n
tyttären, poika, syntyi ja kasvoi Ruotsissa ja
käytettiin siellä erityisissä toimissa. Vaikkei
aivan ilman kykyä, herätti A. J. kuitenkin
kiihkoisella ja kummallisella mielenlaadullaan
paljon tyytymättömyyttä, joka puhkesi esiin, kun
Kaarle X Kustaa kuollessaan määräsi hänet
valtamarskiksi ja holhojahallituksen jäseneksi.
Säädyt kumosivat kuninkaan määräyksen,
koska A. J. ulkomaisena ruhtinaana ei voinut
valtakunnan hallitukseen kuulua, ja A. J. vietti
loppuikänsä Stegeborgin linnassa tyytymätönnä
ja ihmisiä vihaavana. Hänen samannimisen
poikansa elämä oli sangen seikkailukas;
palveltuansa Itävallan armeijassa sodassa
Turkkia vastaan palasi hän kotiin ja kuoli Kaarle
XII:n leirissä Lahisissa Virossa talvella 1701.

        K. G.

Aadolf Nassualainen, Saksan kuningas
(1292-98), Nassaun kreivi, valittiin Rudolf
Habsburgilaisen kuoltua Saksan hallitsijaksi,
mutta joutui yrittäessään laajentaa
perhealueitaan pian taisteluun vallanhimoisia
läänitysherroja vastaan, jotka vastakeisariksi asettivat
Albrekt Itävaltalaisen. Taistelussa häntä
vastaan kaatui A. 2 p. heinäk. 1298 Göllheimin
luona kilpailijansa lävistämänä.

Aagaard [ōgōr], Gustav (s. 1852), norj.
kirjailija ja pappi. Hänen kertomuksistaan,
jotka kuuluvat tasaiseen
ajanvietekirjallisuuteen ja joissa on vahvasti tuntuva
moraliseeraava tendenssi, mainittakoon: „Speilbilleder”
(1896), „Sterke hænder” (1897), „En
spøgelseshistorie” (1S99), „I skygger og lys” (1900),
„Keiser Felix” (1904). Suomennettu on
„Väkevät kädet”.

        V. T.

Aagaard [ōgōr], Karl Frederik
(1833-1895), tansk. taidemaalari, harjoitti
koristemaalausta ja kehittyi P. C. Skovgaardin johdolla
maisemamaalaajaksi.

Aagesen [ōgesen], Sven, tansk.
historioitsija, eli Valdemar I:n aikana ja on 1185 v:n
jälkeen kirjoittanut lyhyen suullisiin lähteihin
perustuvan Tanskan historian, ensimäisen
laatuaan. Tekijän elämästä ei paljoa tiedetä; hän
kuului ylhäiseen sukuun ja oli nähtävästi,
esityksensä hengestä päättäen, maallinen
suurmies eikä niinkuin useimmat tämän ajan
kirjailijat kirkon palveluksessa.

Aake Yrjönpoika ks. Tott.

Aakenustunturi, noin 500 m korkea
kvartsiittihuippu Ounasselällä, länsi Kittilässä,
metsärajan yläpuolella.

        J. E. R.

Aakirkeby [ō-], kaupunki Bornholmassa,
2,000 as. Sen kirkossa on hietakivinen
kastemalja, jossa on kuvia ja riimukirjoituksia
13:nnelta vuosis.

Aakjær [ōkjär], Jeppe (s. 1866), tansk.
kirjailija, jyllantil. luonnonrunoilija,
kirjoittanut runoja (osaksi Jyllannin murteella) ja
kertomuksia Jyllannin kansan elämästä: „Vredens
børn” (1905), julkaissut St. Blicherin
elämäkerran.

Aakkoset, kirjaimet. Nimi on muodostettu
kirjaimiston ensimäisestä kirjaimesta, a:sta.
Tieteen, taiteen y. m. aakkosista puhutaan
alkeita tarkoittaen; vrt. Alfabeetti ja
Kirjaimisto.

        A. K.

Aalanti ks. Ahvenanmaa.

Aalbæk-lahti [ōlbek] on Jyllannin
itärannalla, hyvä satamapaikka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0010.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free