Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A priori ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
491
Apteekkilaatikko
Apuharvennus
492
oikeudet. Apteekkioikeuksien antaminen on
korkeimmalle hallintovallalle kuuluva oikeus,
jota Keisarin ja Suuriruhtinaan nimessä
harjoittaa Senaatti. Oikeudelliselta luonteeltaan
ovat apteekkioikeudet joko reaalisia tahi
persoonallisia. Edellistä lajia ovat vanhoille eli n. s.
kanta-apteekeille myönnetyt oikeudet, joita on
annettu kunnille, korporatsioneille (esim.
yliopistolle) ja myöskin yksityisille henkilöille.
Tällaiset apteekit ovat verosta vapaita ja
siirtyvät haltijan oikeudenomistajille perinnön tahi
muun laillisen saannon kautta, vaikka
apteekkia tietysti ei saa hoitaa muut kuin
asianmukaisesti tutkitut proviisorit. Persoonalliset
apteekit ovat syntyneet myöhemmin siten, että
apteekkioikeudet on annettu jollekin määrätylle
henkilölle sillä ehdolla, ettei niitä saa siirtää
toiselle. Persoonalliset apteekit, joita ei siis
saa luovuttaa toiselle armollisetta luvatta,
maksavat veroa kruunulle ja ovat sitä varten jaetut
7:ään luokkaan.
Apteekkiliikkeen harjoittamisesta annetaan
yksityiskohtaisia määräyksiä Farmacopea
fennieassa, virallisessa luettelossa, jossa
mainitaan, mitä lääkkeitä apteekissa tulee olla
sekä miten ne ovat valmistettavat ja
säilytettävät. Lääkkeiden myynnissä on,
apteekkioikeuksien menettämisen uhalla, noudatettava
säädettyjä lääketaksoja. Muita kuin
apteekkiliikkeeseen kuuluvia tavaroita ei apteekeissa
saa pitää kaupan.
Apteekkiliike on Lääkintähallituksen
silmälläpidon alaisena, ja tästä valvomisesta pidetään
liuolta osaksi piirilääkärien pitämien
vuotuisten apteekintarkastusten, osaksi
apteekinkat-sastusten kautta, jotka joku erityisesti määrätty
ammattimies toimittaa. O. E:nen.
Apteekkilaatikko, lääkevarasto, jonka
jonkun itsenäisen apteekin omistaja,
asianmukaisen oikeuden siihen saatuaan, 011 perustanut
paikkakunnalle, missä itsenäinen apteekki ei
kannattaisi. O. K:nen.
Apteekkimitat, mitat, joita käytetään
lääkeaineita lääkkeiden valmistuksessa mitattaessa.
Vanhat apteekkimitat olivat naula 1. libra
(11. s. Niirnbergiii naula = ""/»sis porvarillista
naulaa = 356,247 gr.)=12 unssia (%) 1 unssi
= 8 drakmaa 1. kvintiiniä (3) (= 0,0698463
naulaa = 29,68725 gr.) ; 1 drakma = 3 krupulaa
O) (=0,008730 naulaa = 0,3710906 gr.) ; 1 k r u-
pula = 20 graania (= 0,002910262 naulaa =
1.236969 gr.) ; 1 gr aan i = 0,0001485131 naulaa
(= 0,0618484 gr.). Metrijärjestelmä otettiin
meillä apteekeissa käytäntöön 1 p. tammik. 1887.
Apteekkioikeudet ks. Apteekki.
Apteekkitaksa, lääketaksa (ks. t.).
Apteerata (lat. aptä’re), sovittaa, asettaa.
Apteeraus (lat. aptä’re = sovittaa), metsät.
Puiden apteerauksella tarkoitetaan runkojen
asianmukaista katkomista tahi pölkyttämistä.
A:ssa, jota koetetaan toimittaa niin, että puu
antaa suurimman taloudellisen voiton,
noudatetaan seuraavia yleisiä sääntöjä: viallinen
runko-osa erotetaan terveestä, oksainen
oksattomasta; väärä katkaistaan mutkan kohdalta.
Kun runko on pitkä ja säännöllinen ja siitä
Lepisma.
voidaan saada useampia tukkeja, täytyy
aptee-rauksessa pitää silmällä, että tukit tulevat
sellaisiksi, että niistä sahassa saadaan, puun
turhaan hukkaanmenemättä, sellaista tavaraa, joka
on hyvässä hinnassa. — Väärin toimitettu
apteeraus tuottaa sangen suurta tappiota. Jos
esim. rungosta voidaan saada yksi 17’ x 9’/."
täyttävä tukki ja yksi 20’ x 7" tukki, mutta
se katkaistaankin 29’ x 8" ja 20’ x 6", oiin
saadaan tästä ainoasta puusta tappio, joka
viimetalvistenkin hintojen mukaan nousee noin
4 markkaan, johon ei vielä ole luettu latvaosan
aivoa. — Tarkoituksenmukaista a:ta
vaikeuttavat tavallisesti lauttauskustannukset, jotka
useimmiten lasketaan tukilta ja jotka
pakoit-tavat sahanomistajan uittamaan puunsa niiu
pitkinä runkoina kuin suinkin mahdollista.
A. B. B-T.
Aptenodytes ks. Pingviinit.
Aptera (kreik. „siivettömät"), siivettömiä
hyönteisiä, jotka ennen luettiin kuuluviksi kaikki
samaan lahkoon; ovat myöhemmin erotetut
toisistaan ja liitetyt useaan eri hyönteislahkoon.
Vähimmin kehittyneet muodostavat uudemmissa
järjestelmissä lahkon Apterygota (ks. t.).
U. S-s.
Apterogenea ks. Apterygota.
Apterygota, eläint., si ivettömät.
Kuusijalkaisia, siivettömiä, verrattain
pehmeä-ihoisia niveljalkaisia, joilla ei
ole
muodonvaihdosta. Muodos- ""
tavat erityisen
hyönteislahkon,
joka jaetaan alalahkoihiu: s u k
a-häutäiset (Thysanura) ja
hyppyhäntäiset
(Collem-bola). Edellisiin kuuluu
hopean-hohteinen, aitoissa ja huoneissa
tavattava ,,s o k e r i t o u k k a"
(Lepisma sacharina) sekä
multamaalla kivien y. m. alla elävä
valkoinen, kapea ja kiemuroiva
Cam-podea, joka anatomisessa suhteessa
on erittäin tärkeä. Jälkimmäisiin
kuuluu suuri luku hyppyhännällä
varustettuja ’/a-3 mm pitkiä
eläimiä, joista muutamat esiintyvät
tavattomin joukoin lumella ja
jäällä, varsinkin kevättalvella.
[Linnaniemi (Axelson), „Die
Ap-terygotenfauna Finlands", 1907.]
U. S-s.
Apteryx (kreik. „siivetön"), kivi (lintu)
(ks. t.).
Aptiitti (ransk. appétit, < lat. appeti’tus).
halu, ruokahalu.
Apuasteikko ks. N o o n i o.
Apuglossa [-Ö-] ks. G 1 o s s a.
Apuharvennus. Apuharvennuksilla
(harvennus- 1. kasvatushakkauksilla) tarkoitetaan kaik
kia niitä hakkauksia, joita toimitetaan
tasaisessa tai melkein tasaisessa metsässä ennen
lopullista päähakkausta. Apuharvennusten
tarkoituksena on 1) käyttää hyväksi kaikki kuolleet
puut (missä sellaisilla on menekkiä) ennenkuin
ne lahoavat arvottomiksi; 2) käyttää hyväksi
kaikki varjostuneet puut, ennenkuin ne kuolevat :
t
Carapodea
(paljon
suurennettuna).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>