- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
505-506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arabialainen rakennustyyli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

.">05

Arabialainen rakennustyyli Arabialainen taide

50(5

saita koloratuureja, sen rytmi on monipuolinen,
mutta yleensä jotenkin hajanainen. I. K.

Arabialainen rakennustyyli ks.
Arabialainen taide, Rakennustaide.

Arabialainen taide. (K u v a a m a t a i d e.)
Muhamettilaisuus on luonteeltaan kuvallisia
esityksiä vihaava, ja niinpä
rajoittuu sen
kuvaamataide vain
arkkitehtuuriin ja arkkitehtoniseen
koristeluun. Arabialainen
rakennustaide liittyi
läheisesti kansan
uskonnollisiin tarpeisiin, jotka
monessa suhteessa ovat
samanlaisia kuin
kristittyjen. Kokoussali
rukoileville sekä siinä
osoittamassa suuntaa Mekkaan
päin pyhä komero
(mili-räb 1. kibla), jossa
Koraania tavallisesti
säilytetään, iso piha ja sen
keskellä kaivo (hanefije)
pyhiinvaeltajien
peseytymistä varten, sekä sirot hoikat toruit
(minareetit), joista muhamettilaisia äänekkäillä huudoilla
käsketään rukoilemaan, ovat arabialaisen eli
yleensä muhamettilaisen moskeian pääosia,
joihin toisinaan liittyy moskeian perustajan hauta-

Kapiteeli Alhambrassa.

Kait Ufvn moskeia Kairossa.

Moskeian portti Tiemeenissil (Algeria).

rakennus (turbo). — Alkuaan muodosti
moskeian iso nelikulmio, jonka kaikilla sivuilla oli
pylväskäytäviä, mutta keskiosa, jossa kaivo
sijaitsi, oli avoin. Sisäänkäytävää vastapäätä
olevalla puolella oli pylväskäytävä hiukan leveämpi,
ja siinä oli kokoussali ynnä kibla. Mutta kun
arabialaiset tulivat bysanttilaisen vallan
yhteyteen, omaksuivat he bysanttilais-kristillisen
keskusrakennuksen kupolilaitteineen ja tekivät
siitä moskeiainsa perusmuodon, johon he
kuitenkin lisäsivät esim. muurilla ympäröid3’n
pihan kaivoineen sekä minareetit.

Egyptissä (Kairossa) rupesivat
arabialaiset ensimäiseksi käyttämään koko
myöhemmän keskiajan rakennustaiteessa niin tärkeätä
suippokaarta, jolle he tosin eivät osanneet
antaa mitään konstruktiivistä merkitystä
Paitsi suippokaarta saattoivat he myöskin käy
täntöön h e v o s e n k e n k ä k a a r e n ja
kiila-kaaren (talkakaaren, satulakaaren) (ks.
Is. aari). —■ Arabialaisten käyttämät pylväät
ovat tavallisesti kapeita, kukanvanojen
kaltaisia, ja niiden kapitelit ovat muodoltaan kuin
kukkien umput, esim. tyylitelty avautuva lilja.

Arabialaisten ornamentiikka on etupäässä
tasapintaista koristelua. Loppumattomin,
leikkivin kaarin täyttää seinät joukko yhtä pitkiä,
milloin mittausopillisia, milloin tyyliteltyjen
kukkien muotoisia ornamentteja, arabeskejä
(ks. t.), jotka muistuttavat itämaisia mattoja
ja ovat väriltään yhtä loistavan kirjavia kuin
nekin. Tämän väriloisteen tapaa yksistään
rakennusten sisällä; ulkopuoli on tavallisesti
ankaran jäykkää eikä kiinnitä erikoisesti
huomiota puoleensa.

Kun arabialaisista tuli valloittajakansa, levit-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free