- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
545-546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arho ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

.">45 Arho–

pan pojista yksi, M i i h k a 1 i (k. sokeana 1899),
peri isänsä laulut. A. N.

Arho ks. A r e n a r i a.

Arholma [Hr-], saari Tukholman saaristossa,
Ahvenanmereltä johtavan, n. s. Arholman-väylän
varrella, lastauspaikka, luotsi-, posti- ja
sähkö-lennä ti nasema.

Ariaanit ks. A r e i o 1 a i s e t.
Ariadne [a’dnv], kreik. tarustossa Kreetan
kuninkaan Minoksen tytär, joka Theseukseen



Ariadne, Bethmanninl museossa Frankfurt a. M:ssa.

rakastuneena antoi hänelle lankakerän
(Ariad-nen lanka), jonka avulla sankari pääsi takaisin
labyrintistä. Otettuaan A:n mukaansa
kotimatkalla Theseus joko uskottomuudesta tai
jonkun jumalan käskystä jätti hänet
Naksos-saa-relle, jossa vanhan tarun mukaan Artemis hänet
surmasi. Tavallisimman tarun mukaan
Diony-sos-jumala hänet korotti puolisokseen; oli myös
olemassa taru, jonka mukaan hyljätty A.
surmasi itsensä. Hyljätty A. on kuvattuna useissa
antiikin taideteoksissa (m. m. Vatikaanin
A.-veistokuvassa) ; tunnettu on myöskin
Dannecke-rin tekemä veistokuva: Dionysoksen pantterin
selässä istuva Ariadne.

Arialaiset ks. Arjalaiset.

Ariana [ö’-] ks. Iraani.

Arianisnii, areiolaisuus ks. Areiolainen
riita.

Arieetti-lias, lias-osasto (juramuodostuksen
alempi osa), jolle on ominainen am moni ittisuku
Arietites. ks. Juramuodostuma.

Ariège [-i&z]. 1. Etelä-Ranskassa, Garonnen
oikeanpuolinen syrjäjoki, joka lähtee Pyreneiltä
(Pic Nègreltä) ja laskee Garonneen 8 km:n
päässä Toulousesta. — 2. Departementti
Lounais-Ranskassa, Espanjan rajalla, 4,903 km2, 205,684
as. (1906), osaksi baskilaista alkuperää. Maa
etelässä vuorista, muutamat Pyreneitten huiput
kohoavat yli lumirajan. Karjanhoito ja
maanviljelys ovat tärkeimmät elinkeinot. Lämpimiä
lähteitä on, samoin myös runsaasti mineraaleja:
rautaa, kivihiiltä, kipsiä, marmoria y. m.
Pääkaupunki Foix, Ariègen varrella. (A. R. B.)
18. Painettu =/309.

Arina r>4G

Ariel (hebr.), „Jumalan leijona"
(henkilö-nimenä Vanhassa testamentissa) tai „Jumalan
liesi" (Jerusalemista, Jes. 29t, ,) ;
myöhemmissä loihduissa vedenhaltijan nimenä,
Shakes-pearella („Myrskyssä") ja Goethellä
(„Faustissa") ilmanhengetär. (Ar. HJ

Arietites, paleont., ammoniittisuku, kuuluu
pääasiallisesti alempaan lias-muodostukseen. ks.
Arieetti-lias.

Arietta ks. Aaria.

Ariinit, muuan pieni kansanheimo Sajaanin
vuorten pohjoispuolella Siperiassa, menettivät,
samoinkuin heidän sukulaisheimonsa a s s a
a-li i t (ks. t.), toista sataa vuotta sitten
kansallisuutensa. Heidän kielensä oli läheistä sukua
n. s. J e n i s e i-o s t j a k k i e n (ks. t.) kielelle:
nykyään puhuvat turkkilaista murretta.

G. J. R.

Arild (tansk., norj., < mskand. àr alda =
aikaisin ajassa, muinoin), lausetavassa: fra
a r i 1 d s t i d = vanhimmasta muinaisuudesta
asti.

Arillus, kasvit., siemenvaippa (ks. t.).

Arima, lasitehdas Pusulassa. Sen perusti
v. 1864 Somerniemen Kopilan kartanonomistaja
Ståhle Klemelän talon maalle Hyrkkylän kylään.
Kesken perustamisyrityksiä osti tehtaan eräs
ruotsinmaalainen M. Nygren, joka muutaman
kuukauden perästä kuitenkin joutui vararikkoon.
Tehtaan varsinainen luoja on tilanomistaja A.
A I f t a n, joka 1S66-99 kehitti tehtaansa miltei
sen nykyiseen laajuuteen. Samalla hän muodosti
Ariman tilan Hyrkkylän kylän Klemelän, Kollin
ja Haikoin perintöverotiloista. Tehtaan, jossa
on nykyisin 50 henkeä työssä ja jonka vuotuinen
tuotanto on viime vuosina ollut 1-1 ’/i milj.
juomapulloa, omistaa v:sta 1899 Alftanin vävy,
tilanomistaja K.Taxell. Raaka-aineet tehdasta
varten saadaan omalta paikkakunnalta, nim.
hiekka ympäristöltä ja kalkki Pusulan
kirkonkylästä. Tehtaalle on 45 km Nummelan
asemalta. K. S.

Arimaspit, kreikkalaisten tarinoissa esiintyvä
kansa, jonka ajateltiin asuvan kauimpana
koillisessa, n. s. Rhipaiolais-vuorten luona. Heidän
kerrottiin olevan yksisilmäisiä ja sotivan kultaa
vartioivia aarnikotkia vastaan. — Nimi on
iraanilaisesta kieliheimosta kotoisin. E. R-n.

Arimatia, Uudessa testamentissa mainittu
paikka; Vanhan testamentin Rama 1.
Rama-tliaim. Oli luultavasti nykyisen B e t-R i m a n
paikoilla, luoteiseen Jerusalemista ja koilliseen
Lyddasta.

Arina. 1. Rakennuksissa. Puusta
tehty alusta, jota käytetään liejuisella
maaperällä rakennusta kannattamaan: se tehdään
joko yksinomaan hirsiristikkona tai
niskahir-sistä, joiden päälle sovitetaan vahva lankktilava.
— Paal u-arinaksi sanotaan peruspaalu ja
yhdistäviä niskahirsiä. — 2.
Höyrykattiloissa. Enimmäkseen valurautaisista
tangoista tai levyistä tehty alusta, jonka päällä
polttoaine palaa. Ilmanvetoa ja
tuhanpoista-mista varten on arinatankojen välissä 5 ä 10 mm
leveitä alaspäin laajenevia rakoja, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on ’/„"’/s koko
arinapin-nasta (pienempi puuta, isompi kivihiiliä
varten) . — Sahajauhoja, lastuja y. m. s.
poltettaessa käytetään usein n. s. p o r r a s a r i n a a,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:18 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0303.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free