Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arkhimedeen laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.">61
Arkhimedeen laki—Arkki
562
neet, milloin taas ivallisesti kuvaili isänmaansa
tai Thasoksen oloja. A:lla on tärkeä sija
kreikkalaisten runomuotojen kehityksessä, vaikka se
perintätarina, joka tekee hänet jambisen
runomitan keksijäksi, onkin perää vailla. M. m. hän
on kehittänyt epodi-ryhmitystä (pitkä säe
-f-siihen liittyvä lyhyt) sekä muutenkin
käyttänyt mitä sujuvimpia metrillisiä ryhmitelmiä.
Hänen runonsa olivat tarkoitetut sekä
laulettaviksi että lausuttaviksi — jälkimäisessäkin
tapauksessa säestyksen kanssa (p a r a k a t
a-loge 1. melodramaattinen esitystapa). — Niin
suuri oli se runoilijavoima, joka hänen
runoissaan ilmaantui, että hänet asetettiin itse
Homeroksen rinnalle. — M. m. on Horatius häntä
jäljitellyt (Epodi-kirjassaan). Selvemmän
vaikkakin kovin epätäydellisen kuvan hänen
runoi-lijanerostaan antavat kuitenkin hänen
runojensa katkelmat. Ne tosin ovat kovin
hajanaisia ja katkonaisia, mutta niistä välähtää
kuitenkin harvinainen fantasian ja tunteen
voima-peräisyys kärjistyneenä mitä kirkkaimpaan,
sattuvimpaau muotoon. O. E. T.
Arkhimedeen laki, tärkeä nesteitä koskeva
laki, kuuluu: kappale nesteeseen upotettuna
menettää painostaan niin paljon kuin sen
kokoi-uen nestemäärä painaa.
Arkhimedeen ruuvi ks. Arkhimedes.
Arkhimedes
Pdë-J (287-212 e. Kr.), [-muinaisajan nerokkain matemaatikko ja fyysikko, synt.
Syrakusassa, opiskeli jonkun aikaa Egyptissä
ja palasi sitten kotikaupunkiinsa, jossa
yksinomaan harrasti matemaattisia tieteitä. Kun
roomalaiset piirittivät Syrakusaa, otti A. osaa
kaupungin puolustukseen keksimällä nerokkaita
sotakoneita. Tässä sodassa hän menetti hen
kensä. A. on ensimäinen, joka laski ympyrän
kehän ja sen lävistäjän suhteen n tarkkuudella:
.1 pienempi kuin 3 ’/?, mutta suurempi kuin 3 "l7l,
parabeliu pinta-alan, pallon pinta-alan ja
kuutio-sisällyksen. Lisäksi hän keksi vivun
tasapainoehdot ja hydrostaattisen peruslain (ks.
Arkhimedeen laki). Hän on keksinyt polttopeilin,
loputtoman ruuvin (m. m. vedennostossa
käytetty). Kuvaava hänen rohkealle
ajatustavalleen on tunnettu lause, jota sanotaan A:n
lausumaksi: „Antakaa minulle kiinteä piste
seis-takseni, niin minä vipuan maan paikaltaan!"
Hänen teoksistaan, jotka ovat kreikankielisiä,
on useita säilynyt. [Heiberg, „Quæstiones
Ar-chimedeæ" (Kööpenh. 1879) ;
Heath, „The works of A."
(Cambridge 1897.]
Arkhytas [-y’-],
pythago-ralainen filosofi sekä
matemaatikko, vaikutti n. 400-365
e. Kr., kotoisin Tarentista,
mainitaan keksineen
analyyttisen metodin sekä
suorittaneen useita mekaanisia ja
geometrisia probleemeja
(esim. kuution
kahdistami-sen) ; toimi myöskin
valtio-miehenä ja sotapäällikkönä
kotikaupunkinsa johdossa.
(A. Gr.)
Arkiateri ks. A r k k i a a 11 e r i.
Arkiivi (lat. archium, archivum, < kreik.
arkhe’ion = hallitusrakennus), arkisto (ks. t.).
S
Arkhytas.
Arkipelagi (kreik. arklupe’lagos = „tärkein
meri"), saaristomeri, saaristo. Erikoisesti
Kreikan arkipelagi, Kreikan ja
Vähän-Aasian välinen saaristomeri, Aigeian-meri.
Arkisto (kreik. arkhefion = hallitusrakennus),
kokoelma kirjoitettuja, talteen otettuja asiakir-
Valtionarkiston talo Helsingissa.
joja sekä se paikka, jossa ne säilytetään. Sitä
mukaa kuin käsitys julkisten asiakirjain
säilyttämisen tärkeydestä yhteiskunnalle ja valtiolle
on käynyt selväksi, on kaikissa Euroopan maissa
perustettu valtionarkistoja, tavallisesti yksi
valtakunnan keskusarkisto ja useampia
maa-kunta- tai paikallisarkistoja, eri virastojen
arkistoja j. n. e.
Suomessa on olemassa Suomen valtion a.,
kenraalikuvernöörin a., ministerivaltiosihteerin a.
(Pietarissa), eri keskusvirastojen a:t,
lääninhallitusten a:t, tuomiokapitulien a:t,
kihlakuntaan (tuomarien a:t), kaupunkia:t, kirkon a:t
(seurakuntain a:t), vanhempien koulujen a:t^
y. m. ja on paraikaa hereillä kysymys
maakunta-a:jen (ks. t.) perustamisesta, joihin
yhdistettäisiin samalta alueelta olevat, nykyään eri
paikoissa säilytetyt vanhemmat asiakirjat, jotka
eivät ole sitä laatua, että kuuluvat valtiona:oon.
K. G.
Arkistotiede selvittelee järjestelmällisesti
arkistojen laittamista, järjestämistä ja hallintoa
koskevia periaatteita. Ulkomailla on useissa
maissa arkistonvirkamiesten valmistamista var
ten joko erityisiä laitoksia taikka valmistavia
tutkintoja ja harjoituksia. — Yleisten
arkistojen asiakirjain järjestämisessä, joka kysymys
on pulmallisimpia arkistotieteessä, ennen
vanhaan noudatettiin sitä periaatetta, että
asiakirjat, jotka voitiin ryhmittää saman otsikon alle,,
sijoitettiin yhteen. Kuitenkin osoittautui tämä
tapa epäkäytännölliseksi; nykyään yleisesti
asiakirjat järjestetään virastojen mukaan niin,,
että kunkin viraston asiakirjat muodostavat
oman pikku arkistonsa. Tämä menettelytapa
on Valtionarkistossammekin uusiin
asiakirjoihin katsoen vallalla. Vanha osasto sitävastoin
on siinä maakunnittain ja läänittäin järjestetty.
K. S.
Arkitehti ks. Arkkitehti.
Arkitehtuuri ks. Arkkitehtuuri.
Arkki ... ks. myös A r k h i ... ja Arki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
