Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arkhimedeen laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
563
Arkki—Arkkiveisu
Arkki (lat. arca - arkku). 1. ks.
Liiton-arkki. — 2. X o a n arkki, se laiva, jonka Non
Raamatun kertomuksen mukaan Jahven
käskystä rakensi ja jossa hänen perheensä ja
eläinkunnan lajit pelastuivat vedenpaisumuksesta
(vrt. 1 Moos. 6„ seur.).
Arkki. 1. Neliskulmainen paperilevy
semmoisena kuin se tehtaassa valmistetaan;
kaupassa se esiintyy taittamattomana (piano) tai
taitettuna (folio). — 2. Painoarkki, kokonainen
painopaperilevy, painettuna ja taitettuna
johonkin määrättyyn kokoon : niin on olemassa
kaksi-taitteiuen (folio, 4 siv.), nelitaitteinen (kvarto,
8 siv.), kahdeksantaitteinen (oktavo, 16 siv.),
kaksitoistataitteinen (duodesi, 24 siv.) arkki
j. n. e. Jokainen tällainen arkki numeroidaan
ja varustetaan arkkimerkillä
(arkkinu-mero ynnä lyhennys teoksen nimestä).
Arkkiaatteri (kreik. arkhi’atros), ensimäinen
1. ylilääkäri. Ruotsissa a.-sanaa käytettiin
lääkärien arvonimenä vielä viime vuosisadan
keskivaiheilla; Suomessa tätä arvonimeä käytetään
vieläkin.
Arkki-ammatit, alkuaan varsinaisia virkoja,
joiden hoitajilla oli erinäisiä tehtäviä Saksan
keisarin hovissa, varsinkin
kruunajaisjuhlalli-suuksissa; myöhemmin nimitys jäi vain
arvo-uimeksi. Ne tulivat käytäntöön Otto I:n
kruunajaisissa; niitä olivat esim. arkkimarsalkan,
arkkikamaripalvelijan, arkkikanslerin.
arkki-rahastonhoitajan, arkkijahtimestariu arvot.
Arkkidiakoni („päädiakoni"), arkkiteini,
kirkollinen arvoaste, alkuansa ensimäinen
dia-koneista, myöhemmin korkea papillinen arvo
tuomiokapitulissa: piispan apulainen, ja
erinäisissä toimissa hänen sijaisensa. Paikoittain oli
hiippakunta jaettu useihin arkkidiakonin
alueisiin: he pitivät niissä tarkastuksia ja käyttivät
tuomiovaltaa. Tämä järjestys on säilynyt
Englannin piispallisessa kirkossa, jota vastoin katol.
kirkossa Tridentin kirkolliskokouksen jälkeen
«n a:n sijalle tullut kenraalivikaari. Turun
tuomiokapituliin perustettiin arkkidiakonin
virka n. v. 1398; se lakkautettiin
uskonpuhdistuksen aikana. Saksan evank. kirkossa
käytetään tätä arvonimeä paikoittain
kaupunkiseurakuntain ensimäisestä kappalaisesta. J. G.
Arkkiherttua (archidux, saks. Erzherzog),
Itävallan hallitsijaperheen jäsenistä käytetty
arvonimi.
Arkkimandriitti (kreik. arkhi, ja
mandra-luostari), kreikkalais-katolisessa kirkossa yhden
tai useamman luostarin esimies.
Arkkipappi ks. Arkkipresby teeri.
Arkkipiispa, piispaa lähinnä korkeampi
arvo-henkilö kirkollisessa arvoasteikossa. Jo 3:nnella
vuosisadalla oli itämailla muodostunut
laajempia, useita hiippakuntia käsittäviä
kirkollis-hallinnon alueita, vastaten Rooman valtakunnan
maakuntia; maakunnan pääkaupungin piispa,
metropoliitta, kohosi arvossa ja vallassa muita
ylemmäksi. Tämä järjestys levisi pian
länsimaillekin, jossa arkkipiispa-nimitys tuli
käytäntöön. A. oli oman hiippakuntansa piispa,
mutta sitäpaitsi oli hänellä erinäisiä oikeuksia
..kirkkoprovinssinsa" muiden piispojen
(sufTra-gaani- eli alapiispojensa) edellä: hän kutsui
kokoon maakuntasynodit, vahvisti
sufTragaani-piispojen vaalin, piti tarkastuksia heidän alueil-
laan j. n. e. Hänen virkamerkkinsä oli
,.pal-liura" ja arkkipiispallinen risti, jota kannettiin
hänen edellään. Kukin valtio pyrki saamaan
oman arkkipiispansa (suuremmissa oli
useampiakin), ja sellaisen myöntäminen merkitsi
maan kirkollisen täys’ikäisyyden tunnustamista.
Niinpä kuului pohjoismaiden katolinen kirkko
liihetysaikanaan nampuri-Bremenin
arkkihiippakuntaan: 1103 saivat pohjoismaat oman arkki
piispansa Lundiin: 1152 erotettiin tämän
alueesta Norja (Nidarosin arkkipiispat) ja 1164
Ruotsi (Upsalan arkkipiispat). Jo keskiajan
lopulla menettivät a:t enimmät asialliset
etuoikeutensa, ollen pääasiassa vain
kunnia-arvoltaan ,,ensimäisiä vertaistensa joukossa".
Uskonpuhdistuksen jälkeen on arkkipiispanarvo
lakkautettu useimmissa evankelisissa kirkoissa;
säilynyt se on ainoastaan Englannin
piispallisessa kirkossa ja Ruotsin sekä Suomen
luterilaisissa kirkoissa. Suomessa sai Turun piispa
1817 arkkipiispan arvonimen. J. G.
Arkkipresbyteeri („pääpappi"), kirkollinen
arvoaste, alkuisin jo vanhan kirkon ajoilta,
mutta pääasiassa keskiajalla käytännössä, aikai
seinmin täysillä oikeuksilla varustettujen kirkko
herrojen nimityksenä, myöhemmin arvovirkana
(prelatuurina) tuomiokapitulissa. Turun tuo
miokapitulissa perustettiin arkkipresbyteerin
virka keskiajan lopulla (mainitaan ensi kerran
1493), mutta lakkautettiin taas
uskonpuhdistuksen aikana. A:n tehtävät muodostuivat eri
tuomiokapituleissa eri lailla.
Arkkitehti (kreik. arlchite’ktön =
rakennusmestari), henkilö, joka tieteellisesti on tutkinut
rakennustaidetta ja sitä käytännössä harjoittaa
laatimalla rakennuspiirustuksia ja
rakennustöitä valvomalla. Valtiolla ja kaupunkikunnilla
on arkkitehtejä palveluksessaan yleisten
raken-uusten hoitoa ja rakentamista valvomassa. Ark
kitehtitutkinto suoritetaan meillä Teknillisessä
korkeakoulussa.
Arkkitehtuuri, rakennustaide, rakennustapa,
ks. Rakennustaide.
Arkkitehtuurimaalaus, se maalaustaiteen
haara, jonka pääaiheena on esittää
rakennustaiteellisia kuvia. Sillä oli jo kreikkalais- ja
roomalaisajalla dekoratiivisena taiteenhaarana
suuri merkitys (Pompeji), sitten se 1400-luvun
alussa van Eyck-veljesten kautta kehittyi
sangen pitkälle ja renessanssin
perspektiiviharras-tus lisäsi sen arvoa, mutta itsenäinen taidelaji
siitä tuli vasta 1600-luvulla Alankomaissa, missä
sitä harjoittivat Neefs, Steenwyck. E. de Witte
y. m., sekä 1700-luvulla Venetsiassa, jonka
maalareista erityisesti mainittakoon Canaletto.
E. R r.
Arkkiteini ks. Arkkidiakoni.
Arkkitektoninen. rakennustaiteellinen.
Arkkitraavi (kreik. arkhi, ja lat. trabs -
hirsi), liitinpalkki, antiikkisessa
rakennustaiteessa tavallisesti kivinen poikkikannatin, joka
lepää pylväiden kapitelien päällä.
Arkkivaari (mlat. archivü’rius),
arkistonhoitaja.
Arkkiveisu. Arkkiveisuiksi sanotaan
aikojaan irtonaisille arkeille tai lehtisille painettuja
runoja, joita nimeltä tunnetut tai
tuntemattomat tekijät ovat sepittäneet hengellisistä sekä
maallisista aineista, kuten merkillisistä h into-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
