- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
607-608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Artôt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(iOT

Aruwimi Arwidsson

608

taan, 8,614 km2, 21,600 as. A. ovat hedelmällisiä :
viedään kaupaksi paratiisilinnun sulkia,
kilpi-konnankuorta, trepangia (merimakkaroita), y. m.

Aruwimi. 1. Kongon oikeanpuolinen lisäjoki,
jonka yläjuoksun nimenä on Ituri, 1,300 km
pitkä, löydetty 1877. — 2. Piirikunta
Kongo-valtiossa A:n ja Kongon yhtymäkohdalla.

Arvaaliveljet ks. Fratres arvales.

Arvanheitto ks. Asevelvollisuus ja
Perinnönjako.

Arvannosto ks. Asevelvollisuus.

Arve [orv], Rliönen vasen lisäjoki, joka alkaa
Montblancilta ja virtaa kauniin
Chamonix-laakson lävitse, laskee Rhöneen Genèven lähellä.

Arvernit, kelttiläinen kansakunta Galliassa,
Aquitaniassa, nyk. Auvergnessä; vallitsivat
ennen Cæsarin Galliaan tuloa Loiren ja Garonnen
välistä tienoota ja taistelivat urhoollisesti
Cæsa-ria vastaan.

Arvicola ks. Myyrä t.

Arvidson, Carl Fredrik (1816-81),
apteekkari ja lahjoittaja, synt. Loviisassa, tuli
proviisoriksi 1S40 ja apteekkariksi 1846.
Hoidettuaan veljensä apteekkia Turussa hän osti
sen 1860, mutta möi jälleen 1864. — A. oli
innokas taiteen harrastaja toimien Suomen
Taideyhdistyksen asiamiehenä Turussa sekä vista 1871
jäsenenä komiteassa, jonka tehtävänä oli Turun
tuomiokirkon muinaismuistojen uudistus. Ollen
ahkera ja säästäväinen hän oli koonnut
huomattavan omaisuuden, jonka hän kuollessaan
määräsi yleishyödyllisiin tarkoituksiin: yliopistolle
50,000 mk stipendeiksi ylioppilaille, Loviisan
reaalikoululle 20,000 varattomien oppilaiden
rahastoksi, Turun pikkulastenkouluille 30,000,
mikä summa sittemmin on joutunut
kansakoulujen käytettäväksi, farmaseuttien
eläkerahastoon 40,000, Eschnerin sairashuoneelle Turussa
40,000; kirjastonsa hän määräsi Turun
kansankirjastolle ja taidekokoelmansa Suomen
Taideyhdistykselle. (O. M-e.)

Arwidsson-s u k u on kotoisin Ruotsista. Eräs
tämän suvun jäsenistä, Arvid W e r r e,
suutarimestari Tukholmassa, meni naimisiin

porilaisen neidon
kanssa. Heidän
poikansa Adolf Arvid
synt. 1762, muutti
nimensä A r w i d
s-s o niksi. Hänestä tuli
pappi, oli ensin
kappalaisena Padasjoella ja
siirrettiin Laukaan
kirkkoherraksi 1804,
kuoli 1828. Hiin meni
naimisiin Padasjoella
A n n a Katarina
M o 1 i n i n kanssa,
josta avioliitosta
syntyi yhdeksän lasta.
Niistä on kuuluisin 1. Adolf Ivar A.
(1791-1858), historioitsija ja kirjailija, synt. elok. 7 p.
1791 Padasjoella, tuli ylioppilaaksi 1810, fil.
kandidaatiksi 1814 ja maisteriksi 1815. Kirjoitettuaan
väitöskirjan nimeltä „Ingenii romantici, ævo
medio orti, expositio historica" nimitettiin hänet
historian dosentiksi Turun yliopistoon. Sen
jälkeen A. oleskeli jonkun aikaa Ruotsissa harjoit-

taen Rasmus Raskin johdolla kieliopintoja. Jo
ylioppilaana A. oli kirjoitellut runoja „uuden
koulun" hengessä julkaisten niitä kirjallisissa
kalentereissa, ja 1832 ne ilmestyivät painosta
runokokoelmana, jolla oli tuo kuvaava nimi
„Ung-doms rimtrost af Sonen i örnskog". A:n
runosuoni kumminkin ennen pitkää ehtyi, jota vastoin
aikaisin herännyt kiintymys
historiantutkimukseen ja valtiolliset harrastukset hänessä yhä
säilyivät. — Maassamme vallitsevat olot eivät A:a
lainkaan tyydyttäneet. Hänestä vallassaolijoilta
ei puuttunut ainoastaan tarpeellista kykyä ja
taitoa toimia maan parhaaksi, vaan myöskin
isänmaanrakkautta ja oikeata kansallismieltä.
Saadakseen parannusta aikaan hän ryhtyi
sanomalehdissä paljastamaan näitä epäkohtia. V. 1820
hän ensin lähetti salanimellä varustetun
kirjoituksen ruotsalaiseen sanomalehteen „Nya Extra
Posten". Tämä kirjoitus herätti suurta
huomiota ja alettiin epäillä A:a sen laatijaksi. Sillä
välin hänen kumminkin onnistui saada lupa
oman lehden julkaisuun. V:n 1821 alusta alkoi
ilmestyä A:n lehti „Åbo Morgonblad", jossa hän
rohkeasti otti käsitelliiksensä erilaatuisia
valtiollisia kysymyksiä vaatien vapaampia oloja
ja ryhtyen ennen kaikkea ajamaan
kansallisuuden asiaa. Huomauttaen, kuinka valtiollinen
asema maassa oli muuttunut 1809, A. katsoi
luonnolliseksi ja välttämättömäksi, että
suomalainen kansallisuus ja kansan henki pääsisi
kaikkialla vaikutukseen ja suomen kieli
kansalliskielenä oli kohotettava sille kuuluvaan asemaan,
sitä oli opetettava kouluissa ja yliopistossa.
Mutta A:n toiminta sanomalehtimiehenä ei
tullut pitkäaikaiseksi. Hänen rohkea
esiintymisensä synnytti hallitsevissa piireissä pelkoa ja
suuttumusta, ja yhdeksän kuukautta elettyään
lakkautettiin maamme ensimäinen valtiollinen
lehti. Sen jälkeen A. lähetti Muemosyne-lehteen
,.Mietteitä"-nimisen kirjoituksen, jota pidettiin
kirjoittajalle niin raskauttavana, että hänet
toukok. 20 p:nä 1822 konsistorille annetun
keisarin. kirjeen kautta ainaiseksi erotettiin
yliopistosta ilman oikeutta palata sinne takaisin.
— Syksyllä 1823 A. muutti Tukholmaan, saaden
paikan Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa,
jonka kirjastonhoitajaksi hänet nimitettiin 1843.
Siellä hän jatkoi tutkimuksiaan historian ja
kansanrunouden alalla. Hän käänsi ruotsiksi
saksal. Rühsin kuuluisan teoksen „Finland und
seine Uewohner", kirjoitti oppikirjan Suomen
historiassa ja maantiedossa ja julkaisi 1846-58
historiaamme valaisevia lähteitä „Handlingar
tili upplysning af Finlands häfder" (10 osassa)
sekä toimitti painosta M. Caloniuksen „Opera
omnia". 1834-42 hän julkaisi painosta 3 osassa
„Svenska forusànger". — Ruotsissakin A. seurasi
innokkaasti synnyinmaansa valtiollisia oloja.
Salanimellä Pekka K uo harinen hän
julkaisi lentokirjasen „Finland ocli dess framtid"
väittäen Israel Hwasseria vastaan, että Suomi
oli aseilla valloitettu maakunta eikä missään
unionissa Venäjän kanssa. Mutta havaittuaan,
että hiinen kirjoituksensa saattoi olla Suomelle
turmioksi hän julkaisi uuden lentokirjasen
„Suomen nykyinen valtiomuoto", Olli
Kekäläisen nimellä, asettuen siinä pääasiassa
Hwasserin kannalle.— A. kuoli matkalla
Viipurissa kesäk. 21 p:nä 1858. [J. R. Danielson, „A.

Adolf Ivar Arwidsson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0334.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free