- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
627-628

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asema ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

<>27

Aseraakartta, suureen mittakaavaan tehty
tasopiirustus pienestä maanpinnan osasta; a.
näyttää mittausop. tarkoin maanpinnan
vaihtelut. vesistöt, asumukset, tiet y. m. s.

Asemamerkki, vihellysmerkki, jonka
rauta-tiejuna antaa, ennen kuin se saapuu asemalle.

Asemamies, rautatielaitoksen
palveluskun-ta»n kuuluva henkilö, jonka tehtävinä ovat
erinäiset työt asemilla, esim. matka- ja
rahtitava-rain käsittely, odotussalien ja asemasillan hoito.

Asemapäällikkö, virkamies, rautatieaseman
liikenteen johtaja; asemien mukaan
asemapäälliköt valtionrautateillä luetaan 5:een eri
palkkausluokkaan.

Asemaraide, sivuraide, jonka varrella
asemarakennus 011. J. C-én.

Asemasilta 1. junalaituri, raiteen
vieressä oleva puusta taikka kivestä ja
maatäyt-teestä tehty käytävä 1. silta, jolta astutaan
junaan. Toisinaan 011 asemasilta vaunusillan
tasalla. — usein sitä alempana, vrt. A s e 111 a.

J. C-én.

Asemies (ruots. sven, sven a vapn). Niin
nimitettiin keskiajalla ja uuden ajan
alkupuolella ritaria alempaa aatelismiestä. Alkuansa
asemiehet olivat olleet ritarien aseenkantajia,
tavallisesti nuorukaisia; siitä nimi. K. G.

Asemiesluokka (ruots. svenneklassen),
kolmas, arvoltaan alin niistä kolmesta luokasta,
joihin Kustaa IT:n Aadolfin ritarihuonejärjestys
1626 jakoi ritariston ja aatelin.

Asema 1. a s e m o s a 11 a ks. Pronominit.

Asento, mun., l:nen ja 2:nen j. 11. e., jousta
pitelevän käden eri asennot viulunsoitossa.

Aseoppi, selonteko aseiden ominaisuuksista
ja käyttämisestä. Tärkeimmät aseopin
käsikirjat’ovat Elggerin (1868), Mareschin (1892),
Witten (1887). Marschneriii (1898) v. 111.

.1/. v. n.

Asepsis, Aseptiikka (kreik. kielteinen n, ja
scptiko’s = mädättävä), haavan hoitotapa, jonka
johtava aate on se, että kaikki, mikä haavan
kanssa tulee kosketuksiin (kädet, kojeet,
sidos-tarpeet y. 111.) pidetään (pesemällä, keittämällä
j. n. e.) täysin puhtaina ja bakteerein iduista
vapaina, jotta siten suojattaisiin haava näitten
tuhotöiltä, kun taas a n t i s e p t i i k k a (ks. t.)
pyrkii kemiallisten aineitten avulla hävittämään
bakteerit itse haavassa. .1/. O-B.

Aseptiini (kreik. kielteinen n. ja sëpsis =
mätäneminen), salisyylihappo- ja
boorihapposekoi-tus, jota käytetään ruoka-aineiden mätänemisen
estämiseksi. M. O-B.

Aseptinen (kreik. kielteinen «, ja sëpsis =
mätäneminen), bakteereista ja bakteerien iduista
vapaa; puhtauden tila. joka saavutetaan
kysymyksessä olevia esineitä steriliseeraamalla, esim.
vedessä tai vesihöyryssä keittämällä. M. O-B.

Aseptoli (vrt. Asepsis), desinfisioiva aine,
joka saadaan karbolihaposta rikkihapon avulla.

Asera [-£’-], siitosvoimain naispuolinen
alku-peruste. kanaanilaisten palvelema jumalatar ja
häntä edustava pyhä paalu. K. T-t.

Aserauha, sellainen samalla sekä valtiollista
että sotilaallista laatua oleva sopimus, jolla
sotivat joukot määrätyksi, verrattain pitkäksi
ajaksi lakkauttavat sotimisen. Aserauhan
tekevät armeijojen ylipäälliköt, tavallisesti
hallitustensa valtuuttamina. Jos toinen puolue rikkoo |

628

sopimuksen, on toinenkin vapaa siitä ja saa
ryhtyä sotimaan, vrt. Aselepo.

Aserbeidzan [S’n] 1.Aderbeidzau (muin.
kreik. Atropatënë’), Persian luoteisin maakunta
Kaspian-meren, Venäjän Armeenian ja Turkin
Armeenian välillä; 105,000 knr, 2 milj. as. A. on
ylätasanko 1.200-1,400 m merenp. yi. ja sitä
ympäröivät korkeat osaksi tuliperäiset reunavuoret.
etenkin idässä (Savalan 4,820 m) ja pohj. (Pieni
Ararat 3,914 m luoteisrajalla). Kuiva,
terveellinen sisämaan ilmasto kuumille kesineen ja
ankaroille talvilleen. Useimmat joet laskevat
suolapitoiseen (14,23 <JC) Urmian järveen. Väestö
(turkkilaisia, persialaisia, kurdeja ja
armeenia-laisia, joista 35,000 nestoriaaneja) harjoittaa
maanviljelystä ja jossain määrin teollisuutta.
Tärkeimpiä vientitavaroita ovat kuivatut
hedelmät sekä matot. Pääkaupunki Tahri s.

Asessori (lat. assessor < ad = luona, ja sede’re
= istua), „mukana-istuja", viraston, etenkin
kollegiaalisen oikeus- tahi hallintoviraston
vakinainen jäsen (hovioikeuden, tuomiokapitulin, tulli
hallituksen y. m. asessori).

Asetaali (CeHu02) muodostuu alkoholia
hapetettaessa. Sitä on vanhoissa viineissä ja
raa’assa väki viinassa. Väritöntä, hyvänhajuista
ja -makuista nestettä; om.-p. 0,S2, kiehumap.
104° C. Sekoitetaan viineihin, jotta saisivat
„vanhan" maun.

Asetaatti, etikkahapon suola. ks.
Etikka-h a p p o.

Asetaldehydi (myös vain ..a 1 d e h y d i").
kem. yhdistys, jossa 011 hiiltä, vetyä ja happea
(C’jII(0), 011 etikkahappoa ja etvlialkoholia
vastaava aldehydi, joka helposti syntyy
hapettamalla alkoholia esim. kaliumbikromaatti- ja
rikkihapposeoksella. Väritön, omituisen
hajuinen, hyvin haihtuva neste; kiehumap. 21°.
A. 011 voimakas pelkistin. Polymeriseeraantuu
helposti paraldehydiksi (C«H,jOs), joka
on väritön, vasta 124°:ssa kiehuva neste ja joka
tislattuna rikkihapon kera muuttuu takaisin
a:ksi. Alhaisessa lämpötilassa
polymeriseerau-tuu a. 111 e t a 1 d e h y d i k s i, valkeaksi,
jähmeäksi aineeksi, joka myös rikkihapon kera
tislattuna uudestaan muuttuu a:ksi.

Asetamidi, etikkahapon amidi (ks. t.).
saadaan paraiten tislaamalla ammoniumasetaattia :
sillä on samantapainen haju kuin hiiren
virtsalla. joka haju luultavasti johtuu lisäaineista.

Asetanilidi ks. Antifebriini.

Asetanssi, tanssi miekka tai keihäs kädessä;
asetansseja mainitaan olleen useilla sekä
alkuperäisellä kannalla olevilla että
sivistyskansoilla. Varsinkin muinaiset germaanit suosivat
tätä leikkiä.

Asete 1. t r a t t a, tunnustamaton vekseli
(ks. t.).

Asetelma, kaup.. lukujen järjestely
(liikekirjeenvaihdossa) tarpeellisine selityksineen
laskutoimitusta varten (kirjeessä tavallisesti
alalaidassa) jonkun tekstissä mainitun summan
kokoonpanon osoittamiseksi. I. K-o.

Asetetikkaeetteri, hiiltä, vetyä ja happea
.sisältävä kein. yhdistys,
asetetikkahapon-etyli-esteri (C,,lf1(,0,), syntyy natriumin
vaikutuksesta etikkneetteriin. Väritöntä, hyvänhajuista
nestettä; kiehumap. 181°. Käytetään yleisesti
synteeseissä orgaanisessa kemiassa.

Asemakartta Asetetikkaeetteri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0346.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free