Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asetin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1129
Asetin !. v a i h d e v i p u, koje, jolla
ratavaih-«letta liikutellaan. Vaihteen a. on niin
rakennettu, että vaihde on aina avoin, joko toiselle
tai toiselle yhtyvistä raiteista eikä mikään
väli-aseuto, joka aikaansaisi vaunun suistumisen
raiteelta, ole mahdollinen. Vaihteen asento näkyy
päivällä asettimen merkkitaulusta ja pimeällä
lyhdystä, vrt. Vaihde.
Asetinkone, kojelaitos, jolla keskusasemalta
hoidetaan ja asetellaan ryhmittäin vaihteet ja
merkkilyhdyt. A:t ovat niin itsetoimivasti
järjestetyt, ettii väärän merkin antaminen vaihteen
asennosta on mahdoton. Koje toimii joko
sähkön avulla taikka teräslangoilla, jotka
maanalaisia torvia pitkin kulkevat asetinkoneesta
kuhunkin vaihteeseen ja merkkilyhtvyn. vrt.
Vaihde. J. C-én.
Asetofenoni, hiiltä, vetyä ja happea sisältävä
kem. yhdistys (CsHsO). aromaattinen ketoni,
jota saadaan keittämällä bentsolia
asetyliklori-din kanssa aluminiumkloridin yhteydessä.
Värittömiä bentsaldehydin hajuisia kiteitä, jotka
liukenevat alkoholiin, huonosti veteen; sulamisp.
20°; käytetään nukutusaineena.
Asetometri (lat. acc’tum - happo, ja kreik.
metron = mitta), kone, jolla titreeraamalla
määrätään etikan väkevyys. On varustettu
asteikolla. joka käytetyn titreerausnestemäärän
nojalla suoraan ilmaisee etikkapitoisuuden.
Asetoni, hiiltä, vetyä ja happea sisältävä
kem. yhdistys (CsH0O). Syntyy asetaattien
kuivatislauksessa; runsaasti saadaan sitä puun
kuivatislauksessa metylialkoholin ja
etikka-hapon ohella. Väritöntä miellyttävän hajuista
nestettä; maku polttava. A. liukenee veteen
ja alkoholiin, liuottaa hartseja, kamferia,
pum-puliruutia, rasvoja sekä useita muita orgaanisia
aineita; kiehumap. 56°, ominaisp. 0,81.
Kemiallisessa suhteessa a. on ketoni.
Asetonuria (lat. acc’tum = happo, ja üri’na =
virtsa), taudintila, jossa virtsa sisältää
asetonia; esiintyy erittäinkin sokeritaudissa.
M. O-B.
Asettaa vekseli, laatia, kirjoittaa vekseli
toisen tunnustettavaksi, vrt. Vekseli.
Asettaja 1. t r a s s e n t t i, henkilö, joka
vekselin (ks. t.) laatii, antaa (toisen
tunnustettavaksi) .
Asetti (ransk. assiette), pieni lautanen.
Asetus. Alkuperäisen kielenkäytön mukaan
tällä sanalla ymmärretään lainsäätäjän
perustuslakien mukaisessa järjestyksessä antamia
ja korkeimman valtiovallan yleisesti
noudatettavaksi julkaisemia määräyksiä 1. käskyjä,
katsomatta siihen, ovatko ne syntyneet
hallinnollista ja taloudellista lainsäädäntötietä, vai
perustuvatko ne hallitsijan ja eduskunnan
yhtäpitävään päätökseen. Viime aikoina on
kuitenkin alettu yhä johdonmukaisemmin käyttää
asetus-sanaa merkitsemään vain
Viimeksimainitulla tavalla syntyneitä säännöksiä, jota vastoin
ilman valtiopäiväin myötävaikutusta annettuja
säännöksiä on ruvettu sanomaan j u 1 i s t u
k–iksi. Samassa merkityksessä kuin sanaa
asetus, käytetään usein laki-sanaa: mitään
tarkkaa ja varmaa eroa ei näiden sanojen
merkityk->en välillä ole käytännössä olemassa. Niinikään
ei voida toisistaan tarkasti erottaa sanoja
asetus ja sääntö, sillä viimeksimainittua
630
sanaa käytetään merkitsemään, paitsi
taloudellisia ja hallinnollisia täytäntöönpanokäskyjii.
myöskin sanotulle alalle kuuluvia
lainsäädäntötoimenpiteitä. Useilla yleisen lain luontoisilla
säännöksillä onkin nimenä sääntö, esim.
palk-kaussääntö, vekselisääntö, konkurssisääntö, tulli
sääntö, vrt. Laki. O. K:nen.
Asetuskokoelma, virallisesti toimitettu,
painettu kokoelma kaikista yleisesti
noudatettaviksi julkaistuista laeista, asetuksista ja
julistuksista. Asetuskokoelmaa, johon sitäpaitsi
otetaan hallitsijan, senaatin tahi muun
ylemmän viraston kirjeet ja päätökset, mikäli niillä
katsotaan olevan yleisempää merkitystä ja
käytäntöä valtion hallinnossa, lähetetään, sitä
mukaa kuin se ilmestyy, ylemmille oikeus- ja
hallintovirastoille, jaettavaksi kirkkoihin sekä
alemmille virka- ja palVelusmiehille.
Asetuskokoelma julkaistaan suomen, ruotsin ja
venäjän kielillä. O. K:nen.
Asetyleeni, hiiltä ja vetyä sisältävä kem.
yhdistys (C2H,), hiilivety, joka syntyy korkeassa
lämmössä useista orgaanisista aineista, saadaan
sentäihden orgaanisten aineitten
kuivatislauksessa, jotenka sitä on valokaasussa ; teknillisesti
kalsiumkarbidista veden vaikutuksesta.
Väritön kaasu; teknillisesti valmistetussa
epämiellyttävä haju, joka johtuu liika-aineista; om.-p.
0,91; palaa valaisevalla liekillä, josta syystä
sitä käytetään valotekniikassa; tiivistyy
värittömäksi nesteeksi 19°:ssa ja 39 atmosf.
paineessa ; liukenee helposti veteen: räjähtävä.
Asetyli, etikkahapon radikaali (C2H30). ks.
E t i k k a h a p p o.
Asevarustus, ritariajan soturin ja hänen
hevosensa kankeat suojukset ja aseet: kypäri.
rintahaarniska ja siihen kuuluva selkäkappale,
kaulansuojus, käsivarret ja käsineet,
vatsausuo-jus, lantioliepeet ja jalkojen suojukset y. m.
Hevosella olivat pää. kaula, rinta ja lantio
rautaan puetut.
Asevelvollisuus, velvollisuus persoonalliseen
sotapalvelukseen. Muinaisajan yhteiskunnissa
oli vallalla yleinen asevelvollisuus, sillä
jokainen asekuntoinen mies oli soturi ja velvollinen
maataan puolustamaan. Keskiajalla tunkivat
1’eodaalilaitoksen vasalliarmeijat ja sittemmin
kuningasten palkkajöukot tieltään yleisen
asevelvollisuuden pohjalla muodostetut kansan- I.
talonpoikaissotajoukot, mutta Ranskan vallan
kumous herätti yleisen asevelvollisuuden
uudelleen eloon 1792-93. Näin saatiin kokoon ne sota
joukot, joilla Napoleon I saavutti voittonsa.
Voidakseen vastustaa häntä, oli muidenkin
valtioiden pakko turvautua yleiseen
asevelvollisuuteen. Sitä ei kuitenkaan 19:nnen vuosisadan
alkupuolella pantu missään maassa toimeen
kaikessa laajuudessaan ja ankaruudessaan; .m. in.
oli muualla paitsi Preussissa myönnetty oikeus
ostaa itsensä vapaaksi tai panna toinen sijaansa.
Kun Preussin sotalaitos vv. 1859-66 uudistettiin,
pantiin siellä yleinen asevelvollisuus entistä
laajemmassa mitassa toimeen. Se menestys, minkä
Preussi näin muodostetulla lisätyllä
armeijallaan saavutti 1866 ja 1870-71 vuosien sodissa,
sai Euroopan muutkin suurvallat, paitsi
Englannin, ottamaan käytäntöön preussilaisen
asevel-vollisuusjärjestelmän. — Suomessa järjestettiin
vleinen asevelvollisuus jouluk. 27 p:nä 1878
Asetin Asevelvollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
