- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
639-640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asilidæ ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

639 . Askeetti

l:ksi kohtuullisuus kaikissa nautinnoissa, 2:ksi
nöyrä ristin kautamineu. [Pääteos askeesista:
O. Zöckler: „Askese und Mönchtum" (1-11, 1897) ;
vrt. myös E. Johansson: „Kristinusko ja askeesi"
(Teol. Aikakauskirja, 19U3 s. 215).] E. K-a.

Askeetti, askeesin (ks. t.) harjoittaja.

Askeettinen, askeesia (ks. t.) yksipuolisesti
harrastava.

Askel, yksikkömitta, jota käytetään
sotilaallisissa ampumaharjoituksissa, matkaa määrätessä
silmämitalla y. m. Tässä tapauksessa askeleella
ou määrätty pituus. Venäjän armeijassa
käynti-askel on yhden arssinan (n. 7Ü ein) pituinen.
Juoksuaskel ou 1 ’jt arssiuan (n. 88 cui)
pituinen. Saksan armeijassa käyntiaskel ou 75 cm,
juoksuaskel 1 metrin pituiueu. Käyntimarssissa
sotilas ottaa 112-120 askelta miuuutissa;
juoksumarssissa taas 155-105 askelta
minuutissa. il. v. U.

Askelenlaskija ks. Askeleni ukij a.

Askelenlukija 1. h o d o m e t r i, laitos, minkä
avulla jalankulkija voi laskea kulkemansa
matka u. Se ou tavallisesti taskukellon muotoinen
ja siinä pieni liikkuva kappale, joka kullakin
askelella liikahtaa ylös ja alas. Tämä
heilahteleminen siirtyy rataslaitoksen kautta
osoitti-miin, jotka heti näyttävät askelten luvun.

V. V. A*.

Askelmittari ks. Askelenlukija.

Askelo ks. Asteikko.

Askenasim (hebr.), saksaa puhuvien
juutalaisten nimitys, muodostettu 1 Moos. 10,
uiaiui-tusla Aikenas nimestä.

Askenazy
ü’-J, Szymon (s. 1867), puol.
historioitsija, professori Lembergin yliopistossa,
on tutkinut Puolan historiaa 17:unellä ja [-18:n-nella sataluvulla. Hänen pääteoksensa ou
loistava esitys ruhtinas Josef Poniatowskista ja
„Wczasy liistoryczne" (historiallisia lepoaikoja).

Askerc
rtsj, Anton (s. 1856), sloveeuil.
runoilija; vihittiin 1881 katoliseksi papiksi,
mutta joutui pian vakaumukseltaan ristiriitaan
kirkon kanssa ja erosi pappisvirastaan. Hänen
teoksensa „lialade in romauce" (18’JO), „Lirske
in epske poezije" (1896), „Nove poezije" (1900)
ja eepilliset runoelmat „Zlatorog" (1904) ja
„Primoz Trubor" (1905) ovat sekä muotonsa
että voimakkaan sisällyksensä puolesta [-sloveeni-Iäisen kirjallisuuden parhaita. J. J. il.

Asketismi, itsekidutus. ks. Askeesi.

Askites ks. A s c i t e s.

Askja, Islannin suurin kraatteri.
Odäöa-hrauuin äärettömällä laavatasangolla,
polij.-puolella Vatnajökulia kohoaa 1,400 m korkea
Lyugu-fjöll-tunturi. Sen keskellä on jyrkkärinteinen,
laatikon muotoinen laakso, Askja (isl.
„laatikko"), laaja, 54 km3 suuruinen kraatteri. V.
1875 oli ankara purkaus, josta tuhkasade
huomattiin Tukholmassa asti. IV. S-m.

Asklepiades [-c pia’dcs], kreik. runoilija,
Samoksesta kotoisin, eli 4:nnen ja 3:nnen
vuosis. vaiheella e. Kr. A:u nimellä on säilynyt
joukko sieviä „epigrammeja" (aivan lyhyitä
elegiseen runomittaan laadittuja runonpätkiä)
kreikkalaisessa A n t h o 1 o g i a s s a. — A. on
luultavasti lyyrillisissä runoissa käyttänyt niitä
säe- ja stroofimuodostelmia, jotka ovat
tunnetut asklepiadelaisten värssyjen nimellä (esim.
u u — u–vj — »_/ —h vaikka ne

Askov 040

ovat paljoa vanhemmalta ajalta (lesbolaisesta
runoudesta) peräisin. O. E. T.

Asklepios [-lepio’s] (lat. Æsculä’pius),
kreikkalaisilla terveyden ja lääketaidon jumala,
tarun mukaau Apollonin ja Korouiksen poika;
liä-ueu puolisonsa oli Epione, hänen poikansa
llia-dissa mainitut lääkärit Makhaon ja Podaleirios
sekä tyttärensä Hygieia. A:n kerrottiin
kentauri Kheironilta oppineen lääkintätaidou ja sen
avulla herättäneen eloon kuolleetkin, jonka
vuoksi Zeus salamallaan hänet surmasi. A:ta,
joka vanhemmassa kirjallisuudessa ei esiinny
jumalana, palveltiin kautta koko Kreikan;
hänen palveluksensa pääpaikka oli Argoliin
Epi-dauros, jossa on paljastettu suurenmoiset
pyhäkön jätteet. Muita A:n pyhäkköjä
mainittakoon Kos-saarella ja Pergamonissa olevat.
Epi-dauroksesta A:n palvelus levisi v. 420 e. Kr.
Ateenaan; Akropoliin etelärinteellä ou
paljastettu hänen pyhäkkönsä jäännökset. A:n
temppelien yhteyteen oli tavallisesti järjestetty
parantoloita, joissa käytettiin etenkin
inkubatsio-nia, s. o. sairas pantiin nukkumaan temppeliin
tai sen läheisyyteen, jolloin luultiin jumalan
uucssa hänelle ilmaisevan parannuskeinon. A:Q
vertauskuvana oli käärme; niitä elätettiin
hänen pyhäköissään, ja milloin uusi kulltipaikka
perustettiin, lähetettiin sinne Epidauroksesta
käärme, niin esim. kun A:n palvelus v. 293 e.
Kr. tuotiin Koomaan. Taiteessa A.
enimmäkseen esiintyy keski-ikäisenä ja parrakkaana,
kasvoissa lempeä ilme, nojaten sauvaansa, jonka
ympäri usein kiemurtelee käärme; välistä on
hänen vieressään Hygieia. E. ll-n.

Askola 1. Askula. 1. Kunta,
Uudenmaan 1., Helsingin khlak., Askula-Pukkilan
ni-lnismiesp.; Porvoosta kirkolle 21 km; 205,3 km’,
joista viljeltyä maata 5,777 ha (1901) ; 49,4
manttaalia; 797 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 435, teollisuutta 199
(1901); 2,998 as., joista 8.2% ruotsink.; 674
hevosta, 2,401 nautaa (1906). Teoll.-lait.: nahkat.,
2 sahaa, meijeri. — Säiistöp. — 2.
Seurakunta, muod. 1600-luvulla, Porvoon kappeli,
päätetty itsen, khrakunnaksi (Sen. piiiit. 37io
1896). Kirkko puinen (1799). [R. Hausen,
..Anteckningar om Askola kapellkyrka" (Vet.
Soc. Bidrag 44).] K. S.

Askold (mruots. Tloskuldr), varjagipäiillikkö,
valloitti toisen, Dir nimisen viikinkipäällikön
kanssa 860-luvulla Kijevin, mutta joutui
tappiolle taistelussa Olegia vastaan ja surmattiin.

Askov, kylä Riben ja Koldingin välillä.
Kongo-joen pohjoispuolella Jyllannissa, Tanskassa:
tänne perustivat Roddingin kansanopiston
entiset opettajat L. Schröder, II. Nutzhorn ja II.
Fenger 1S65 kansanopiston (Etelä-Jyllanti, jossa
Uedding oli, erotettiin 1864 Tanskasta). V. 1878
muodostettiin talvikurssi n. s. „laajennetuksi"
kansanopistoksi niille, jotka ennen olivat
kansanopiston käyneet ja samalla kiinnitettiin Paul
la Cour luonnontieteiden opettajaksi opistoon.
Sitten v:n 1885 on talvikurssi ollut avoinna
sekä mies- että naisoppilaille. Opistolla on
erittäin arvokas kirjasto (n. 20.000 nid.).
En-sirnäisen johtajansa L. Schröderin (k. 1907)
johdossa ou opisto saavuttanut erittäin suuren
merkityksen Tanskan ja muitten
pohjoismaitten kansansivistyksen kehitykseen nähden. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:18 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0352.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free