- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
707-708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Augusta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

707

Augustinus—Augustus

708

nalla, mutta kääntyi lopullisesti osaksi piispa
Ambrosiuksen vaikutuksesta kristityksi ja
kastettiin v. 387. Tämän jälkeen hän palasi
Afrikkaan, jossa 391 valittiin Hippon presbyteeriksi
ja 395 piispaksi, ja pysyi tämän syrjäisen paikan
piispanvirassa elämänsä loppuun saakka.

A:n sisällisestä elämästä ja kehityksestä
antavat selvän kuvan hänen omat kirjoittamansa
„C o n f e s s i o n e s" (Tunnustuksia", noin 400),
joissa hän arastelematta paljastaa maailmalle
kaikki syntinsä ja harha-askeleensa.
Persoonallista laatua on myöskin teos „Retractationes"
(„Peruutuksia"), joissa hän elämänsä ehtoolla
luopi loppukatsauksen kirjalliseen tuotantoonsa.

Muista Augustinuksen teoksista ovat
tärkeimmät: „De civitate Dei" („Jumalan valtiosta",
22 kirjaa v. 412-426), jossa Jumalan
valtakunnan ja maailman valtakunnan rinnakkainen
kehitys esitetään, mikä kehitys on päättyvä
edellisen lopulliseen voittoon, ja „De trinitate"
(„Kolminaisuudesta", 15 kirjaa v. 410-416), jossa
kolminaisuusoppi länsimailla saatetaan
päätökseensä.

Augustinus otti vaikutusvaltaisella tavalla
osaa suuriin kirkollisiin taisteluihin
donaattolai-sia ja pelagiolaisia vastaan ja on heitä vastaan
julkaissut joukon teoksia. Uskonopillisen
käsityksensä on A. järjestelmällisesti esittänyt
teoksissa „De doctrina ehristiana" („Kristillisestä
opista") ja „De rudibus cateehizandis"
(„Vasta-alkavain opettamisesta").

Jumaluusoppineena Augustinus on laskenut
perustuksen katoliselle kirkko-opille; hänen
vakaumuksensa mukaan katolinen kirkko todella
oli Jumalan valtakunta maailmassa. Mutta
A. on myöskin protestanttisten kirkkokuntain
suuri opettaja, teroittaessaan, että ihmisen
pelastus on yksinomaan jumalallisen armon
vaikutusta. Tästä A. johtui predestinatsioni-
(arttion-valitsemus-) oppiinsa, jonka mukaan Jumala on
ihmiskunnan kadotetusta joukosta valinnut
ainoastaan muutamat autuuteen, mutta jättänyt
toiset synteihinsä hukkumaan. Tätä oppia ei
katolinen kirkko omaksu.

[Augustinuksen „Tunnustukset" ovat
ilmestyneet suomeksi W. Söderströmin kustannuksella,
ks. myös: Erik Johansson: „Augustinus ja hänen
aikansa", Hels. 1903.] E. K-a.

Augustinus [ ti’-], anglosaksilaisten apostoli,
roomalaisen benediktiiniluostarin priori, jonka
paavi Gregoriu8 Suuri v. 596 lähetti 39 munkin
seurassa Englantiin. Hänen onnistui voittaa
Kentin kuningas Ethelbert ja lukuisia hänen
alamaisiaan kristinuskolle. Englantiin
perustettiin hierarkia: 12 hiippakuntaa ja
Canterburyn arkkipiispanistuin, jonka ensimäiseksi
haltijaksi A. tuli (600). Hän kuoli 604 tai 605.

J. G.

Augustus [u’s] (63 e. Kr.-14 j. Kr.;
alkuaan Gaius Octavius, vista 44 e. Kr.
Gaius Julius Cæsar Octavianus),
Rooman ensimäinen keisari, prætori Gaius
Octa-viuksen (k. 58 e. Kr.) ja Gaius Julius Cæsarin
nuoremman sisaren, Julian, tyttären Atian poika.
Äitinsä ja isäpuolensa Lucius Marcius
Philippusen huolellisesti kasvattamana hän saavutti
Cæsarin suosion; testamentillaan tämä määräsi
hänet pääperillisekseen sekä adopteerasi hänet
sukuunsa. Cæsarin surman jäljestä v. 44 hän

riensi Roomaan lllyrian Apolloniasta, missä hän
opintoja harjoitteli; kun M. Antonius (ks. t.)
asettui hänen
vaati-muksiansa vastaan,
hankki hän itselleen
rahaa myymällä
maatilansa, saavutti
Ciceron ynnä muitten
tasavaltalaisten
luottamuksen sekä sai
puolelleen Cæsarin
sotajoukot. Yhdessä
konsulien Hirtiuksen ja
Pansan kanssa A. (s. o.
Octavianus) sai
senaatilta toimekseen sotia
isänmaan viholliseksi
julistettua Antoniusta
vastaan. Molempien
konsulien kaaduttua
Mutinan (nyk. Modena)
luona v. 43 hän sai
haltuunsa kaikki
sotajoukot, marssi Roomaan, pakoitti senaatin
hyväksymään vaalinsa konsuliksi, lähti jälleen
Antoniusta ja M. Æmilius Lepidusta vastaan, mutta
liittyikin heidän kanssaan lähellä Bononiaa (nyk.
Bologna) n. s. toiseen
triumvi-raattiin (lokak. v. 43). Veristen
hirmutöiden ja ryöstöjen jäljestä
A. ja Antonius lähtivät
Makedoniaan ja voittivat Pliilippi’n
luona kahdessa taistelussa
(lopulla v. 42) Marcus Brutuksen
(ks. t.) ja Gaius Cassiuksen
johdolla kokoontuneet
tasavaltalaiset. Antoniuksen siirtyessä
Itämaille A. palasi Italiaan,
missä hän ennen pitkää maitten
jaosta tyytymättömien
sotilaitten takia joutui taisteluun
Antoniuksen puolison, ilkeämielisen
Fulvian ja hänen veljensä Lucius Antoniuksen
kanssa (n. s. Perusian sota 41-40). Kun Antonius
lähestyi Italian rantaa v. 40, näytti sota
trium-viirien välillä uhkaavalta. Mutta A. ja Antonius
tekivät Brundisiumissa (nyk. Brindisi)
sopimuksen, jonka mukaan A. sai haltuunsa valtakunnan
länsiosan, A. itäosan sekä Lepidus Afrikan.
Seuraavana aikana A. päällikkönsä Marcus
Vipsa-nius Agrippan kautta voitti Sextus Pompeiuksen
Sisilian pohjoisrannikolla v. 36, karkoitti
Lepi-duksen Cireejiin sekä saavutti yhä enemmän
kansan suosiota, kun sitä vastoin Antonius
onnettomilla sodillaan idässä sekä liittymällä Egyptin
siveettömään kuningattareen Kleopatraan menetti
kaikkien roomalaisten kunnioituksen.
Senaatin päätöksellä riistettiin kaikki valta
Antoniukselta ja Kleopatraa vastaan julistettiin sota,
mikä Aktionin (1. Actiumin) taistelussa syysk. 2
p:nä v. 31 ratkaistiin A:n eduksi. Antonius ja
Kleopatra surmasivat sen jälkeen itsensä
Aleksandriassa. Järjestetty ään Itämaiden olot A.
palasi Roomaan, vietti komean triumfiretken ja
sai valtansa merkiksi senaatilta elinajakseen
i in per a torin arvonimen. Seuraavina
vuosina hän suurella anteliaisuudella hankki
itselleen kansan ja sotajoukkojen suosion sekä
muodosteli senaattia mieleisekseen. Vanhat tasa-

Augustus.

Augustus
nuorukaisena.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0390.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free