- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1293-1294

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brunfels ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1293

Brunfels—Bruno

1294

Brunfels, Otto (1488-1534), saks.
kasvitieteilijä. Oli ensimäinen eurooppalainen oppinut,
joka tutki kasveja suoraan luonnosta aikana,
jolloin kaikki muut ainoastaan tulkitsivat
vanhojen kirjoituksia. Sen johdosta hän sai
Lin-néltä nimen „kasvitieteen isä". — B. oli
alkuaan kartusilaismunkki, mutta kääntyi
luterilaisuuteen ja oli sitten ensin koulunjohtajana
Mainzissa ja loppuelämänsä lääkärinä Bernissä.
Hänen teoksensa „Herbarum vivæ eicones"
(1532-36) sisältää kotimaisten kasvien puupiirroskuvia
ja myös niiden saksalaiset nimet. vrt.
Kasvitieteen historia.

Brunhilde (Briinhilt, niuin.-saks. =
panssaroituna taisteleva), Nibelungen-tarinassa Isensteinin
kuningatar, Guntherin puoliso, joka Siegfriedille
vihamielisenä aiheuttaa Hagenin murhaamaan
tämän. Tarun pohjoismaisessa toisinnossa B.
esiytyy valkyriana, jonka Odin
tottelemattomuuden vuoksi vaivuttaa tulen saartamalle vuorelle
taikauneen, josta Siegfried (Sigurd) hänet
herättää. V. K-i.

Brunhilde, Austrasian kuningatar,
länsigoot-tein kuninkaan Athanagildin tytär, joutui 567,
mentyään naimisiin Austrasian kuninkaan
Sieg-bertin kanssa, tuhoisaan taisteluun Neustrian
kuninkaan Kilperikin jalkavaimon Fredegunden
kanssa. Tämä murhilla ja juonilla käyty
taistelu lopulta päättyi B:n kuolemaan Neustrian
Klotarin toimesta 613. V. K-i.

Brunius, Karl Georg (1792-1869), ruots.
arkeologi ja arkkitehti, kreikan kielen
professori Lundin yliopistossa, tunnettu siitä, että
johti 1833-59 Lundin tuomiokirkon
ennalleon-korjailua. Ruotsin taidehistoriasta ja
historial-lis-antikvaarisista muistomerkeistä hän on
kirjoittanut useita tutkielmia. E. R-r.

Brunkeberg, nykyään Tukholman kaupungissa,
ennen sen ulkopuolella oleva mäki. Nimensä
sanotaan sen saaneen marski Brunkowista (ks. t.),
joka 1319 siellä mestattiin. Kuuluisin B:n muisto
on kuitenkin 10 p. lokak. 1471 siellä Sten Sture
vanh:n ja Tanskan kuninkaan Kristiern I:n
välillä tapahtunut taistelu, jonka kautta
Kristier-nin yritykset voittaa takaisin Ruotsin kruunu
lopullisesti torjuttiin. (K. G.)

Brunk(k)ala ks. P r u n k k a 1 a.

Brunkow, Johan von (k. 1319), Ruotsin
drotseti, saksalaista sukua, mainitaan 1313
ritarina ja valtaneuvoksena; tuli 1316 drotsetiksi.
Oli Birger kuninkaan uskollisia ystäviä ja joutui
yrittäessään Gotlannista tuoda apua Birgerin
pojalle Maunulle, jota kapinalliset Stegeborgissa
piirittivät, vangiksi, tuomittiin kuolemaan ja
mestattiin. (K. G.)

Brunn, Heinrich (1822-94), saks.
arkeologi, muinaistieteellisen laitoksen sihteeri
Roomassa 1856, professori Münchenissä 1S65,
Münchenin Glyptoteekin johtaja 1888. Pääjulkaisut:
„Geschichte der griechischen Künstler" (1853-59,
2 pain. 1889) ; „Beschreibung der Glyptothek zu
München" (5 pain. 1887) ; „I rilievi delle urne
etrusche. I. Ciclo troico" (1870) ; „Probleme in
der Geschichte der Vasenmalerei" (1871) ; „Über
die kunstgeschichtliche Stellung der
pergameni-schen Gigantomachie" (1884) ; „Griechische
Kunstgeschichte" (1893-97). B:n teokset ovat
huomattavat hienosta taiteell. aistista, ankarasta
metodistaan ja esityksen selvyydestä. E. R-n.

Brunnen, kylä Sveitsissä Schwyzin
kantto-nissa, Vierwaldstätter-järven rannalla, 440 m yi.
merenp. Ilmaparantola; 1,530 as. (1900). Täältä
alkaa Axenstrasse (ks. Axenberg). — Siellä
emäkanttonien miehet Morgartenin taistelun
jälkeen 1315 uudistivat „ikuisen liittonsa" v:lta
1291. (W. S-m.)

Brunnsparken, Helsingin kaupunginosan ja
puiston, Kaivopuiston (ks. t.), ruots. nimi.
ks. Helsinki.

Bruno
Ü-J K ö 1 n i 1 ä i n e n (k. 965), Henrik
Linnustajan poika, Kölnin arkkipiispa ja [-Loth-ringin herttua v:sta 953; etevänä
kirkkoruhti-naana kannatti veljensä Otto Suuren politiikkaa,
joka tarkoitti valtakunnan yhteyden
lujittamista piispojen avulla. J. G.

Bruno [-Ü-] Köln i Iäinen (1030-1101),
Cha rtreusilais- (Kartusiaani-) munkkikunnan (ks.
t.) perustaja.

Bruno [-Ü-] Querfurtilainen (k. 1009),
lähetyssaarnaaja, levitti roomalaiskatolista
kristinuskoa varsinkin Saksan itäisille
naapurikansoille, liikkuen laajoilla ja seikkailurikkailla
retkillä Preussissa, Puolassa, Böömissä, Unkarissa,
Venäjällä ja Ruotsissakin, jossa hän kertoi
käännyttäneensä Olavi Sylikuninkaan. Paavi nimitti
B:n „pakanain arkkipiispaksi". Suurin menestys
oli B:lla preussilaisten keskuudessa, joiden
apostolin nimellä häntä kunnioitetaan; siellä hän
myös 18:n seuralaisen kera kärsi
marttyyrikuoleman 9 p. maalisk. 1009. [H. Voigt, „Brun
v. Querfurt", Stuttg. 1907.] J. G.

Bruno [-Ü-J, Segnin piispa (1047-1123),
julistettiin 1181 pyhimykseksi.

Bruno [-ii-], T o u 1 i n p i i s p a, ks. L e o IX.

Bruno, Giordano [dzordä’no brü-]
(1548-1600), it. filosofi, synt. Kampanian Nolassa,
poltettiin Roomassa vapaan
ajattelemisen
marttyyrina. B. oli 14:n
vuotiaana ruvennut
dominikaanimunkiksi,
joutui luostarissa
epä-luulonalaiseksi tieteellisten harrastustensa
ja
vapaa-aatteisuu-tensa johdosta, pakeni
sentähden 1576 sieltä
ja eli 15 vuotta
levotonta vaeltajanelämää

Pohjois-Italiassa,
Ranskassa,
Englannissa ja Saksassa,
esiintyen monissa
paikoin loistavalla
menestyksellä yliopistollisena opettajana. V. 1591 hän
palasi kotimaahansa, Venetsiaan, mutta
vangittiin siellä, syytettynä harhaopeista ja
kristinuskon pilkkaamisesta ; 1593 hän jätettiin Rooman
inkvisitsionin käsiin, jonka vankiloissa sai kitua
7 vuotta, kunnes lopullisesti harhaoppiseksi
julistettuna ja kieltäydyttyään kokonaan
peruuttamasta mielipiteitään tuomittiin
polttorovio-kuolemaan, jonka kärsi 17 p. helmik. 1600. B.
julkaisi 1584-5 Lontoossa ja Pariisissa m. m.
filosofisen vuoropuhelun „Deila causa, principio
ed uno" („Syystä, alkuperusteesta ja
yhteydestä"), joka esittää hänen panteistisen
maail-mankäsityksensä, sekä siveysopillisia kysymyksiä

Giordano Bruno.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0701.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free