Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bunsenin lamppu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
Bunsenin lamppu—Burbank
1346
(ks. t.) varsinaisena perustajana yhdessä
Ivirch-hoffin kanssa („Chemische Analyse mit
Spectral-beobachtungen" 1860). V. 1846* B. teki
kemial-lis-geologisia tutkimuksia Islannissa, jonka
lämpöisiä lähteitä hän tutki. vrt. Bunsenin
lamppu. IV. B.
Bunsenin lamppu, R. W. Buusenin 1855
keksimä kaasulamppu, jossa kaasuun itse lampussa
sekoittuu niin
paljon ilmaa (n. 2 1/3
tilavuusosaa), että
se palaa kuumalla,
valottomalla
liekillä. Kuvassa
nähdään tavallisen
laboratoreissa
käytetyn Bunsenin
lampun
läpileikkaus. Valokaasu
virtaa päästään
jotenkin ahtaaksi
supistetun putken
kautta laajempaan
varsinaiseen
polttoputkeen, imien
samalla tämän
sivu-reikien kautta
ilmaa mukaansa,
i Samaa periaatetta
käytetään sangen
moninaisissa
lampuissa, esim.
auer-lampuissa (ks. t.)
ja taloudessa
käytetyissä keitinlam-puissa (kaasukeittiöissä). (W. B.)
Bunsenin sähköpari ks. Galvaaninen
sähköpari.
Bunting [bantiq], Edward (1773-1843),
irl. urkuri; julkaisi 1796 suuren kokoelman
vanhoja irlantilaisia sävelmiä. I. K.
Buuyan [banjan], John (1628-88),
Englannin kansanomaisin uskonnollinen kirjailija. B.
oli köyhän
kuparisepän poika
Bed-fordshirestä; 17-vuo-tiaana hän rupesi
sotain ieheksi
parlamentin sotajoukkoon. Naituaan
erään köyhän tytöu,
jolla hänen
kehitykseensä oli suuri
vaikutus, hän pian
eli elämänsä
murroskauden ja liittyi
Bedfordin
baptistei-hiu ruveten
saarna-mieheksi; tämän
johdosta hänet
restau-ratsioniajan alussa
suljettiin vankeuteen, missä vietti 12 vuotta;
tämän ajan kuluessa B. harjoitti kirjallista työtä,
kirjoittaen m. m. kuuluisan, monelle kielelle
käännetyn kirjansa „The pilgrims progress"
(Kristityn vaellus) ; sittemmin vapaaksi
päästyään hän toimi Bedfordin baptistien pappina.
[Kootut teokset (3 nid., Lont. 1864).] K. 0.
Buonarroti [-arö’-] ks. Michelangelo.
43. Painettu %09.
Buusenin lamppu.
Buononcini [-uisi’-], Giovanni Battista
(n. 1660-1750), it. oopperasäveltäjä ; oli Händelin
kilpailijana Lontoossa 1720-luvulla. I. K.
Buphaga, kottaraisten heimoon kuuluva
airik-kalainen lintusuku, johon kuuluvilla lajeilla on
tapana noukkia syöpäläisiä karjaeläinten
nahasta, jopa nahan alla eläviä kärpästoukkiakin.
Saivartajahakkeli, B. africana. K. il. h.
Buquoy 1. Bucquoi [bykutV], Karl
Bonaventura de Longueval (1571-1621),
Vaux’n vapaaherra, B:n kreivi, itävalt.
sotapäällikkö 30-vuotisessa sodassa, sai 1618
keisarillisen sotajoukon ylipäällikkyyden, soti
menestyksellä Mansfeldia y. m. vastaan Böömissä sekä
Gabor Bethleniä vastaan Unkarissa; otti osaa
Valkovuoren tappeluun 1620. Kaatui sodassa
Bethleniä vastaan Neuhäuselin luona. (7. Ii.
Buran (tat., = myrsky, ven. bura’n), kova
vihurinen tuuli Venäjän ja Siperian aroilla sekä
Ylä-Aasiassa (Tibetissä). Se tuo muassaan
kesäisin pölyä ja suurta kuumuutta, talvisin
taasen kovia pyryilmoja, jotka tuhoavat paljon
karjaa. Itä-Turkestanissa sanotaan heikompaa
hiekkamyrskyä sarik buraniksi,
keltaiseksi myrskyksi, vahvaa kara buraniksi,
mustaksi myrskyksi. Tundra-seuduissa
nimitetään tämäniuontoista tuulta purgaiksi.
S-m.
Burbank [babäilk], Luther (s. 1849), amer.
kasvienialostaja. Koottuaan kauppapuutarhurina
tarpeellisen pääoman,
hän antautui kokonaan
kasvien jalostamiseen.
Hänen koekenttänsä
ovat Kaliforniassa
Santa Bosassa ja
Se-bastopolissa. Etupäässä
hän on jalostanut
hedelmäpuita ja
korea-kukkaisia puutarhakasveja. Päämääränään
on hänellä saada
syntymään kuivuutta ja
kylmää kestäviä, vähän
vaativia muotoja, joita
voitaisiin viljellä
hänen kotimaansa kesällä
kuuman kuivilla, talvella kylmillä aavikoill.
Kuuluisimmat hänen jalostuksensa ovat; piikitön
opuntiakaktus, jollainen kelpaa karjanruuaksi;
jalostettu rantaluumu, jonka tärkeimpänä
kantamuotona on Kalifornian rannoilla kasvava,
pieni-ja kitkerämarjainen rantaluumu (Prunns
mari-limaj, jolta jalostettu muoto on perinyt sen
pienet vaatimukset mitä maaperään ja ilmastoon
tulee; kivetöu luumu, jolta puuttuu siementä
ympäröivä kova kerros, sen kantamuoto on eräs
ranskalainen pehmytkivinen mutta pieni- ja
huonomarjainen luumulaatu. Risteyttämällä
nämä suuri- ja hyvämarjaisten laatujen kanssa B.
on saanut niiden hedelmät isoiksi ja maukkaiksi.
Vielä kuuluu näihin kuuluisimpiin primusberry
uiminen sinivatukka. Näiden lisäksi on hänen
puutarhastaan lähtenyt parikymmentä erilaista
luumulaatua, omenoita, päärynöitä, kirsikoita,
rypäleitä, viikunoita, kvitteniä, saksanpähkinöitä,
kastanjoita. Hänen jalostamistaan
koristus-kukista mainittakoon isokukkaiset
Shasta-Daisy-päivänkakkarat, kannat ja amaryllikset, gladio-
Lllther Burbank.
John Bunyan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
