Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Celebes-meri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Cello—
Celsus
1552
vaikutusta Michelangeloa taiteesta, mutta ei
ollut kyllin itsenäinen käyttääkseen sitä
omintakeisesti ja
kohtuullisesti hyväkseen. Taideteollisuuden alalla hän
on luonut
kauneinta mitä
täys-ja myöhäisrenes-sanssi on
tuottanut. Monet
teokset, jotka
kokoelmissa kulkevat
hänen nimellään,
eivät ole
kumminkaan hänen
työtään tai on niiden alkuperä ainakin hyvin
epävarma. Kultaseppänä hän oli erinomaisen taitava
ammattilainen ja se tuntuu hänen varsinaisissa
kuvanveistoksissaankin ; muoto- ja pintakäsittely
on niissä verrattoman hienoa. Mainittavimmat
hänen nimellään kulkevista teoksista ovat
Neptunus ja Ceres, Frans I:lle valmistettu kultainen
suola-astia, nykyään Wienissä; Perseuksen
hiukan keimaileva pronssipatsas Firenzen Loggia
dei Lanzissa, pronssinen korkokuva „Lähde-impi"
Louvressa ja suuri marmorinen ristiinnaulitun
kuva Escorialin kirkossa. F. L.
Cello [té-], soittokone, ks. Violoncello.
Celloidiini ks. S e 11 o i d i i n i.
Cellulaari-patologia (lat. cellula = solu, ja
patologia, ks. t.), saksalaisen tiedemiehen
V i r c h o w i n perustama oppi, jonka mukaan
kaikki taudit perustuvat kudossolujen, näitten
lopullisten orgaanisten yksilöitten taudillisesti
muuttuneeseen tilaan ja toimintaan;
tieteenhaara, joka tutkii ja selvittää tähän kuuluvia
seikkoja. M. O-B.
Celluloidi ks. S e I 1 u 1 o i d i.
Cellulosa ks. Selluloosa.
Celosia cristata, kukonharja, Intiasta
polveutuva puutarhakasvi, on läheistä sukua
Amarnutus-lajeille ja näiden näköinen.
Viljellään koristuskasvina omituisten kukonharjan
tapaisten punaisten kukintojensa vuoksi.
Celsing, Ulrik (1731-1805), ruots.
diplomaatti ja orientalisti, kuului Normelander
nimiseen sukuun, jonka jäsen Gustaf (1679-1743),
Lirikin isä, virkamies, valtiosihteeri, oli mukana
Benderin kalabaliikissa (1713) ja 1718
aateloitiin nimellä Celsing. Ulrik C. oli Ruotsin
lähettiläänä Konstantinopolissa 1770-79 ja sittemmin
Kur-Saksin hovissa sekä ministerinä Wienissä
1786-89. Hän kartutti isänsä perustamaa
kokoelmaa arabialaisia, persialaisia ja turkkilaisia
käsikirjoituksia ja testamenttasi sen Upsalan
yliopiston kirjastoon. Hänen
virkakirjoituksis-saan kuuluu olevan arvokkaita tietoja Turkin
oloista. K. T-t.
Celsius. 1. Olof C. vanh. (1670-1756),
ruots. orientalisti ja polyliistori, oli Upsalan
yliopiston kuuluisimpia miehiä. C. tuli kreikan
kielen professoriksi 1703, itiimaitten kielten
professoriksi 1715, teologian professoriksi 1727 ja
tuomiorovastiksi 1730. Kuningas Kaarle XI:n
kustannuksella hiiiifn piti lähteä
tutkimusmatkalle Arabiaan, mutta hän ei tullut pitemmälle
kilin Italiaan, jossa hiin oleskeli 1696-98 tutkien
parhaasta päästä itiimaitten kieliä. C. oli sy-
välti perehtynyt moneen muuhunkin tieteeseen,
esim. arkeologiaan ja kasvitieteeseen. Hänen
monipuolisten tietojensa todisteena on 136
aka-teemillista väitöskirjaa ja joukko muita
kirjoituksia. Suurimman maineensa hän saavutti
laajalla kaksiosaisella teoksellaan Raamatussa
mainituista kasveista: ,.Hierobotanicon sive de
plan-tis sacræ scripturæ" 1745-47. E. T-t.
2. Anders C. (1701-44), edellisen
veljenpoika, ruots. tähtitieteilijä, nimitettiin
tähtitieteen professoriksi
Upsalaan 1730.
Matkusti ulkomailla
1732-37. Matkoillaan hän
julkaisi Niirnbergissä
„Havaintoja
revontulista", vastustaen
Mairanin hypoteesia,
että revontulet
johtuisivat tsodiakaali-valosta; Roomassa
hän mittasi
auringonvalon voimakkuutta
ja sai sen 320,000
kertaa voimakkaammaksi
kuunvaloa; Pariisissa,
missä varustettiin [-astemittausretkikun-taa-]
{+astemittausretkikun-
taa+} Peruun, C. sai aikaan, että tämänlaisiin
mittauksiin ryhdyttiin pohjoisessakin (ks.
Astein i t t a u s). C:u toimesta rakennettiin 1740
Ruotsin ensimäinen observatori Upsalaan. Täällä liiin
jatkoi tutkimuksiaan kierto- ja pyrstötähdistä,
Jupiterin kuista, aberratsionista, määräsi
mag-neettineulan poikkeaman, järjesti lukuisia
ilmatieteellisiä huomioita, j. n. e. C:n nimi on
enimmän tunnettu hänen 100-asteisesta
lämpömittaristaan (ks. t.). Se erosi kumminkin nykyisistä
siinä, että veden kiehumapiste oli merkitty 0:11a
ja jäätymäpiste 100:11a. (V. V. E.)
o. Olof C. nuor. (1716-94), pappi, edellisen
serkku, historioitsija, Olof C. vanhemman poika,
tuli maisteriksi 1740. dosentiksi 1742, Upsalan
yliopiston varakirjastonhoitajaksi 1744 ja saman
yliopiston historian professoriksi 1747. Hän
antoi myöhemmin vihkiä itsensä papiksi, oli
kirkkoherrana Tukholmassa ja tuli Lundin
piispaksi 1777. C. on esiintynyt kaunokirjailijana,
mutta pääansionsa hän on saanut
historiantutkijana; hänen teoksistaan ovat
mainittavimmat „Konung Gustaf I:s historia" (1746-53) ja
„Körning Erik XIV:s historia" (1774).
Valtiollisiin taisteluihin C. otti semminkin
säätyhalli-tuksen aikana osaa. C. sai 1756 aateliset
oikeudet. Hänen lapsensa ottivat nimen v. Celse.
A. R. C.
Celsus, Aulus Cornelius C., roomal.
kirjailija, julkaisi keisari Tiberiuksen aikana
laajan maataloutta, sotataitoa, lääketiedettä
v. m. käsittelevän tietokirjan. Sitä on tallella
8 lääketiedettä sisältävää kirjaa, tärkein
lääketieteellinen teos, mikä on säilynyt roomal.
kirjallisuuden loistoajoilta. Julk. Daremberg
(Leipzig, 1859). Vödrènes (Paris, 1875). K. J. 71.
Celsus 1. K e 1 s o s, platonilainen filosofi
toiselta vuosisadalta j. Kr. Julkaisi n. 177-HO
kirjan nimeltä „Alethes logos" („Totuuden
sana"), jossa tuodaan esiin useita vastaväitteitä
kristinuskoa vastaan. Neitseestä sikiämisen ja
Anders Celsius.
Cellini’n kultainen suola-astia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
