Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chanut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1585
Chanut—
Charæas
1586
rittanut tutkimuksia Ranskassa, Kreikassa,
Venäjällä, Kaukaasiassa. Länsi-Aasiassa, Egyptissä
y. m. Julkaissut useita laajoja teoksia, m. m.
..Etudes paléo-ethnologiques dans le bassin du
Rhone" (1SV5-80), „L’homme quaternaire dans
le bassin du Rhone" (1901) ja „Recherehes
anthropologiques dans le Cauease" (18S5-S7).
Chanut fsuny’], Pierre Hector, seigueur
de Bisches (1604-67), ransk. diplomaatti, tuli
1646 lähettilääksi Tukholmaan, oli 1651-53
Ranskan edustajana Lyypekin kongressissa, palasi
1653 Ruotsiin, mutta nimitettiin s. v.
lähettilääksi Hollantiin. V. 1676 julkaistiin C:n
nimellä „Mémoires de ce qui s’est passé en Suède
et aux provinces voisines depuis l’année 1645
jusques en 1’année 1655. Ensemble la demëlé de
la Suède avec la Pologne", joka sisältää tärkeitä
lisiä Ruotsin silloiseen historiaan. Näiden
muis-telraaiu jälkimäinen osa ei kuitenkaan ole C:n,
vaan Piques nimisen diplomaatin kirjoittama,
[vrt. Historisk Tidskrift 1887-88].
Chanzy [süzi’J Antoine Eugène Alfred
(1823-83), ransk. kenraali, palveli kauan
Algeriassa, otti osaa Italian sotaan 1859
kunnostautuen Solferinon tappelussa, tuli
brigadikenraa-liksi 1SGS, divisioonakenraaliksi 1870, määrättiin
jouluk. 1870 länsiärmeian ylipäälliköksi. 1870-71
sodassa C. osoittautui Ranskan etevimmäksi
kenraaliksi, mutta sanottavaa menestystä ei
hänelläkään ollut. Kansalliskokoukseen valittuna hän
äänesti rauhantekoa vastaan. Sodan jälkeen C.
tcimi armeiakunnan päällikkönä ja 1873-80
Algerian kenraalikuvernöörinä, 1880-81 lähettiläänä
Pietarissa ja sittemmin taas sotilaana.
Osanottoansa vuosien 1S70-71 tapauksiin hän kuvailee
teoksessaan ,,La deuxième armée de la Loire"
(1871). J. F.
Chapeau [sapö’J (ransk.), hattu. — C h
a-p e a u c 1 a q u e [klalc], sylinterihattu, joka
voidaan napahuttaa kokoon ja kulettaa kainalossa.
—- Chapeau rouge [rüi] 1. chapeau de
cardinal, kardinaalien punainen hattu. —
Chapeau b a s! = hatut pois päästä!
Chapelain [saplä’J, Jean (1595-1674), ransk.
runoilija, kirjoitti esipuheen Marinon eepokseen
„Adone" ja käänsi senkautta Richelieu’n huomion
puoleensa. R. antoi hänelle toimekseen ryhtyä
suunnittelemaan akatemiaa. C:ia ranskal.
runoilijat tästä alkaen pitivät oraakkelinaan.
Hänen sanotaan olleen „kolmen yhteyden"
alkuunpanija. Hänen maineensa vajosi hänen
julkaistuaan 12 ensimäistä laulua runoelmastaan „La
Pucelle d’Orléans", jota hän oli sepittänyt 20
vuotta. Tämä runoteos oli jäykkä ja ikävä.
Siihen oli kiinnitetty suuria toiveita, ja kun nämä
pettivät, oli tyytymättömyys kahta suurempi.
Boileau ja hänen ystävänsä lopullisesti ivallaan
ruoskivat tämän teoksen kuoliaaksi. 12
jälkimäistä laulua ilmestyivät vasta 1757. [A. Fabre,
„Chapelain et nos deux premières académies"
(1890); A. Fabre, „Les ennemis de C." (1897;
Mühlan, „Jean C." (1893).] ./. H-l.
Chaplain [sapl/1’], Jules Clément
(1839-1909), ransk. kuvanveistäjä ja mitalinkaivertaja,
Jouflroy’n ja Oudinén oppilas. Saatuaan 1863
Rooma-palkinnon hän alkoi yksinomaan
suunnata harrastuksensa mitalinmuovailun alalle ja
nykvaikaineu mitalitaide saa kiittää etupäässä
häntä korkeasta kannastaan. C. on luonut suu-
ren joukon mitaleja sekä maansa etevien
henkilöiden että merkkitapahtumien muistoksi, ja
kaikissa niissä ilmenee hienon muoto- ja
viiva-käsittelvn sekä elävän ja tarkan
luonnonomai-suuden rinnalla niiden pienestä koosta
huolimatta sellainen monumentaalisuuden leima, että
ne kohoavat varsinaisten, suurten
kuvanveisto-teosten veroisiksi. F. L.
Chapman [tsap-], Fredrik Henrik af
(1721-1808), ruots. amiraali ja laivanrakentaja.
Opiskeltuaan ulkomailla hän pääsi
valtionpalve-lukseen ja Karlskronan sotalaivävarvin
johtajana hän otti käytäntöön useita uudistuksia ja
parannuksia. Jonkun aikaa 1760-luvulla C.
oleskeli Suomessa (Viaporissa), ja hänen
piirustus-tensa mukaan rakennettiin noita ..Pohjanmaan",
„Turunmaan" ja „LTudenmaan" nimillä
tunnettuja laivatyyppejä Ruotsin saarilaivastoa varten.
Chappe [sap], Claude (1763-1805), ransk.
keksijä, suunnitteli merkinantotelegrafin, minkä
Ranskan hallitus 1793-94 järjesti Pariisin ja
Lilien välille sekä sittemmin muuannekin;
mer-kinantolinjojen rakentamista varten asetettiin
telgraflhallitus, johon tulivat C. sekä kaksi
hänen veljeään. (V. V. K.)
Chaptal [sapta’1], Jean Antoine Claude,
kreivi de Chanteloup (1756-1832). ransk.
kemisti ja valtiomies, toimi ensin kemian
professorina ja lääkärinä Montpellier’ssa, tuli 1798
Berthollet/n seuraajaksi „Ecoles des arts"
opistoon, ja seur. v. valtioneuvoston jäseneksi; oli
1SOO-04 sisäasiainministerinä ; tässä virassa
ollessaan hän toimeliaasti edisti kauppaa ja
teollisuutta, perusti ensimäisen julkisen taide- ja
ammattikoulun, rakennutti kanavia ja teitä
(esim. Simplonin ja Mont Cenis’n yli) ; tuli 1806
senaattoriksi ja 1811 kreiviksi; olisatapäiväisen
keisarivallan aikana jälleen ministerinä (1815) ja
korotettiin 1819 Ranskan pääriksi. Hän julkaisi
useita huomattavia teoksia varsinkin
kemiallisen teknologian jo maanvil jelyskemian alalta:
hänen keksimänsä on eräs
viininparannusmenet-tely, n. s. chaptaliseeraus.
Chapu [sapy’], Henri Michel Antoine
(1833-91). ransk. kuvanveistäjä. Opiskeli Duret’n
johdolla yhdessä Carpeaux’n kanssa; yhteinen
piirre kummankin laiteessa on heidän
henkilöstönsä luonnonomaisuus. Pradier’n oppilaana här
taas kehitti taiteellisten taipumustensa toista
puolta: muodon hienoa käsittelyä ja aatteen
elävää. sielukasta havainnollistuttamista. Useita
hänen parhaista teoksistaan joko alkuperäisinä
tai uusinnoksina on Kööpenhaminan
glyptotee-kissa. m. m. rukouksiin polvistunut paimentyttö
Jeanne d’Are ja „Nuoruus", erittäin kaunis,
taiteilija Henri Regnault’n muistomerkin sivukuva.
— C. on luonut myöskin suuren joukon
onnistuneita muotokuvia. F. L.
Cliaraceæ ks. Vihreät levät.
Character indelebilis
ra’- -déW-J (lat.). se
poiskulumaton leima, jonka katolisen kirkon
opin mukaan pappi vihkimyksessä saapi. Ei [-kukaan muu kuin pappi voi sentähden
sakramenttia tehokkaalla tavalla jakaa, eikä maallikoille
jumalallista armoa välittää. Tämä leima pysyy
myöskin virasta erotetuissa. E. K-a.
Charadi ks. S a r a d i.
Charadrius ks. Kurmitsat.
Charæas ks. N i i 11 y p e r h o n e n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
