- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1603-1604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chaumette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1603

Chelsea—Chénier

1601

Chelsea [tselsi], 1. Kaupunginosa Lontoon
länsiosassa Thames-joen vasemmalla rannalla, n.
100,000 as. Kuuluisa Pyh. Luukkaan kirkko
(14:nneltä vuosis.), kasvitieteellinen puutarha,
sairashuone ja 2 opettajaseminaaria. Thomas
C a r 1 y 1 e (ks. t.) asui täällä kauan. vrt. L o
n-t o o. — 2. Kaupunki Yhdysvaltojen
Massachusettsin valtiossa, Bostonin teollisuus-etukaupunki,
37,270 as. (1905). Kumi- ja metallitavaratehtaita.

W. S-m.

Chemise [smiz] (ransk.), paita.

Chemisette [smize’t] (ransk.), paidan
rinnan-edus; rintamus naisten vaatteissa.

Chemnitz [kern-], Saksin kuningaskunnan
järjestyksessä ensimäinen tehdas- ja toinen
kauppakaupunki C:n-joen varrella, 272,314 as. (1908;
vuotuinen väenlisäys 2,7 %), sijaitsee 307 m yi.
merenj). ja on ll:n rautatielinjan risteyskohta.
C. harjoittaa suurenmoista suurteollisuutta ja
se on, läheisyydessä olevien naapurikaupunkien
kasvaessa siihen kiinni, laajentunut
suunnattomasti. Kaupungin vanhoista rakennuksista
mainittakoon korkealla tornilla varustettu
raatihuone ja goottilaiseen tyyliin rakennettu Pyh.
Jaakopin kirkko, uudemmista teatteritalo, uusi
raatihuone, kauppaopisto ja monet
teollisuuskou-lut ja -opistot. C:ssä on usean keskusviraston,
tuomioistuimen ja maaoikeuden sija. Kaupungin
ympäristössä on monta tiheästi asuttua
teollisuuskylää. Kauppaa edistävät pörssi, valtiopankin
haarakonttori ja monta muuta pankkia.
Teollisuus (1.450 tehdasta ja 61,580 työmiestä 1909)
on etupäässä kone-, puuvillakehruu- ja kutomo-,
trikoo- ja sukkateollisuutta. Vienti- ja
tuonti-arvio nousi (1905) yli 20:n milj:n. — C. (vanhin
muoto K a m i n i z i) on kehittynyt 1136
rakennetusta luostarista. V. 1143 se sai kauppaoikeudet.
Saatuaan v. 1357 valkaisumonopolin se alkoi
harjoittaa vilkasta teollisuutta, mutta rappeutui
30-vuotisen sodan aikana. Vasta vuosien 1770:n ja
1820:u jiilkeen, kangaspainon ja koneteollisuuden
alettua, se taas vaurastui. W. S-m.

Chemnitz [kern-] 1. K e m n i t z. 1. Martin
C. (1522-86), saks. jumaluusoppinut. Hyvillä
tiedoilla varustettuna C. otti vaikutusvaltaisesti
osaa aikansa jumaluusopillisiin taisteluihin ja
on yksi viimeisen luterilaisen tunnustuskirjan,
Sovintokaavan (ks. t.) (Formula concordiæ)
tekijöitä. Myöskin käytännöllisenä kirkon
miehenä, Braunschweigin superintendenttinä, C.
toimi tarmokkaasti uskonpuhdistuksen hyväksi.
Hänen tärkeimmät jumaluusopilliset teoksensa
ovat: „De duabus naturis in Christo" (1570) ja
„Examen concilii tridentini" (1565-73),
jälkimäinen etevin katolisen kirkko-opin kritiikki,
mitä uskonpuhdistuksen puolelta kirjoitettiin.
Jumaluusopissa C. oli välittävällä kannalla
aito-luterilaisten ja ülippistien välillä. E. K-a.

2. Bogislaus von C. (1605-78), ed:n
pojanpoika, historiankirjoittaja, synt. Stettinissii, meni
Hollannin ja sitten Ruotsin palvelukseen ja otti
osaa 30-vuotiseen sotaan, sekä julkaisi 1640
keisaria vastaan suunnatun kirjan „De rattone
status in impcrio nostro romano-germanico".
Kristiina kuningatar teki hänet valtakunnan
historioitsijaksi. jona kirjoitti teoksensa „Der
königlich schwedische in Deutschland geführte Krieg"
(1048-53, uusi painos 1855-59), ja korotti hänet
aatelissäätyyn. E. O.

Chemnitzer, Ivan I v a n o v i t s ks. II e
m-n i t s e r, I. I.

Chemotaxis, fysiol., vapaasti liikkuvan
organismin liike kemiallisen ärsykkeen
vaikutuksesta. Ilmiötä sanotaan positiiviseksi
c:ksi, milloin organismi liikkuu ärsykkeeseen
päin, negatiiviseksi, milloin se liikkuu
siitä poispäin. Engelmann ensin osoitti, että eräät
bakteerilajit kerääntyivät happilähteiden, esim.
vihreän leväsolun, ympärille. Sitten Pfeffer
huomasi, että omenahappo vaikutti ärsykkeenä
saniaisten, ruokosokeri lehtisammalten
siittiöihin. Tärkeätä on, että ihmisen ja korkeampien
eläinten valkeat verisolut suhtautuvat
positiivisesti kemotaktisesti bakteerimyrkkvihin. Tämä
on syynä märkänemiseen ja taudinsiementen
tuhoutumiseen. (J. .4. W.J

Chemulpo [tse] ks. Tsemulpo.

Chénier [senjë’]. 1. A n d r é C. (1762-94),
ransk. runoilija, synt. Konstantinopolissa. C:n
äiti oli nerollinen ja
ka,unis kreikkalaisnainen
Santi 1’Homakan sukua.
Vallankumouksen
myrskyisinä aikoina C.
kiinnitti huomiota puoleensa
valtiollisilla
kirjoituksillaan, joita oli esim.:
„Avis aux Frangais sur
leurs véritables ennemis"
(1790), jossa ilmenee
intohimoinen
vapauden-rakkaus ja
vallankumouksellisten aatteiden puoltaminen, mutta
samalla
vallankumouksen liioittelujen ja
väärinkäyttöjen kammoksuminen. Tehtyään 1792 „Journal de Paris"
lehdessä julkisen hyökkäyksen jakobiinejii
vastaan ja jouduttuaan näiden vihan esineeksi,
hiin jonkun aikaa oli pakosalla Versailles’issa:
sieltä Pariisiin palattuaan hän joutui vangiksi
ja heinäkuun 25 p. 1794, kolme päivää ennen
Robespierren sortumista, mestauspölkylle.

C:n sivistys perustuu kokonaan klassilliseen
muinaisuuteen. Hänen lempirunoilijansa olivat
Theokritos. Tibullus ja Propertius. C:n
buko-liset runot ovat hienoja, siroja laatukuvia;
elegiat kuvaavat runoilijan rakkauden ja
ystävyyden tarvetta: epistoloissaan hän puhuu siitä
korkeasta lennosta, johon hänen neronsa aikoi
kohota. Hänen runoutensa kauneimmat kukat,
ovat hänen oodinsa. C:n eläessä painettiin
ainoastaan kaksi hänen runoansa, nimittäin ..Le
jeu de paume" ja „Sur les suisses révoltés".
Hänen jälkeenjättämiänsä runoja, joista monet ovat
katkelmia, julkaisi osaksi H. de Latouche. joka
on kirjoittanut ansiokkaan tutkielman C:sta.
Kriitillisen painoksen C:n teoksia julkaisi Becq
de Fouquières (1S62, 1872, 18S2, 18S8). Uusin
painos on Guillard’in toimittama (1899, 2 nid),
[H. de Latouche. „Notice sur la vie et les
ouvra-ges d’Andrf Chénier" (1844) ; Todeschini, „Étude
sur André Chénier" (1891) ; Rouquet, „Les
Chénier", (1891) : naraszti, „La poésie d’Audré C.’"
(1892) ; Glachant, „André C." (1902) ; Faguet,.
„André C." (1902).

2. M a r i e J o s e p h C. (1764-1811), edellisen

A. Chénier.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0858.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free