Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työkyvyttömyysvakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5
Työkyvyttömyysvakuutus
6
erityisen työkyvyttömyyseläkkeen. Niiden
toiminta lähenee sosiaalivakuutuksen alalla
toimivia työväen eläkekassoja.
Sosiaalinen t. pyrkii suojelemaan työväkeä ja
taloudellisesti heitä lähellä olevia henkilöitä niitä
taloudellisia vaurioita vastaan, jotka ovat
muiden syiden kuin työssä sattuneen tapaturman
aiheuttaman työkyvyttömyyden seurauksena. Se
liittyy läheisesti vanhuusvakuutukseen, koska
korkea ikä yksinkin saattaa olla työkyvyttömyyden
syynä. Vakuutus esiintyy sekä pakollisena että
vapaaehtoiseni!,. Viimeksi mainitussa
tapauksessa on lainsäätäjä asettanut vain yleisiä
vakavaraisuus- ja tarkastusmääräyksiä vakuutuksia
myöntävien laitosten noudatettaviksi.
Muutamien maiden (Saksan, Luxemburgin,
Ruotsin) lainsäädäntö asettaa t:n etualaan,
katsoen määrättyyn ikään tulleen henkilön
työkyvyttömäksi vaatimatta siitä erityistä
todistelua, kun taas toisaalla (Englannissa, Ranskassa,
Romaauiassa, Austraaliassa) määrä-iässä
annettava eläke on vakuutuksen pääesineenä, johon
täydennyksenä liittyy oikeus eläkkeeseen siinäkin
tapauksessa, että vakuutettu ennen eläkeikää
kadottaa ansaitsemiskykynsä.
Suomessa t. 011 vapaaehtoinen. Tällä alalla toimi
v:n 1915 lopussa 41 eläkekassaa, niistä 21
teh-daskassaa, 17 ammatti- ja käsityöläiskassaa ja 3
yleistä. Niiden osakasluku oli tehdaskassoissa
10,405, ammatti- ja käsityöläishassoissa 1,177 sekä
yleisissä 1,320 eli yhteensä vain 12,902, joista
5,897 naista (45 %). Nämä kassat, jotka antavat
etupäässä vanhuuseläkkeitä, ovat 1897 työväen
apukassoista annetun asetuksen alaiset.
Saksassa ovat pakollisen t:n alaiset kaikki
palkkatyöläiset sekä liikkeiden palveluskuntaan
kuuluvat henkilöt, joiden vuosipalkka on 2,000
Saksan mk. pienempi. Työkyvyttömyyseläkkeen
saamiseen vaaditaan että osakas on kuulunut
kassaan 200 viikkoa ja niiden kuluessa suorittanut
100 viikkomaksua tahi muussa tapauksessa 500
viikkoa sekä että työkyvyttömyys on kestänyt
puoli vuotta. Sitä ennen annetaan apurahaa
joko tapaturma- tahi Sairasvakuutuksen
perustuksella. Vanhuuseläkkeen alkamisajaksi on
1916 määrätty 05 vuoden ikä; sitä ennen se oli
70 v. Eläkkeen muodostaa 1) valtion apuraha
50 Saksan mk., 2) pohjamaksu 60-100 Saksan mk.
viidessä eri palkkaluokassa ja 3) lisämaksuna
3-12 ptennigiä kutakin todellisesti suoritettua
viikkomaksua kohti myöskin viidessä
palkkaluokassa. Jos eläkkeensaajalla on 15 v. nuorempia
lapsia, lisätään laskettuun määrään 10%
kutakin lasta kohti, korkeintaan 50%.
Vakuutusmaksut ovat 16-48 pf. viikossa viidessä
maksuluokassa. Vakuutettujen luku oli 1914 noin 16
niilj. Erityisen lain mukaan ovat pakollisesti
vakuutettavat ne liikkeiden palveluskuntaan
kuuluvat henkilöt, joiden vuosipalkka 011 2,000-5,000
Saksan mk. Heidän eläkkeisiinsä ei anneta
valtio-apua. Sekä työväen että liikkeiden
palveluskuntaan kuuluvain vakuutusmaksuista suorittaa
työnantaja toisen puolen.
(Reicksversiclierungs-ordnung v:lta 1911; Versieherungsgesetz fiir
Angestellte v:lta 1912.)
Ranskassa ovat pakollisen t:n alaisina kaikki
palkkatyöläiset, merimiehet ja ne liikkeiden
palveluskuntaan kuuluvat henkilöt, joiden
vuosipalkka ei ole 3,000 frangia suurempi. Oikeus
iästä . riippuvaan eläkkeeseen alkaa 60 vuo
den iässä, mutta saa vakuutettu siirtää
maksun alkamisen, kunnes hän on täyttänyt 65
vuoden iän. Nuoremmassa iässä täysin
työkyvyttömäksi joutunut on erityisen tutkimuksen nojalla
oikeutettu eläkkeeseen. Eläkkeen muodostaa 1)
vakuutusmaksuista riippuva osa ja 2) valtion
apuraha 100 fr. Eläkkeen maksimimäärä 011 300 fr.,
jos se alkaa 60 vuoden iässä, ja 510 fr., jos se
on siirretty alkamaan 65 vuoden iässä. Miesten
vakuutusmaksu on 18 fr., naisten 12 fr. ja 18
vuotta nuorempain henkilöiden 9 fr. vuodessa.
Työnantaja maksaa siitä toisen puolen.
Pakollisesti vakuutettujen luku on noin 11 milj. (Loi
sur les retraites ouvrieres et paysannes v:lta
1910, muutoksia siihen v:lta 1912; Döcret por
tant rögleinent pour l’ex£cution de la loi v:lt;i
1911.)
Englannissa ovat pakollisen t :n alaisina kaikki
palkkatyöläiset ja liikkeiden palveluskuntaan
kuuluvat henkilöt, joiden vuotuiset palkkatulot
eivät ole 160 Engl. puntaa suuremmat. Väkuu
tettu, joka on maksanut 104 viikkomaksua, saa
jouduttuaan työkyvyttömäksi työkyvyttömyys
eläkkeenä 5 shillingiä viikossa. Eläke alkaa
työkyvyttömyyden kestettyä 26 viikkoa, joiden
kuluessa on annettu sairasavustusta, ja se
kestää, kunnes työkyvyttömyys päättyy tahi
eläkkeensaaja täyttää 70 v., jolloin vanhuuseläke
alkaa. Vakuutettujen luku on noin 15 milj. T.
on oikeastaan sairasvakuutuksen täydennyksenä,
ia molempia varten suoritetaan yhteiset
vakuutusmaksut. jotka ovat viikossa 7 penceä mieheltä
ja 6 penceä naiselta. Työnantaja ja työntekijä
maksavat siitä päiväpalkan suuruudesta
riippuvia osuuksia, ja ottaa siihen osaa valtiokin,
milloin työntekijän päiväpalkka ei ole 2 shillingiä
suurempi. (The national insurance act v :lta 1911.)
Ruotsissa kohdistuvat lain määräykset
kaikkiin kansalaisiin, joilla ei muuten ole lakien
takaamaa edullisempaa eläkeoikeutta. Eläke
maksetaan, jos vakuutettu joutuu työkyvyttömäksi
tahi ainakin hänen saavutettuaan 67 vuoden
iän. Eläkkeen suuruus riippuu suoritettujen
vakuutusmaksujen summasta, johon vielä
lisätään eläkkeensaajan vuosituloista riippuva erä.
(Lag om allmän pensionsförsäkring v:lta 1913.)
Romaanian työväenvakuutuslaki (v:Ita 1912j
kohdistuu teollisuustyöväkeen ja käsityöläisiin.
Jos vakuutettu, suoritettuaan 200 viikkomaksua.
joutuu pysyvästi työkyvyttömäksi, tai jos hän
on ollut työkyvyttömänä 16 viikkoa, saa hän
työkyvyttömyyseläkkeen.
Laajalle ulottuvaa pakollista t:ta tavataan
myöskin Austraaliassa. Muiden maiden
pakollinen t. ulottuu vain johonkin pieneen
työntekijäryhmään, etupäässä kaivostyöväkcen (Itävallassa.
Unkarissa, Belgiassa) ja Itävallassa myöskin
liikkeiden palveluskuntaan.
T:n matemaattisena perustuksena on
työkyvyt-tömyystilasto, mutta sitä ei ole vielä missään
maassa riittävästi kehitetty.
T.-lainsäädännön nojalla myönnetyn
työttömyyseläkkeen suuruus ei yleensä riipu
työkyvyttö-myysprosentista, kun vain kadotettu työkyvyn
osa nousee lain edellyttämään määrään.
Myönnettyä eläkettä voidaan eläkkeensaajan hakemuk
sesta yleensä muuntaa täysihoidoksi jossakin
laitoksessa. Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
