Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työkyvyttömyysvakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Työlakko
8
kadottaa yleensä, ellei molempien maiden välistä
sopimusta ole asiasta telity, eläkeoikeutensa joko
ainaiseksi tahi poissaolonsa ajaksi, saaden
muutamissa maissa jonkin kerta kaikkiaan
maksettavan korvauksen. [,,Bulletin d. Internal.
Ar-beitsamtes"; „Hand\vörterbuck d. [-Staatsvvissen-schaften".]-] {+Staatsvvissen-
schaften".]+} O. Tl-n.
Työlakko (s t r e i k k i < engl. strikc) 011
jonkun työväenryhmän puolelta yhteisesti ja
tavallisesti vapaaehtoisesti tapahtuva työn
keskeyttäminen, jonka tarkoituksena useimmiten on
saada voimassa olevat työehdot parannetuiksi tai
estää niitä huonontumasta. Tämänmukaisesti
lakot ovat joko hyökkäys- tai
puolustus-lakkoja. Edellisten tarkoituksena 011 uusien
parempien työehtojen aikaansaaminen,
jälkimäisten taas kaikkien sellaisten hankkeiden
torjuminen, joilla työnantajat koettavat huonontaa
työväen asemaa. Monasti on kuitenkin vaikea tehdä
tarkkaa eroa hyökkäys- ja puolustuslakon välillä.
Ensimäiset t:t tapahtuivat — ellemme ota
lukuun vanhan ajan orjakapinoita — 14:nnellä
vuosis. Ne eivät kuitenkaan vielä olleet
pääoman ja työn välisiä taisteluita ja johtuivat
ehkä useammin käsityöläismestarien ja kisällien
välisten patriarkallisten suhteiden
häiriytymisistä kuin puhtaasti taloudellisista syistä, s. o.
pyrkimyksestä saada työläisten taloudellinen
asema parannetuksi. Pääasiallisesti taloudellisen
luonteen t:t saivat kapitalismin ja
suurteollisuuden kehittyessä, s. o. vasta 19:nnellä vuosis.,
jolloin ne myös tulivat entistä tavallisemmiksi.
Näitä uudenaikaisia lakkoja panivat alkuansa
toimeen hetkellisesti ja vain tätä tarkoitusta
varten yhteenliittyneet järjestymättömät tai
huonosti järjestyneet työläiset. Kun tällaiset lakot
tavallisesti, etupäässä varojen puutteen tähden,
päättyivät onnettomasti, ryhtyi työväki
perustamaan pysyväisiä järjestöjä ja niiden keskuudessa
säännöllisillä maksuilla keräämään varoja
vastaisia työtaisteluja varten. Näin syntyivät
ensimäiset uudenaikaiset ammattiyhdistykset (ks. t.),
joiden varsinaisena tarkoituksena alkuansa oli
juuri lakko jen toimeenpano. Tätä nykyä
ammattiyhdistyksillä on muitakin tarkoituksia, mutta
lakko on edelleenkin niiden tehokkain, jos kohta
ei ainoa taisteluase.
Tätä nykyä lakkoihin antaa aihetta etupäässä
kolme seikkaa: palkkakysymys, työaikakysymys
ja kysymys työväen oikeudellisesta ja
yhteiskunnallisesta asemasta. Useimpain lakkojen
syynä on palkkakysymys, joka ei koske
ainoastaan palkan suuruutta, vaan myöskin
palkkaustapaa (s. o. onko käytäntöön otettava aikapalkka
vai kappalepalkka j. n. e.) ja erityisillä
paikkakunnilla ja erityisissä oloissa (esim. ylityöstä)
suoritettavia palkanlisiä. Erittäin tärkeiksi ovat
työtaisteluissa tulleet kysymykset paikallisista,
vieläpä koko maankin käsittävistä
palkkatarif-feista ja määrätyistä palkanlaskutavoista.
Työaikaan nähden työväen taholta ennenkaikkea
vaaditaan sen lyhentämistä kohtuulliseen
määrään. Tässä yhteydessä esiintyy myöskin
kysymys ylityöstä, jonka järjestynyt työväki tahtoisi
kokonaan poistaa tai ainakin rajoittaa tarkoin
määrättyyn tuntilukuun ja samalla saada
ylityöstä suoritettavan korvauksen niin suuresti
korotetuksi että työnantajilta vähenee halu
teettää sitä. Joskus pyrkimys lyhentää työaikaa kui-
tenkin ilmeisesti johtuu työväen halusta päästä
nauttimaan ylityöstä maksettavaa runsaampaa
palkkiota. Työväen oikeudelliseen ja
yhteiskunnalliseen asemaan nähden työväki ensinnäkin
koettaa lakoilla ajaa perille sen vaatimuksen,
että työnantajain on tunnustettava
työväenjärjestöille oikeus esiintyä työväen edustajana
työsopimusta tehtäessä. Tälle alalle kuuluu
myöskin kysymys työpaikalla noudatettavista
järjestyssäännöistä, joiden laatimisessa työväki vaatii
itselleen sanavaltaa, y. m. Kaikkien
tämäntapaisten vaatimusten takana esiintyy pyrkimys saada
työläisen vapaa persoonallisuus ja siitä johtuvat
oikeudet tunnustetuiksi.
Laajuutensa puolesta lakot suuresti
vaihtelevat. Lakko saattaa ensinnäkin käsittää vain
yhden ainoan työpaikan, olkoon tämä työpaikka
sitten itsenäinen yritys tai vain suuremman
liikkeen osa (osastolakko). Tavallisia ovat alkuansa
olleet ja ovat vieläkin sellaiset lakot, jotka
käsittävät kaikki samalla paikkakunnalla samaan
ammattialaan kuuluvat työläiset. Sen jälkeen
kuin eri ammattien työntekijät alkoivat tuntea
itsensä yhtenäiseksi, työnantajista jyrkästi
erotetuksi luokaksi, toisin sanoen kapitalismin päästyä
yhä suurempaan valtaan, alkoivat lakot alueelli
sesti ja ammatillisesti laajeta. Kuitenkin sattuu
vielä nytkin harvoin, että eri ammattien työläiset
tekevät yhteisiä työehtojen järjestelyä
tarkoittavia lakkoja. Tavallisesti tällaiset lakot ovat vain
saman teollisuushaaran alalle kuuluvien (esim.
rakennusteollisuuden toisilleen läheisten alojen)
yhdistettyjä lakkoja tai n. s.
myötä-tuntoisuuslakkoja, s. o. lakkoja, joihin
työläiset ryhtyvät vahvistaaksensa toisten jo
lakossa olevien työläisten asemaa.
Myötätuntoi-suuslakotkin tulevat useimmiten kysymykseen vain
tavalla tai toisella keskenään läheisissä
ammateissa. Tavallisimmin eri ammattien työläisten
keskinäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto ilmenee
lakkojen sattuessa siten, että lakkoon osaa
ottamattomat antavat rahallista kannatusta lakossa
oleville. Useammin kuin ammatillisesti lakot
laajenevat alueellisesti. Täti nykyä on hyvin
tavallista että jonkun ammatin työntekijäin lakko
käsittää koko maan. Tällaisissa isoissa lakoissa
saattaa olla mukana kymmeniä, jopa
satojatuhansia työläisiä. Onpa näkynyt merkkejä
siitäkin että lakko voi ulottua useampiin maihin
samalla kertaa. Kansainvälisiksi näyttävät
varsinkin hiilikaivos- ja satamatyöntekijäin lakot
pyrkivän laajenemaan. — N. s. suur- 1. v 1 e i
s-lakot ovat tavallisesti olleet valtiollisia lakkoja.
Niinpä Belgiassa 1893 ja 1902 toimeenpantujen
suurlakkojen tarkoituksena oli pakottaa
eduskunta ja hallitus laajentamaan valtiollista ääni
oikeutta. Venäjän suurlakko (1905) tarkoitti
koko vallitsevan hallitusjärjestelmän
kukistamista. Sitä paitsi on huomattava, että Belgian
työväen ensimäistä suurlakkoa kannattivat
osittain muutkin kansalaisryhmät ja että Venäjiin
suurlakkoon ottivat suoranaisesti osaa melkein
kaikki kansankerrokset.
Taloudellis-yhteiskunnal-linen ja puhdas työväenlakko oli Ruotsin
suurlakko 1909.
Lakon menestymisen pääelitoja on että lakossa
olevalla työväellä on tukenaan luja, runsaalla
taistelurahastolla varustettu ammattijärjestö,
sillä ainoastaan tässä tapauksessa lakkolaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
