Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varamaamarsalkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
667
Varanus—Varastetun
tavaran kätkeminen
668
Varanus ks. Varani.
Varapalkinto Suomen
kuvaamataiteilijoille yleisistä varoista on jaeltu v:sta 1876
alkaen. V. 1872 oli senaatti Suomen
taideyhdistyksen johtokunnan ehdotuksesta myöntänyt
vuosittain 1,200 mk. annettavaksi palkintona
vuo-roittain parhaasta maisemasta,
henkilömaalauk-sesta ja veistoteoksesta. Mutta kun kilpailijat
usein osoittautuivat tasaväkisiksi, pyysi johtokunta
1876 määrärahaa korotettavaksi 2,000 mk:aan,
josta 1,200 mk. annettaisiin edelleenkin
varsinaisena ja 800 mk. varapalkintona. Tähän
pyyntöön suostuttiin ja siitä lähtien on edellämainittu
summa ollut Suomen taideyhdistyksen
käytettävissä lukuunottamatta paria viime vuotta, jolloin
hallitus on sen peruuttanut. F. L.
Varapastori (ruots. vicepastor), kirkollinen
arvonimi, joka annetaan ansiokkaille
kappalaisille (ks. t.). E. K-a.
Varapuheenjohtaja. Viraston, kokouksen,
yhdistyksen t. m. s. puheenjohtajan estettynä
ollessa toimii hänen sijaisenaan v. Ellei v:aa ole
mahdollisesti sattuvia tapauksia varten ennakolta
valittu taikka yleisellä säännöksellä määrätty,
minkä perusteiden mukaan v:n toimi on
täytettävä (esim. että vanhin jäsen toimii v:na), on
v. tarpeen vaatiessa valittava tai määrättävä. —
Joskus v. tosiasiallisesti ja säännönmukaisesti
johtaa puhetta, puheenjohtajantoimen ollessa
lähinnä nimellistä laatua. R. E.
Varapuhemies, puhemiehen sijaisena toimiva
henkilö. — Valtiopäiväjärjestyksen 23 §:ssä
säädetään, että eduskunta ensimäisen
kokoontumisensa jälkeisenä päivänä valitsee puhemiehen ja
kaksi v:tä, jotka kukin antavat juhlallisen
vakuutuksen. Puhemiehen ollessa estettynä astuu hänen
sijalleen ensimäinen taikka, jos tälläkin on este,
toinen v. (47 §). — vrt. Puhemies. R. E.
Vararahasto, osakeyhtiön, seuran y. m.
mahdollisten tappioiden varalta tai yleensä
toimintansa turvaamiseksi varaama rahasto. Pankeille
samoinkuin vakuutusliikkeille on laissa säädetty
velvollisuus siirtää vuosivoitosta vähintään 10 %
v:oon. Muillakin yhtiöillä on kuitenkin
säännöllisesti yksi tai useampia v:oja, joiden
kartuttamisesta on määräyksiä asianomaisessa
yhtiöjärjestyksessä.
Vararavinto (kasvien), ne kasvin
muodostamat ravintoaineet, jotka eivät heti tule
rakennusaineina käytetyiksi, vaan jotka sijoitetaan,
varoinkin kasvukauden lopulla, varastoon tulevaa
kasvukautta varten. Yleisin v. on
tärkkelys-jyväsinä esiintyvä tärkkelys (esim. viljakasvien
jyvissä, perunan mukuloissa y. m.), myös
valkuaisaineet (joko valkuaisjyväsinä t.
alkulimana); v:na ovat edelleen rasvaiset öljyt,
sokeri, inuliini, selluloosa, sitäpaitsi erinäiset
mineraaliaineet (varsinkin fosforihappo ja kali)
ja tavallaan vesisolujen (ks. t.) vesikin. Uuden
kasvukauden alkaessa v. käytetään ensimäisten
uusien osien muodostamiseen ja v:n
säilytyspaikat, joina toimivat siemenet (siemenvalkuainen
t. alkio t. molemmat), juuret, juurakot,
mukulat, sipulit, puukasveilla myös varren ydin,
ydin-säteet ja puutylppy, tyhjentyvät ja useinkin
kuolevat. K. L.
Vararehtori. 1872 vuoden kouluasetuksen 86 § :n
mukaan koulutoimen ylihallitus määrää kaikkiin
lyseoihin v:n, joka tarpeen vaatiessa hoitaa reh-
torin tointa. — Yliopistossa v. edustaa rehtoria,
kun tämä on estettynä virkaansa hoitamasta tai
kun rehtorinvirka on avoinna. Jos v:llekin
sattuu laillinen este, määrää kansleri, konsistorin
esityksestä, jonkun konsistoriprofessorin
hoitamaan v :n velvollisuuksia, ks. Rehtori.
Vararikko ks. Konkurssi.
Varasd [-azd] (kroat. Varazdin, saks.
Waras-diri), samannimisen komitäatin pääkaupunki
Unkarissa, Kroatsian-Slavonian kuningaskunnan
pohjoisosassa, Draavan oik. rannalla, rautatien
varrella; 13,398 as. (serbokroaatteja ja sloveeneja).
Vanha linnoitus ja linna, 9 kirkkoa, 3 luostaria,
useita oppilaitoksia. Vilkasta viini- ja
tupakkakauppaa. -— 15 km V :sta kaakkoon ovat V.-T o
p-1 i e z a n lämpimät, jo roomalaisille tutut,
rikin-pitoiset terveyslähteet. J. G. G-ö.
Varastamishimo (kleptomania), viettimäinen
vieraan omaisuuden anastamishalu, esiintyy
mielisairaissa tai psykopaattisissa henkilöissä ja on
paljoa yleisempi naisilla kuin miehillä.
Tavallisesta varkaasta varastamishimoinen eroaa
etupäässä siinä, että hän anastaa sellaisiakin
esineitä, joista hänellä ei ole minkäänlaista hyötyä
eikä huvia. Psyykillisesti sairaloiseksi on
henkilö katsottava myös silloin, kun varastaminen
ei ole sopusoinnussa hänen edellisen elämänsä ja
maailmankatsomuksensa kanssa tai kun se
esiintyy vain määrättyinä ikäkausina (lapsuudessa,
roieskuntoisuusiässä tai vanhuudessa) tai
ainoastaan erikoisissa tilaisuuksissa, kuten naisilla
raskauden ja kuukautisten aikana. V. saattaa olla
läheisessä yhteydessä sukupuolivietin kanssa,
mikä ilmenee siitä, että se väliin kohdistuu
yksinomaan toiselle sukupuolelle kuuluviin
vaatekappaleisiin ja esineisiin. Varastaminen jo
sinänsäkin voi synnyttää sukupuolista
nautin-nontunnetta johtamalla asianomaisen mieleen
aikaisemman tapauksen, jolloin hän
varastamisen vuoksi oli saanut ruumiillista kuritusta.
E. Th-n.
Varastetun tavaran kätkeminen on
rikoslain 32:nnen luvun 1 §:n mukaan olemassa, kun
joku kätkee, ostaa, itselleen vaihtaa, lahjaksi tai
pantiksi ottaa, luovuttaa, muuntaa tai muuksi
valmistäa tavaraa, jonka hän, olematta
rikoksessa osallisena, tietää näpistämällä, varastamalla,
ryöstämällä tai kiristämällä saaduksi.
Rangaistusta, joka on sakkoa tai vankeutta enintään
kaksi vuotta taikka, jos asianhaarat ovat erittäin
raskauttavat, kuritushuonetta korkeintaan kolme
vuotta, ei voida määrätä kovemmaksi kuin
avunannosta siihen rikokseen, jolla tavara on saatu.
Rikoksen uusimisesta, mikä katsotaan
tapahtuneeksi silloinkin, kun joku kärsittyään
rangaistuksen näpistämisestä, varkaudesta, murrosta,
ryöstöstä tai kiristämisestä joutuu syypääksi
v. t. k:een, voidaan tuomita kuritushuonetta
enintään kuusi vuotta ja kansalaisluottamus
menetetyksi^ ja ammattimaisesta tai tavaksi
otetusta v. t. k :stä seuraa vähintään kahden ja
enintään kymmenen vuoden
kuritushuonerangais-tus sekä kansalaisluottamuksen menetys (saman
luvun 2 ja 3 §). Jos taas joku edellämainitulla
tavalla ryhtyy tavaraan, joka on saatu
jollakin muulla rikoksella kuin mitä edellä on
lueteltu. tuomitaan hänet samoin edellytyksin
sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi,
kuitenkin korkeintaan siihen rangaistukseen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
