Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
869
Venäjä
S70
3 arsin (kyynärä) =7 fut (jalka = engl. jalka) =
2,h36 m; 1 arsin = 16 versok = 28 djuim (tuuma
= engl. tuuma) = 0,7in» m; 1 virsta (versta) =
300 sazenj = 3,500 fut = l,o«67* km. Pintamitat:
1 desjatina = 2,400 neliösazenj = 1,0925 ha.
Tilavuusmitat: kuivaa tavaraa varten 1 tsetvertj =
2 os jm in a = 8 tsetverik = 209,»os 1; nesteitä varten
I vedro (ämpäri) = 10 kruzka = 100 tsarka =
12,299 1 : 1 botska (tynnyri) =40 vedro = 4,92 hl.
Painoyksikkönä on funt (naula) =32 lot (luotia)
= 96 zolotnik = 409,512 g; 1 pud = 40 funt =
16,88 kg; 1 berkovcts = 10 pud. — Haha ja
rahalaitokset. V:n nyk. rahajärjestelmä
perustuu kesäk. 19 p. 1899 julkaistuun
asetukseen, jolla kultakanta otettiin käytäntöön.
Rahayksikkö rupla (rublj) = 0,774232 g hienoa kultaa
= 100 kopeekkaa = Smk. 2 2/3. Kultarahoja, joiden
painosta "/m on puhdasta kultaa, lyödään 10 :n
ja 5:n (ennen myös 15 :n, 71/2:n ja, keisaria
varten, 37V2:n) ruplan arvoisia. Täysipainoisia
hopearahoja, s. o. sellaisia, joissa on a/i0 hienoa
hopeaa, on l:n, 1lt:n ja 1/i:n ruplan arvoisia,
puolipaiuoisia hopearahoja (hopeapitoisuus 6/io1
20:n, 15:n, 10 :n ja 5:n kopeekan arvoisia.
Hopearahaa saa olla liikkeessä korkeintaan
3 ruplan arvosta as. kohden. Vaskivaihtorahoja
(puhtaasta vaskesta) lyödään 5:n, 3:n, 2:n, l:n,
’/2:n ja kopeekan arvoisia. Täysipainoisia
hopearahoja 011 pakko kerrallaan ottaa vastaan
korkeintaan 25 ruplan arvosta, puolipainoisia
hopearahoja ja vaskirahoja vain 3 ruplan arvosta.
Setelinanto-oikeus on ainoastaan valtakunnan
pankilla (per. 1860). V:n 1913 lopussa oli liikkeelle
laskettu seteleitä 1,775 milj. ruplan, v:n 1914
lopussa 3,125 milj. ruplan arvosta. Ennen
suur-valtainsotoa leimattiin seteleitä 500 : n, 100: n, 50 :n,
25 :n, 10 :n, 5:n, 3:n ja 1 ruplan arvoisia.
Sotavuosina on setelimäärä suunnattomasti kasvanut;
paitsi edellämainittuja setelejä, 011 laskettu
liikkeelle hopea- ja vaskivaihtorahaa vastaavia
setelejä ja paperimerkkejä. Valtakunnanpankin
vuosivaihto 1914 oli 735 mii jaardia mk. (1910:
449 miljaardia mk.). Hypoteekkipankeista, joita
1912 oli 103. ovat valtakunnan liypoteekkipankit
aatelistoa ja talonpoikia varten tärkeimmät.
Yksityisiä kauppaluottopankkeja oli 1913 36.
Valtion säästökassoissa, joita 1914 oli 7,327, oli
8,2 milj. säästökirjalla talletuksia yhteensä
4,270 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitokset. —
Kansanvalistus on alhaisemmalla kannalla kuin
useimmissa muissa Euroopan maissa. Ainoastaan
ylimmät säätyluokat ovat omaksuneet länsimaisen
sivistyksen, jotavastoin suurin osa kansasta
elää vielä muinais-slaavilaisen ja
bysauttilais-aasialaisen kulttuurin merkeissä. Valtiollisesti
valveutuneissa piireissä 011 tosin jo kauan ollut
havaittavissa vilkkaita valistusharrastuksia,
mutta nämä ovat useimmissa tapauksissa jääneet
tuloksettomiksi, ne kun eivät ole saaneet
viranomaisilta tarpeellista tukea ja kannatusta. —
Yleisten oppilaitosten ja yliopistojen ylin johto
kuuluu valistusministeriölle,
ammattioppilaitosten johto taaskin vastaaville muille ministeriöille.
Edellisen oppilaitosryhmän hallintoa varten
Euroopan-V. on jaettu 10 piirikuntaan, joiden
etunenässä on kuraattorit. — Kansakouluja oli
1914 Euroopan-V :llä 98,025 (1856 koko
valtakunnassa vain 8,227), joissa oli 6,596,904 oppi-
lasta (näistä poikia 4,422,372). Yleissivistystä
antavia n. s. keskikouluja oli: poika- ja
tyttö-kymnaaseja sekä alkeiskouluja 1,324
(Puolassa 75), joissa 400,437 oppilasta (118,353
poikaa ja 282,084 tyttöä), ja reaalikouluja
(ainoastaan poikia varten) 239, joissa 62,649 oppilasta.
Keskikouluihin luetaan myös muutamat
erikois-opetusta antavat oppilaitokset, kuten u. s.
hengelliset koulut (seminaarit y. m., 1914 397, joissa
77,002 oppilasta), kasvatusopilliset koulut (375,
joissa 27,946 oj>pilasta), välskärikoulut (65,
oppilaita 9,127), erinäiset sotaopistot (29, oppilaita
10,093), merikoulut (26, joissa 979 oppilasta),
metsänvartia- ja talouskoulut (144, oppilaita
9,585), teknilliset ja käsityökoulut (562, oppilaita
44,516), kauppa- ja teollisuusopistot (257, joissa
50,909 oppilasta) j. n. e. — Yliopistoja 011 10:
Moskovassa (maan vanhin, per. 1755; n. 9,000
ylioppilasta), Pietarissa, Tartossa, Varsovassa,
Kiovassa (p. Vladimirin yliopisto), Ilarkovassa,
Odessassa (Uuden-V:n yliopisto), Kasaanissa,
Saratovissa (per. 1909) ja Permissä (per. 1916).
Useimmissa näistä on 4 tiedekuntaa:
historiallis-kielitieteellinen, fyysis-matemaattinen,
lainopillinen ja lääketieteellinen. Poikkeuksena ovat
Pietarin ja Tarton yliopistot. Edellisessä 011
lääketieteellisen asemasta itämaisten kielten
tiedekunta, jälkimäisessä edellä mainitun neljän
lisäksi jumaluusopillinen (luterilainen).
Moskovaan on 1908 yksityisillä varoilla perustettu
„kansanyliopisto". Korkeimmasta
naissivistyk-sestä huolehtivat n. s. korkeimmat naiskurssit,
joissa on yksi tai useampi tiedekunta.
Ensimäi-set tällaiset kurssit perustettiin 1878 Pietariin
ja olivat viime vuosis. loppuun laatuaan ainoat
V:llä. Nyt on niitä kaikissa
yliopistokaupungeissa, Saratovia ja Permiä lukuunottamatta,
sekä Novotserkaskissa Donin alueella. Valtion
varoilla toimivia on kumminkin vain 2:
Pietarissa olevat kasvatustieteellinen opisto ja
lääketieteellinen laitos. Papisto saa korkeimman
oppinsa hengellisissä akatemioissa, jollaisia on
Kiovassa, Moskovassa, Kasaanissa ja Pietarissa
sekä (room.-katolista papistoa varten) Vilnossa.
Muista korkeakouluista mainittakoon
teknilliset (7), kauppakorkeakoulut (2),
taideakatemiat (4), sota-akatemiat (5), maataloudelliset ja
metsätieteelliset opistot (3), Demidovin
lakimies-lyseo Jaroslavissa, Pietarin liist.-kielitiet. laitos,
Pietarin arkeologinen laitos ja Lazarevin opisto
itämaisia kieliä varten Moskovassa. Kaikkiaan
oli 1914 yliopistoja ja muita korkeakouluja 52
ja niissä ylioppilaita 68,285 (51,923 miestä ja
16,362 naista). — Tiedettä ja taidetta edistävistä
monilukuisista seuroista on tärkein Pietari
Suuren aikana (1724) perustettu Pietarin
tiedeakatemia, jonka yhteydessä on iso kirjasto,
museoita, fysikaalinen keskusobservatori ja
tähtitieteellinen observatori (Pulkovossa). —
Sanomalehdistön kehitystä on ankara sensuuri
kahlehtinut. Kaikkiaan lienee sanomalehtiä ja
aikakauskirjoja n. 1,500, joista lähes il2 ilmestyy
Pietarissa ja Moskovassa.
Kirkolliset olot. Kreik.-katolisella
valtiokirkolla 011 näihin asti ollut erittäin määräävä
valta alhaisella sivistyskannalla olevan kansan
keskuudessa. Sen vaikutus 011 kumminkin
ilmennyt etupäässä huolehtimisena „oikeauskoisuuden"
sääntöjen ja ulkonaisten menojen tarkasta nou-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
