Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjän kieli ja kirjallisuus - Venäjän Lappi, ks. Kuolla - Venäjän muinaistieteellinen seura Moskovassa - Venäjän muinaistieteellinen toimikunta - Venäjänsaari - Venäjän Turkestan, ks. Turkestan - Venäläinen taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
931
Venäjän Lappi—
Venäläinen taide
932
luettu feministi, joka käsittelee ,,aatteellisen"
riippumattoman naisen asemaa, Kamenskij,
M u j z e 1 j, mystikko Merezkovskij,
Gip-p i u s, „uuden kauneuden" etsijä, Fedor
Solo-gub, Smidovit s-V eresajev, humoristi
Avertsenko, sekä runoilijat B u n i n, B
alin o n t, V. B r j u s o v, B 1 o k.
Näytelmäkirjallisuuden alalla huomattakoon paitsi Tsehovia ja
Gorjkijta V. K r y 1 o v, G n e d i t s, Karpo v,
N e v e z i n, Sumbatov, Vladimir N e m
i-r o v i t s-D antsenko, Boborykin,
Leonid A n d r e j e v, S t s e p k i n a-K u p e r n i k
y. m. [A. Pypin, „Istorija russkoj literatury"
I-TV; E. Petuhov, „Russkaja literatura. Drevnij
period" (1916); ,,Istorija russkoj literatury XIX
veka" I-V, toim. Ovs janiko-Kulikovskij;
,,Russ-kaja literatura XX veka", toim. Vengerov;
J. J. Mikkolan esitys suom. „Yleisessä
kirjallisuuden historiassa" IV; Tieinholdt, „Gesehichte
der russischen Litteratur"; Briickner, ,,Geschichte
der russischen Litteratur"; Masaryk, „Zur
russischen Geschichts- und Religionsphilosophie".]
V. J. M-kka.
Venäjän Lappi ks. Kuolla.
Venäjän niuinaistieteellinen seura
Moskovassa perustettiin 1864. Perustaja ja
puheenjohtaja v:een 1884 kreivi A. Uvarov, hänen
jälkeensä kreivitär P. S. Uvarov. Seuralla on omia
kokoelmia jä erinomaisen laaja julkaisutoiminta.
Sen aloitteesta ja johdolla pidetään Venäjällä joka
kolmas vuosi yleisvenäläisiä muinaistieteellisiä
kokouksia, joilla on ollut tavaton merkitys
Venäjän muinaistieteen kehityksessä. —
Julkaisusarjoista mainittakoon noitten kokousten esitelmät
ja työt („Trudy", foliokokoa, n. 40 nidettä),
sarjat „Drevnosti" (useita alasarjoja, yhteensä
n. 50 folio-nidettä), „Materia!y po arheologii
Kavkaza" (13 folio-nidettä ilmestynyt v :een 1918).
A. M. T.
Venäjän niuinaistieteellinen toimikunta
perustettiin 1859 kreivi Stroganovin toimesta.
V:sta 1888 alkaen toimikunnalla on yksinoikeus
toimituttaa muinaistieteellisiä kaivauksia valtion
ja yhteiskunnan omistamilla mailla Venäjällä.
Yksityisten maalla tämä oikeus on
maanomistajalla. Kaivauksia varten toimikunta antaa n. s.
,,avoimen kirjan", jonka haltian tulee vuoden
kuluttua lupakirjan saatuaan antaa toimikunnalle
kertomus tutkimuksistaan ja löydöt, mitkä
viimemainitut toimikunta harkintansa mukaan
sijoittaa johonkin museoon. Toimikunnalla ei ole omaa
museoa, mutta sen sijaan sillä on erinomaisen
runsas arkisto ja oivallinen kirjasto. Se
harjoittaa hyvin laajaa julkaisutoimintaa, ja Venäjän
arkeologinen tutkimus on alkanut yhä enemmän
keskittyä sen ympärille. Sen julkaisuista on ensi
sijassa mainittava sarjat: ,,Otset" (nimellä
„Compterendu" 1859-82), „Materialy po arheologii
Rossii", 34 nidettä. ,,Izvesti ja" (67 vihkoa).
Toimikunnan huoneisto on Pietarin Talvipalatsissa.
Toimikunnassa on 6 vakinaista jäsentä ja se on
aikaisemmin ollut hoviministeriön alaisena.
[A. O. Heikel, ,,Arkeologiska kommissionen i S:t
Petersburg och dess värksamhet" (Finskt museum
1896).] A. M. T.
Venäjänsaari, maatila Maaningan pitäjässä,
kauniilla paikalla Ruokoveden rannalla,
linnuntietä n. 1 penink. eteläänpäin Maaningan kirkolta.
Kuopioon menevien laivojen pysähdyspaikka.
V:n puustellitilalla harjoitetaan huomattavaa
karjanhoitoa; tilalla on meijeri.
Vuosisadanvaihteessa oli V: n isäntänä tilanomistaja A. Rosberg.
E. C-g.
Venäjän Turkestan ks. Turkestan.
Venäläinen taide. V:n t:n historia alkaa
niiltä ajoilta — v:n 1000 vaiheilta — jolloin
venäläiset kääntyivät kristinuskoon. Sen mukana
he tutustuivat myöskin bysanttilaiseen
kirkolliseen taiteeseen ja joutuivat sen perijöiksi ja
kehittäjiksi. Tämä taide käsitti kaksi haaraa:
kirkollisen rakennustaiteen ja
pyhäinkuvamaa-lauksen. Kuvanveistolla sitävastoin ei ole ollut
koskaan mitään itsenäistä merkitystä
kreikkalaiskatolisessa kirkossa, onpa se ollut suorastaan
kiellettyäkin, koska sen katsottiin helposti
johtavan epäjumalanpalvelukseen. Siksipä myöskin
kuvanveisto on v:ssä t:ssa, joka aina on
säilyttänyt paljon läheisemmän yhteyden . kirkon
kanssa kuin länsimainen taide, sangen myöhäi
nen, jopa melkein uudenaikainen ilmiö.
Rakennustaide. Venäjän ensimäisten
kirkkojen rakentajat olivat tosin kreikkalaisia,
mutta jo 12:nnella vuosis. kehittyi ven.
rakennustaide itsenäiseksi, bysanttilaisesta
riippumattomaksi. Ja myöhemminkin on sille sangen
luonteenomaista, että länsieuroopp. vaikutukset, jotka kyllä
helposti saivat Venäjällä jalansijaa, nopeasti
sulautuivat entisten perinnäiskäsitysten kanssa uusiksi
omintakeisiksi muodoiksi. Useat eri seikat, kuten
rakennusaine — vanhempina aikoina
enimmäkseen puu, sittemmin tiili —, ilmastosuhteet ja
onnen muuta ven. rakennusmestarien erikoinen
kansallinen maku synnyttivät jo varhaisimmissa
tuotteissa erikoisen -tyylin. Sen vanhimpia
pesäpaikkoja ovat Novgorod ja Pihkova. Vladimir
ja Susdal sekä Moskova. Novgorodin vanhin vielä
pystyssä oleva Pyh. Sofian kirkko (n. v:lta 1050i
011 jotenkin selvää bysanttilaista tyyppiä, m. m.
on -eu kuoripuolella vielä useita puolipyöreitä
apsiidcja. Mutta myöhemmissä on niitä tav. vain
yksi ainoa, joten sekä kirkon pohjapiirros että
ulkoasukin käyvät yksinkertaisemmiksi.
Tällainen on esiin^ Novgorodin läheiselle saarelle 1292
rakennettu Nikola-kirkko. Pihkovan vanhimmista
muistomerkeistä ansaitsevat varsinkin
mainitsemista kirkoista erillään olevat nionuuienttaaliset
kellotornit. Vladiimr-Susdalin piirin kirkoissa,
joista kaunein on Nerljan varrella oleva
Pokro-van kirkko (v:lta 1165), huomaa bysanttilaisten
piirteiden ohella myöskin romaanilaisia
vaikutelmia. Mongolien karkoituksen jälkeen (1480) alkoi
uusi pääkaupunki Moskova nopeasti kasvaa ja
kehittyä, ja myöskin rakennustaide nousi siellä
pian huomattavaan kukoistukseen. Iivana ITI:ii
aikana rakensivat muutamat italialaiset arkki
rehdit sekä kirkkoja että palatseja .Moskova:)n.
mutta vasta hänen poikansa Vasilin ja
pojanpoikansa Iivana IV Julman aikana moskovalainen
rakennustaide saavutti täydellisen
itsenäisyytensä. Rakennusaineena ruvettiin käyttämään
kiveä ja siihen sovellettiin aluksi
puuarkkitehtuurin muotoja, m. m. bysanttilaisen pyöreän
kupolin asemesta käytetty kulmikas telttakupoli.
Näin on esim. Kolomenskoen
Tnivaasenastumis-kirkon (1532) ja Ostrovan samanaikaisen
Kristuksen kirkastuskirkon laita. Toisissa taas —
kuten Moskovan ylenpalttisen koristellussa Vasili
Rlazennyj-katedraalissa (1555-60) — kehitettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
