- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1207-1208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-205

Viipuri

1208

ympäröimä. Käsittää paitsi asuntokortteleita,
suuret sairaala-alueet. Pääkadut, Pietarin- ja
Kullervonkatuja lukuunottamatta, Kalevan-,
Ainon-ja Vilkkeenkadut. Toreista mainittakoon
Sairas-liuoneentori Pietarinkadun varrella.
Huomattavia rakennuksia: lääninsairaalan suurenmoinen
rakennusryhmä ja palokunnantalo. — P a p u 1 a,
rautatiealueen pohjoispuolella, rajoittuu veteen
kolmelta puolen. Maapinnan laatu vaihteleva.
Rantoja reunustavat kesäisin tuuheat puistot.
Tärkein liikeväylä, Papulankatu, jakaa alueen
kahtia, kulkien aina samannimiselle sillalle
saakka. Se yhdistää Heinjoen ja Imatran
maantiet kaupungin katuverkkoon. Raitioteitten
koillinen päätekohta Papulansillan päässä.
Teollisuuslaitoksia : kynttilätehdas ja tupakkatehdas.
Täällä sijaitsee ent. V:n pataljoonain
kasarmialue ja kauempana kaakossa lääninvankila.
Rautatien yli johtava silta yhdistää Papulan
muuhun kaupunkiin ja Loikkasen tie Karjalan
esikaupunkiin. — Papulan alueeseen luetaan vielä
joukko saaria, joista suurin nimeltään Myllysaari.
—V iipurin esikaupunki käsittää alueen,
jota rajoittavat Viipurinlahti, Saunalahti ja osa
Pyhän Annan valleja. Asemakaava jäänyt
lapsipuolen asemaan syystä, etteivät venäläiset
aikoinaan sallineet kivitaloja rakennettavan
voidakseen alueen tarpeentulleri helpommin polttaa. —
Raitiotieverkon läntinen päätekohta. —
Vesijohtoa vedettäessä tänne 1907 paljastui useita
tiilestä holvatuita hautakammioita — jätteitä
vanhasta 1750-luvun hautuumaasta. —- Luoteessa
silta yhdistää alueen Sorvalin esikaupunkiin ja
Pyhän Annan katu toisella puolen valleja
sijaitsevaan kaup.-osaan, Pyhään Annaan. —
Saunalahti samannimisen lahden rannalla, rajoittuu
idässä Sofiankatuun ja etelässä
Saunalahden-katuun. Diakonissalaitos ja Orpokoti. — Pyhä
Anna rajoittuu pohjoisessa samannimisiin
val-leihin, idässä, etelässä ja lännessä Viipurin
lahteen. Täällä sijaitsee Tervaniemen puisto — ent.
suosittu kävelypaikka. Kreik. kirkko, kasarmeja
ja niemen nenässä V:n purjehdusseuran
paviljonki. — Havi on pohjoisessa ja idässä
pattereiden, etelässä Kolikkoinmäen ja
Dip-pelin alueen ja lännessä Havinlahden
reu-naama. Kaupunkiin yhdistää sen idässä
Koiviston-, lännessä taas Ilavintie. Aluetta varten ei
toistaiseksi ole olemassa virallisesti vahvistettua
asemakaavaa. Siellä sijaitsevat Havin tehtaat ja
joukko työväenasuntoja (ensimäiset laatuaan
Suomessa), joitten pohjasovitteluun ja ulkoasuun on
kiinnitetty suurta huomiota (arkkitehdit Gyld6n
& Ullberg). Vielä mainittakoon Nobelin
öljysäiliö ja kreik.-katolinen kirkkoalue.

Esikaupungit ympäröivät V:ia kolmelta
suunnalta. Idässä on H u u s n i e m e n ja P a p u 1 a n
huvila-alueet, joille on tekeillä uusi asemakaava
(arkkitehti B. Jung), ja Karjalan
esikaupunki. Iluusniemessä on kaunis puisto ja
kesäravintola, mutta vielä huomattavampi on
Papulan vuorinen ja mäntymetsäinen
luonnonpuisto, joka kesäravintoloineen, näkötorneilleen
sekä suksi- ja kelkkamäkineen on viipurilaisten
mieluisimpia oleskelupaikkoja. Huusniemi ja
Papula ovat Papulan sillan ja Karjalan
esikaupunki n. s. Loikkasen tien kautta
kaupunkikunnan yhteydessä. Etelä)1 uolella sijaitsevat: R o s
u-v o i, Ristimäki. K e 1 k k a I a, Tiili-

ruukki, K o 1 i k k o i n m ä k i ja
Kangas-ranta. Täältä päästään kaupunkiin Pietarin ja
Koiviston teitä myöten. Pohjoispuoleiset ovat
nimeltään: Sorvali, Saunalahti,
Liko-lampi, Paulovski, Hiekka,
Pikiruukki ja M o n r e p o s’ n (ks. t.)
puistoalue. Linnansilta yhdistää ne kaupunkiin. Yleensä
ovat esikaupungit syntyneet vailla minkäänlaista
etukäteen harkittua asemakaavaa, joten tulos
onkin sen mukainen. Kadut ahtaita ja
kiveä-mättömiä. Asumukset toinen toisensa kupeeseen
rakennettuja vaatimattomia puutaloja,
mahdollisimman alttiita tulipaloille, jotka varsinkin
ennen, kerran alkuunpäästyään, tekivät suurta
tuhoa. Tämä koskee pääasiassa Tiiliruukkia.
Kolikkoinmäkeä ja Kangasrantaa. Näistä alueista
on jo kuitenkin olemassa tarkka mittaus ja
tarkoitus on laatia niille uusi ajanmukainen
asemakaava ja soveliaan ajan tultua yhdistää ne
kaupunkikuntaan. Yleensä on myönnettävä, että
v:n 1861 asemakaava on puutteellisuuksistaan
huolimatta hyvin kyennyt täyttämään tehtävänsä
aina nykypäiviin saakka. Ja kun kaupunki nyt
on saanut haltuunsa ent. venäläiset sotilasalueet
ja -rakennukset, jotka aina ovat sen kehitystä
ehkäisseet, on uusi vaihe Viipurin elämässä
alkanut.

V:n taloista 011 valtavin enemmistö
kaksikerroksisia, vaatimattomia, rapatuita
kivirakennuksia, joista jokunen keskiajalta peräisin. Tässä
osassa tavattavista maalauksellisenkauueista
katukuvista on erittäinkin huomattava vanha tiilestä
rakennettu portti kapean kujan päässä
Piispankadun varrella sekä Vesiportinkatu, taustana
kellotorni, alhaalta Polijoisvallikadulta
katsottuna. — Goottilaisen makusuunnan ilmauksia
tapaamme tosin muutamassa rakennuksessa
Vanhan raatihuoneen torin ja Etelävallikadun
varrella, mutta yleensä se on heikosti edustettuna,
ellemme ota lukuun uutta suom. kirkkoa
(arkkitehti E. Dippel) Katariinankadun varrella.
Renesanssityyli sensijaan on painanut
voimakkaan leimansa muutamiin osiin kaupunkia ja
ent. linnoitukseen yleensä. Sen tuotteista
ansaitsee tulla mainituksi ent. Palokunnantalo
(C. L. Engel), kaunissuhteinen Keskuskansakoulu
(1886, F. A. Sjöström), Wolffin talo
Salakka-1 a tulessa (1886), Hackmanien sukutalo (1897)
Vesiportin- ja Pohjoisvallikadun varrella ja
Kirkkokatu n:o 6 (1899), arkkit. Fr. Thesleffin
piirtämiii. J. Ahrenbergin suunnittelemat
klas-sill. lyseo ja tyylikaunis maaherran asunto,
J. B. Blomqvistin luomat
kansankirjastorakeu-nus, Frankenhaeuserin talo Uudenportinkadulla,
ent. Buttenhoffin talo (1898) Katariinankadulla,
museo ja Myllymäen kansakoulu (1901),
Yhdyspankin vanhempi osa (valm. 1901, prof. G.
Nyström), firenzeläisiä palazzoja muistuttava
ylevä-piirteinen Pohjoismaiden osakepankki (valm.
1900, W. Aspelin), jonka fasadeissa on
rappauksen ohella käytetty hiottua ja hiomatonta
graniittia sekä vihdoin suuret sairaalarakennukset
Pietarinkadun varrella (M. J. Schjerfbeck). —
Vuosi 1900 muodostuu käännekohdaksi V :n
rakennustaiteen historiassa. Reuesanssi ei enää pysty
tyydyttämään sen arkkitehteja, vaan pyritään
siitä vapautumaan. Näihin aikoihin syntyy
Kansallispankin talo (1901, Usko Nyström, Petreliua
& Penttilä) liuskakivikattoineen ja vuolukivi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0628.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free