Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipurin suomalainen kirjallisuusseura - Viiri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1237
Viiri—Viisiottelu
1238
suutta: painatti innokkaiden jäseniensä R.
Malle-niuksen, R. Pol6nin y. m. kirjoitelmia, julkaisi
rahvaan kirjasia, toimitti 1860-63 Otava nimistä
lehteä j. n. e. Vaikka tämä kustannustoiminta
varojen puutteessa oli vähäistä, jatkettiin sitä
aika-ajoin 1890-luvulle asti (viimeksi aapisia ja
kuvaus Nordenskiöldin tutkimusmatkasta), jonka
jälkeen se lakkasi. — Tärkeämpää on seuran
työskentely suom. koulujen hyväksi. Tätä varten
edellämainittu Adam Vilke, itse köyhä rahvaan
lapsi, joka ei ollut voinut tiedonhaluaan
varojen puutteessa tyydyttää, lahjoitti kuollessaan
(1847) säästäväisyydellä ja ahkeruudella
keräämistään varoista seuralle 11,000 rupi. Näillä
varoilla ylläpidettiin 1860-92 tunnettua
»Vilk-keen koulua", jonkinlaista ylempää kansakoulua.
Sen jälkeen ovat varat kasvaneet korkoa; niiden
hoitaminen on ollut seuran varsinaisena
tehtävänä, jonka nojassa se on pysynyt elossa. On
tarkoitus perustaa rahaston avulla kansanopisto,
jolle paikkakin jo on ostettu Vainikkalan aseman
luota, mutta maailmansodan syttyminen lykkäsi
aikeen toteuttamisen toistaiseksi. V. 1916 oli
Vilkkeen rahasto 372,998 mk. Seuran piirissä
syntyi myös ensiksi ajatus suomenkielisen
oppikoulun perustamisesta Viipuriin, ja täten sai
alkunsa suom. klassillinen lyseo (1879). — Monta
muutakin hyvää aloitetta on seuran ansioksi
luettava, niinkuin Viipurin museon perustaminen
(toteutui 1895), Agricolan muistopatsaan
pystyttäminen (ajatus syntyi 1870-luvulla, toteutui
1908). Seuralla on kirjasto (noin 1,500 nidettä;,
jossa on joukossa harvinaistakin vanhaa suom.
kirjallisuutta. O. J. B.
Viiri, kapea, jopa 20 m:kin pitkä
lippukangas-kaistale, jota käytetään kauppalaivojen mastojen
huipussa koristeena liehumassa, mutta
sotalaivoissa väriltään vaihtelevana komento-ja
signaali-merkkinä. Tuuli-v. ks. t. ja
Ilmatieteelliset kojeet.
Viiriäinen ks. Peltopyyt.
Viirret 1. V i i r r e, v:n 1808-09 sodan
taistelupaikkoja Pyhäjoen pitäjässä Pohjanmaalla
(ks. Pyhäjoki, historiallisia muistoja).
Viirupöllö (Syrnium uralcnse) ks. Pöllöt.
Viirutin ks. S u u n t a p i i r r i n.
Viisaitten kivi ks. Alkemia.
Viisauden kirja ks. Salomon viisaus.
Viisaus osoittaa luontevimmin ajatuskyvyn 1.
järjen etevyyttä, mikäli tämä ohjaa ihmisen
toimintaa ja elämää tavoittelemaan tarkoitusperiä,
joilla on todellinen ja pysyvä arvo. V. eroaa
,.ymmärtäväisyydestä" samoin kuin järki
ymmärryksestä (ks. Järki). Ymmärtäväisyys on
älykkyys 1. ajatuskyvyn etevyys ylimalkaan, se voi
kohdistua minkälaisiin tarkoituksiin tahansa,
kaikenlaisten erityisseikkain ymmärtämiseen ja
satunnaisten, vähäarvoisten tai huonojen
tarkoitusperäin tavoitteluun; v. on sitä vastoin järjen
„hyve" 1. etevyys, joka ohjaa ihmistä
käsittämään ja tavoittelemaan korkeimpia
elämäntarkoituksia. V. sana sentähden ei myöskään täysin
sovellu osoittamaan »teoreettisen järjen"
kyvykkyyttä, — tietorikkautta, älykkäisyyttä ja
terävä-järkisyyttä, mikäli tämä kohdistuu puhtaastaan
tietopuolisiin järkikysymyksiin, vaan
etupäässä mikäli järki toimii »käytännöllisenä"
jär-kenä 1. määrää korkeimpia ohjeita ihmisen
toiminnalle. A. Or.
Viisaustiede, filosofia (ks. t.) sanan
suomenkielinen vastine. Sitä käytettäessä ,,viisaus"
saa kuitenkin muuntuneen 1. laajentuneen
merkityksen, koska se silloin käsittää myöskin
,,teoreettisen filosofian" (ks. t.) 1. tietopuolisen
pyrkimyksen maailman ymmärtämiseen, vaikka se
tavallisen merkityksensä mukaan täysin
soveltuisi vain osoittamaan ,,käytännöllistä filosofiaa"
(ks. t.). A. Gr.
Viisijoki, Lempaalanjärvestä (Inkerin
puolelta) alkava, Suvannon laskujokeen oikealta
yhtyvä pieni sivujoki, muodostaa
vasemmanpuolisen latvaliaaransa (Koskitsanjoen) kanssa
jonkun matkaa Suomen ja Venäjän välisen rajan.
Viisikanta 1. pentagrammi, yhteen
menoon tehtävä mutkikas kuvio, ehkä ikivanha
taikamerkki, muinaisessa
Babyloniassa Istar (ks. t.) jumalattaren
ja viisipäiväisen viikon vertauskuva.
Istarin tähden, Venuksen,
valon-jumalattaren, yön pimeäin voimain
karkoittajan vertauskuvana luultiin
sillä olevan suojelevan voiman.
Pythagoraan koulukunta piti sitä
henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin merkkinä.
Katolilaisessa kirkossa siirtyi Istarin
vertauskuva keskiajalla Maarialle („Stella matutina"),
ja esiintyy vieläkin monissa tämän ajan
kirkoissa (Suomessa esim. Maarian kirkossa).
Suo-jelusmerkkinä se tuli tunnetuksi kansankin
keskuudessa esiytyen esim. Saksassa usein
piirrettypä ravintolain nimikilpiin, tallin- ja
ladonoviin. Suomessakin se tavataan esim.
luhtirakennuksissa, mutta useammin vielä kaikenlaisessa
vanhassa kalustossa. Täällä se oli tavallinen
taikamerkki, joka keväällä esim. piirrettiin
ensi-mäisen vaon päähän, lehmänkellon kantomiin,
kuuliin y. m. U. T. S.
Viisikehys, mus., on sävellysrakenne, joka
sisältää 5 kehysmuotoista sikermää
(,,kaksi-trioinen laulumuoto") : ABACA. I. K.
Viisikkäät (ruots. femmänningar), nimitys,
jota käytettiin Kaarle XII:n sotien aikana
asetetuista varajoukoista. V. 1702 määrättiin, että
viiden (poikkeustapauksissa neljän) ruodun tai
ratsutilan tuli yhdessä asettaa sotamies. Jo
aikaisemmin oli muodostettu n. s.
kolmikasrykment-tejä (ks. t.).
Viisikäs 1. kvinttoli (lat. quinque = viisi),
mus., viiteen samanpituiseen osaan jaettu
sävel-yksikkö. Merkitään 5:n numerolla:
Viisikunta.
I. K.
Viisilaita, vene, jossa emäpuun kummallakin
puolella on viisi laitalautaa.
Viisiottelu (kreik. -pentathlon),
muinaiskreikkalaisten ensiksi käyttämä
urheilukilpailu-yhdistelmä, joka käsittää viisi urheilulajia.
Helleenien v:uun kuuluivat seuraavat lajit:
pituushyppy, pikajuoksu, kiekon- ja
keihäänheitto sekä paini. Yksityiskohtaisia tietoja tämän
ottelun säännöistä ei vielä ole. Vielä muutama
vuosi sitten käytettiin urheilukilpailuissa tätä
antiikkista v:ua sellaisenaan, mutta nykyjään v.
käsittää seuraavat lajit: pituushypyn,
keihään-ja kiekonheiton sekä 200 ja 1,500 m:n juoksut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
