Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viiri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1239
Viiskanta—Viivoilinpiirustus
1240
Viistosaumasaha.
Lopputulos määrätään erikoiseen pistelaskutapaan
perustuvan asteittaisen karsinnan avulla. V :n 1912
olympialaisten kisojen ohjelmassa oli vielä,
etupäässä sotilashenkilöille tarkoitettu n. s.
,,nykyaikainen" v., jossa kilpailulajeina olivat
ampuminen, uinti, miekkailu, ratsastus ja
murtomaa-juoksu. Kl. U. S.
Viiskanta ks. Viisikanta.
Viiste, jonkin esineen terävän reunan
tylpistä-miseksi tehty tasainen pinta, esim.
rakennuspuit-ten kulmat, tahkottujen ikkuna- ja peililasien
reunat, mutterin kulmat, vrt. F a s e 11 i. P-o P-o.
Viistopurje- (ruots. snedsegel), yleisnimi
aluksessa oleville taaki-, kahveli-, huippu- y. m.
kolmion ja epäkkääu muotoisille purjeille,
erotukseksi raakapur jeista, jotka ovat suunnikkaan tai
tasaepäkkään muotoisia. F. W. L.
Viistosaumasaha, saha jolla taulun y. m.
kehyspuut sahataan viistopäisiksi sopiakseen
kulmaan liitettäviksi.
Saha on tällöin
sovitettu liikkumaan
kehyksessä, joka
(ks. kuvaa)
voidaan kääntää puuta
i pitelevään pitimeen
’ nähden
määräkul-miin, tav.
ainakin 45° ja 30°
kulmaan. P-o P-o.
Viitasaaren kihlakunta, Laukaan
kihlakunnan kahteen osaan jakamisen kautta 1915
muodostettu kihlakunta, käsittää Saarijärven,
Pylkönmäen, Karstulan, Kivijärven,- Kinnulan,
Pihtiputaan, Viitasaaren, Konginkankaan ja
Sumiaisten kunnat Vaasan lääniä. Pinta-ala (maata)
6,542,6 km2; väkiluku 1914 48,887 henkeä
(=7,5 1 :tä km2:iä kohti).
Viitasaaren reitti, keskimäinen Kymijoen
kolmesta suuresta latvavesistöstä (Saarijärven,
Viitasaaren ja Rautalammin reitit), alkaa useammasta
pikku lammesta ja purosta Pihtiputaan,
Reisjärven, Haapajärven ja Pyhäjärven rajaseuduilta,
joista vedet aluksi keräytyvät Muurrejärveen
(lll,6s m yi. merenp.) ja siitä Alvajärveen
(111,»s m yi. merenp.); viimemainittu saa lisäksi
koillisesta Saanijärven lisävedet. Alvajärvi laskee
Heinäjokea myöten Kolimajärveen (ks. t.),
joka kahden eri laskuhaaran kautta
Käruäjär-veen, ja se taas Kellanjärven, Umojärven ja
Kyminjärven kautta Keiteleeseen (ks. t.).
Keitele saa lännestä Kivijärven (ks.
Kivijärvi 1.) suuret lisävedet Vuosjärven,
Muurue-järven ja Keihärinkosken kautta. Keitele
(99,38 m yi. merenp.) laskee kahta eri tietä
(Äänekosken ja Mämminkosken kautta) K u
h-namojärveen (ks. t.), jossa se yhtyy
Saarijärven reitin vesiin. V. r:n koko sadealue on
6,221,4 km2, josta 1,314,8 km2 (=21,t%) on vettä.
V. r. tuo Kuhnamojärveeu keskiveden aikaan
44 m3 vettä sek:ssa (korkean veden aikaan 80 m3,
matalan 27 m3). [E. Blomqvist, »Kymijoki ja
sen vesistö" (Lisiä Suomen hydrografiaan II,
teksti sivv. 15-23).] L. Il-ncn.
Viitasaaren tuomiokunta käsittää seuraavat
4 käräjäkuntaa: 1. Laukaa ja Äänekoski;
2. Konginkangas ja Sumiainen; 3. Viitasaari;
4. Pihtipudas. Vaasan hovioikeuden alainen.
Viitasaari. 1. K u n t a, Vaasan 1., Viitasaaren
kihlak., Viitasaaren nimismiesp.; kirkolle
Suolahden rautatieasemalta 65 km. Pinta-ala 1,299,4 km2,
josta viljeltyä maata (1910) 10,828 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 5,478 ha, viljaakasvava
kaskimaa 23 ha, puutarha-ala 16 ha).
Manttaalimäärä 32 79/288, talonsavuja 244, torpansavuja 402
ja muita savuja 478 (1907). 10,703 as. (1915);
1,869 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,261 :llä (1901). 1,241 hevosta, 5,236
nautaa (1914). — Kansakouluja 14 (1916).
Yhteiskoulu (5-luokkainen; avattu 1905). Säästöpankki.
Pohjoismaiden pankin haarakonttori.
Kunnanlääkäri. Piirieläinlääkärin asuinpaikka. Apteekki.
Kunnan sairaala ja mielisairaala. —
Teollisuuslaitoksia : Miekkalahden höyrysaha, höyrymylly
ja sähkölaitos; Suovanlahden konepaja; Hanellin
uistintehdas; 5 osuusmeijeriä (suurin on
Suovanlahden meijeri) ; 8 vesimyllyä. —
Luonnonnähtävyyksiä tarjoavat runsaasti Keiteleen
luonnon-ihanat rannikot ja ympäristöt; erikoisesti
mainittakoon Savivuori (näkötorni), sekä Huopanan,
Keihärin ja Kärnän kosket. — Säännöllinen
laivaliikenne Keiteleellä Suolahden rautatieasemalle
y. m. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Porvoon hiippak., Saarijärven rovastik.; muodostettu
Rautalammin emäseurakuntaan kuuluvaksi
kappeliksi n. 1628, erotettu omaksi khrakunnaksi
n. 1635. V:een ovat aikaisemmin kappeleina
kuuluneet Kivijärvi, Pihtipudas ja Konginkangas.
Kirkko puusta, rak. 1877-84. [K. J. Jalkanen,
..Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia"
(Suom. kirj. seuran pitäjänkertomuksia VI, 1900);
„Viitasaaren matkaopas" (Suom. matk.-yhd:n
Viitasaaren haaraosaston julkaisema 1912);
,,Viitasaaren numero" („Keski-Suomi" 1911,
N :o 129).] L. H-nen.
Viittatie ks. Tientekovelvollisuus.
Viiva, avaruudessa liikkuvan pisteen
muodostama ura. V:aa voidaan myös määritellä kahden
toisiinsa välittömästi liittyvän pintaosan rajaksi.
V. on joko suora (ks. t.), käyrä tai näiden
yhdistymä. V:lla on vain yksi dimensioni (ks.
Ulottuvaisuus) nimittäin pituus.
Suoraviivaisista osista kokoonpantua v:aa, joka ei ole
suora, sanotaan m u r t o-v :k s i. V. S:n.
Viivaornamentiikka, yksinomaan
perusviivoin, väritystä ja varjostusta käyttämättä
suoritettu koristelu, esim. metallitekniikassa ja
alkeellisessa keramiikassa. TJ-o N.
Viivapiirustus, viivoin suoritettu, kynää,
piir-rintä sekä muodoissa että varjoissa käyttävä
piirtämistapa. U-o N.
Viivasto, mus., ks. Nuottiviivasto.
Viivoitin (viivain), suorien sekä myöskin
käyrien (ks. Käyrämalli) viivojen vetämiseen
käytettävä, puusta, selluloidista, metallista y. m.
tehty piirustusväline. Koneteollisuudessa
käytetään jäykkää teräs-v:ta (suorasyrjää) myöskin
tasapintojen tarkistukseen. P-o P-o.
Viivoitinpiirustus, linjaali-, viivainpiirustus,
koneellisia välineitä: kyniä, vetopihtiä, harppia,
piirustuslautoja, erilaisia viivoittimia, kuten
kulma-, T- ja käyräviivoittimia apuneuvoinaan
käyttävä piirtämistapa. V. tulee kysymykseen
kaikenlaisissa projektsionipiirustuksissa, missä
ehdotonta tarkkuutta vaaditaan, kuten
matemaattisissa ja teknillisissä (kone-, insinööri-,
maanmittaus-, rakennus-, huonekalu- y. m.) pii
rustuksissa. TJ-o X.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
