- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1967-1968

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Öljyvaate ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1967

21,145 lammasta, 2,600 vuohta, 26,315 sikaa.
Mei-jereitä oli 1916 52. Myös vuorityö ja teollisuus
ovat tärkeitä elinkeinoja. V. 1916 saatiin
rautamalmia 675,259 tonnia. Tuottoisimmat kaivokset
ovat Noran ja Ljusnebergin pitäjissä.
Rautamalmin lisäksi saadaan vähemmässä määrässä
kupari-, hopea- ja lyijymalmia. V. 1914 oli
läänissä 486 teollisuuslaitosta ja niissä 19,466
työläistä. Rautateollisuuden ohella ovat
huomattavat puumassa- ja tulitikkuteollisuus. Koko
teollisuuden myöntiarvo oli 1915 n. 204 milj. mk. -—
Läänin pääkaupunki on Örebro; muita
kaupunkeja Askersund, Nora ja Lindesberg.

m. e. 11.

Öregrund /o-/, merikaupunki Ruotsissa,
Koillis-Uplannissa, Tukholman läänissä. N. 1,300
as. (1910). Harjoittaa vähäistä laivaliikettä ja
kalastusta. Myös kylpypaikkana käytetty.

Öresund [o-] ks. Juutinrauma.

örn, Niilo (n. 1683-1716), „Lapinmaan
ruhtinas", sanotaan olleen pirkkalaissukua (jonka
tähden myös nimeensä lisäsi „de Birckarl") ja
Tukholmassa ja Upsalassa, jopa
Wittenbergissä-kin, saaneen kasvatuksen tullaksensa
lappalaisten papiksi. Mutta tuskin puolta vuotta
toimessa oltuaan hän porokyydillä lappalaispuvussa
(n. 1703) lähti seikkailuretkelle, ensin takaisin
Tukholmaan, sitten Kööpenhaminaan,
Saksanmaalle, Hollantiin ja muuanne, sanoen itseänsä
Lapinmaan ruhtinaaksi. Hän herätti
jommois-takin huomiota, julkaisi pienen kertomuksen
Lapista ja esitettiin useille hallitsijoille (m. m.
Ludvik XIV:lle ja Alt-Ranstadtissa Kaarle XII :lle,
joka kuitenkin näyttää aikoneen keskeyttää
hänen huviretkensä). Norjan ja Kuollan niemen
kautta hän 1708 meni Venäjälle, jossa
Pietari I:ltä pyysi apua valloittaaksensa Lapinmaan,
minkä Ruotsi oikeudettomasti oli laskenut
valtansa alle. ö. jäi nyt Venäjälle, oleskellen
milloin Moskovassa, milloin Astrakaanissa, milloin
kalmukkien arolla, mutta teki itsensä pahoin
tunnetuksi juoppoudellaan, johon jo ennenkin oli
osoittanut taipumusta. Viimeksi mainitussa
kaupungissa hänen kerrotaan kuolleen. [J. R.
Aspelin, „N. 0.", Kirj. Kuukauslehdessä 1869.]

k. g.

Örn, Robert Isidor (1824-85), suom.
virkamies, tuli 1855 Viipurin kaupungin
kunnal-lispormestariksi ja edusti mainittua kaupunkia
sekä tammikuunvaliokunnassa että valtiopäivillä
1863-64, jolloin määrättiin porvarissäädyn
puhemieheksi. V. 1865 hänet nimitettiin
kenraali-kuvernöörinkanslian tirehtööriksi, jona hänen
vaikutuksensa asiain ratkaisussa oli varsin
huomattava. V. 1874 ö. kutsuttiin senaattoriksi ja
oikeusosaston puheenjohtajaksi, mutta jo kolmen
vuoden jälkeen hän sairaalloisuuden takia pyysi
ja sai eronsa. Katsantokannaltaan ö. oli kovin
byrokraattinen, mutta hänen isänmaallista
mieltään ei sovi epäillä. K. G.

Örneholm [ör-]. V. 1651 suotiin valtaneuvos
Johan Adler-Salviukselle vapaaherrakunnaksi
96 atranmaata ja 182 talonpoikaa Raudun
pitäjässä ynnä Taipaleen kauppala, ja tuli
vapaaherrakunnan nimeksi ö. Vakinaiset tulot
arvioitiin 2,225 talariksi vuodessa. Kun Adler-Salvius
kuitenkin kuoli jo seur. v., tuli ö. ensin hänen
leskelleen ja sitten vapaaherra ja sotamarsalkka
Paul Wiirtzille. joka vielä 1673, vaikka ulkomai-

1968

sessa palveluksessa ollen, nautti sen tuloja.
Wiirtzin kuoltua 1676 ö. lienee peruutettu
kruunulle. k. g.

örneklou f-klu], Peter (k. 1700-luvun
alussa), vapaah., ruots. soturi. Opiskeli Tarton
yliopistossa, meni 1650 sotaväkeen ja osoitti
Kaarle X :n sekä Kaarle XI:n sodissa suurta
urhoollisuutta esim. Lundin taistelussa 1 676.
Sotaväessä Ö. kohosi everstiksi 1677 sekä
Halm-stadin päälliköksi. Hän antautui nyt
politiikkaan, puolustaen kiihkeällä innolla reduktsionia
ja yksinvaltaa 1680 ja 1682 vuosien
valtiopäivillä sekä oli salaisen valiokunnan ja suuren
komissionin jäsenenä. Kaarle XI :n suosiosta ö.
tuli 1683 Skaraborgin läänin maaherraksi ja
1687 vapaaherraksi. Virassaan hän kuitenkin
väkivaltaisuudellaan ja omanvoitonpyynnöllään
aiheutti niin ankaraa tyytymättömyyttä, että
hänen käskettiin pyytää eronsa 1690. Kuitenkin
Ö. heti senjälkeen sai Saarenmaan
maaherra-kunnakseen. Mutta kun hän ei ottanut
ojentuakseen, erotettiin hänet vihdoin virastaan 1701,
jonka jälkeen hän pakeni maasta sekä sittemmin
kuoli Saksassa. G. R.

Örnevik ks. P a a j ala.

Örnfot ks. Jaakko Ulfinpoika.

örnhjelm [örnjelm], Claudius (1627-95),
ruots. historioitsija, ennen aateloimistaan (1684)
Arrhenius, tuli ulkomailla käytyänsä 1668
historian professoriksi Upsalan yliopistoon,
nimitettiin seur. v. antikviteettikollegin jäseneksi ja
1679, yhä professorina pysyen, valtakunnan
his-toriografiksi. V. 1687 hän tuli yliopiston
kirjastonhoitajaksi ja sitten myös censor
libroru-miksi. Hänen painetuista kirjoistaan ovat ensi
sijassa mainittavat ,,Historia Svecorum
Gotho-rumque Ecclesiastica, libri IV priores" (1689),
hänen pääteoksensa, joka ei kuitenkaan ulotu
kauemmas kuin Sverker Kaarlenpojan
hallitukseen, ja „Vita illustrissimi herois Ponti De la
Gardie" (1690), mutta sen lisäksi hän
käsikirjoituksina jätti jälkeensä useita laajoja teoksia.

K. G.

örnsköld [örnsöld], Per Abraham (1720-

91), ruots. virkamies, vapaaherra. ö. yleni
vuorikollegissa vuorineuvokseksi ja tuli 1762
Länsi-Norrlannin läänin maaherraksi, missä
virassa hän osoitti tavatonta intoa ja
toimeliaisuutta tämän luonnonrikkauksista runsaan, mutta
takapajulle jääneen läänin kohottamiseksi. Hän
sai aikaan paremman tilusten jaon, harrasti
menestyksellä uutisasutusta, soiden kuivausta ja
maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
edistämistä y. m. Ö:n tarmokas, mutta joskus
omavaltainen esiintyminen herätti kuitenkin eräillä
tahoilla tyytymättömyyttä, minkä vuoksi hän
1769 siirrettiin Nyköpingin läänin
maaherraksi.

örnsköldsvik [örnsöldsvik], kaupunki
Ruotsissa, Angermanlaunissa, Västernorrlannin
läänissä, Pohjanlahden rannalla; rautatien varrella;
3,700 as. (1914). ö:llä on erinomainen satama.
Lähistöllä useita sahoja, ö. sai kaupunginoikeu
det 1893 oltuaan kauppalana v:sta 1842.

0rsted /ör-]. 1. Hans Christian O.
(1777-1851), tansk. fyysikko, suoritti 1797
farmaseutti-tutkinnon, tuli 1799 filos. tohtoriksi, 1800
Kööpenhaminan yliopiston lääket. tiedekunnan
apulaiseksi, nimitettiin 1806 fysiikan ylim. professo-

Öregrund—örsted

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/1014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free