Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ido ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
405
Ido—Ihminen
406
1910, lakit, tollt. 1914. I. tuli kansainvälisen
oikeuden dosentiksi Helsingin yliopistoon 1915;
oli neuvottelevana jäsenenä valtiosihteerin
virastossa Pietarissa 1917; tuli ulkoasiainministeriön
kansliapäälliköksi 1918, lähettilääksi
Kööpenhaminaan 1919. V. 1917 I. oli jäsenenä suom.-ven.
hallitusmuotokomiteassa ja syksyllä 1920 yhtenä
Suomen edustajana Ahvenanmaankysymystä
käsiteltäessä kansainliiton neuvostossa. Julkaisuja:
,,Le traité de garantie dans le droit
international".
Ido, sama kuin I I o (ks. t. III Os., sekä K a
n-sainvälinen kieli, IV Os.).
Idothæa ks. Siirat, VIII Os.
Ilni, Espanjalle kuuluva enklaavi
Etelä-Marokossa.
Ignatius
nä’tsi-J, Hannes (s. 1871), suom.
sotilas, läpikäynyt Suomen kadettikoulun ja
Nikolajevin yleisesikunta-akatemian Pietarissa, [-astui sotapalvelukseen 1892 Suomen
rakuunaryk-inenttiin, jossa palveli rykmentin hajoittamiseen
saakka 1902. Otti osaa vapaussotaan sen alusta
alkaen johtaen Oulun taisteluita ja ollen
senjäl-keen koko sodan ajan Suomen armeian
päämajoitusmestarina. Ylennettiin kenraalimajuriksi 1918,
toimi yleisesikunnan päällikkönä 1919,
määrättiin sam. v. valtakunnan sotakoulujen
tarkastajaksi, josta toimesta erosi 1920. Suuren
viisiosaisen ,,Suomen vapaussota 1918" teoksen
toimittajia. Muita julkaisuja: ,,Gustaf Mannerheim"
(1918) sekä kirjoitus ,,Suomen vapaussota"
Tietosanakirjan täydennysosassa.
Ihantala, maatila Viipurin pitäjässä, 18 km
Viipurista koilliseen. V. 1820 osti tämän 1
manttaalin perintötilan kenraalimajuri kreivi von Steinheil
75 rupi. 73,5 kop. hinnasta; senaatin
määräyksestä liitettiin siihen 3 tilaa, yht. 2/s manttaalia;
myöhemmin ovat omistajina olleet kenraali
N. Rechenberg ja pankinjohtaja A. Ramstén, jolta
kreivi Nik. Sievers sen osti 1903 80,000 mk:lla.
Seuraavat omistajat (A. Kordelin ja A. Saarela)
möivät tilan uhkeat metsät; 1907 osti tilan, joka
silloin käsitti 1,969,84 ha, Suomen valtio 200,000
mk:lla. Sen jälkeen se on jaettu vuokraoikeudella
n. 45 pieni- ja palstatilaksi, joilla on
yhteismetsää 270 ha, sekä kartanon emätilasta
muodostettu n. s. „maanviljelystila", joka on 109 ha,
nyt yksityiselle vuokrattuna, ja koulutila,
johon 1913 järjestettiin I:n
kasvatuslaitos. Tällä on v:n 1916 maanlisäyksen jälkeen
nyt 55,4 ha maata, joista 26,8 ha viljelyskelpoista
tai viljeltyä; päärakennus 2-kerroksinen (13
huonetta). Laitos, joka on väliaikainen, on
järjestetty 35:tä 7-15-vuotiasta poikaoppilasta
varten, jotka joko yleinen tuomioistuin määrää tai
jotka hakemuksen perusteella vastaanotettavaksi
hyväksyy kouluhallituksen lastensuojeluosasto.
Laitoksesta päästetystä 35:stä oppilaasta on 88 %
käyttäytynyt hyvin, rikoksiin lankeamatta.
Kasvatuksellisten syiden ja epäedullisten taloudellisten
seikkain tähden on kouluhallituksen
lastensuojeluosasto, laatiessaan suojelukasvatuslaitosten
uudestaan järjestelyä koskevan ehdotuksen,
esittänyt laitoksen siirrettäväksi toiselle
paikkakunnalle. Tämän johdosta on paikkakunnan väestö
päättänyt anoa alkuperäistä tilaa ja sen
rakennuksia perustettavana olevan I.-nimisen uuden
seurakunnan pappilaksi ja papinvirkataloksi.
* K. K-la. S" J’ H. T.
Illinois [un-7, Ludwig (s. 1858), saks.
teologi, v:sta 1898 professorina Erlangenissa, v:sta
1902 Leipzigissä. I., joka lähinnä kuuluu
Erlan-genin koulukuntaan (ks. t. Täyd.), on yleisen
evankelis-luterilaisen konferenssin puheenjohtaja.
Teoksia: „Die christliche Wahrheitsgewissheit"
(1901), „Centralfragen der Dogmatik" (1911).
E. K-a.
I *lhminen. Vanhimmat ihmislöydöt eivät
vail-Iinaisuutensa tähden anna varmaa käsitystä siitä,
minkälainen alku-i. on ollut. —
Pääkallolöytöä Piltdownista Etelä-Englannin Sussexin
maakunnasta (1912) on pidetty vanhimpana
tunnetuista ihmisjätteistä. Se on kuvattu
hentoraken-teiseksi, muista varhaisdiluviaalikauden
ihmiskal-loista poikkeavaksi. Aivokopan tilavuus on
selitetty erittäin pieneksi ja sanottu pääkallon
monessa suhteessa muistuttavan rakenteeltaan
sim-panssin kalloa. Tälle esi-ihmiselle on annettu
nimi Eoanthropus Dawsoni. Tiedemiehet eivät
kuitenkaan ole yksimielisiä tässä tulkinnassa.
Niinpä ovat jotkut tahtoneet pitää sitä vain
Neanderthal-ihinisen muunnoksena. — Toinen
ikivanha jäte on Mauerin kylästä Heidelbergin
lähistöltä (1907), kahden paksun löss-kerroksen
alta löydetty jykevärakenteinen alaleuka. (Sen
ylöspäin taipunut takaosa on 60 mm leveä, kun
se nykyajan eurooppalaisilla on keskimäärin
37 mm.) Samalla löydettiin eräiden
imettäväis-eläinten jätteitä, kuten luolaleijonan, erään
bison-härän, parin hirvilajin, kahden karhulajin,
hevosten, erään sarvikuonon ja elefanttien luita, joista
voi todeta jätteiden polveutuvan plioseeni- ja
diluvium-kausien rajamailta. Alaleuka kuulunee
siis paleoliittisen ajan vanhimpaan
chellesiläis-kauteen ja on sitä pidetty erikoisen ihmislajin
(Homo heidelbergensis) edustajana.
Myöhemmin eläneestä varhaisjääkauden
ihmislajista, n. s. N e a n d e r t h a 1-ihmisestä (Homo
primigenius 1. neanderthalensis) on sensijaan niin
f i • • • i • • ff f V * * • • 1 i | • • !••••• J i •• • • i ••
lukuisia ja täydellisiä luustoloytoja, etta nusta
saa koko varman käsityksen tämän ihmisen
erikoisuuksista. Tärkeimmät löytöpaikat ovat:
Gibraltar (1848), Neanderthal Düsseldorfin ja
Elberfeldin välillä (1856), Spy Namurin luona (1887),
Krapina Kroatsiassa (1899-1905), josta löytyi
n. 300 ihmisluuta, Le Moustier Dordognen
departementissa (1908), La Chapelle-aux-Saints
Cor-rèzen departementissa (1908), La Ferrasie
Dordognen departementissa (1909) ja La Quina
Cha-renten departementissa (1910). Löydöt
käsittävät erilaisia luustonosia, vieläpä verraten
täydellisiä luurankojakin. Samoista paikoista ja
kerroksista on löydetty jätteitä
aikaisdiluviaali-sesta eläimistöstä kuten luolakarhusta,
luolahyee-nasta, sarvikuonosta, mammutista y. m. sekä
varhaispaleoliittisia työkaluja, jotka osoittavat,
että Neanderthal-i. eli acheuliläis- ja
mousteri-laiskausina (vrt. Esihistorialliset
ajanjaksot, II Os. p. 812). — Schwalben, Klaatschin
y. m. tutkimukset osoittavat, että Neanderthal-i.
on nykyajan ihmisestä selvästi erotettava
alhaisempi laji, sillä se osoittaa osaksi mittasuhteita,
jotka eivät satu nykyajan i:n
vaihtelevaisuusrajo-jen piiriin, vaan ovat näiden ja ihmisapinain
mittasuhteiden välimailla, osaksi sillä on ollut
ominaisuuksia, jotka joko ovat sille yksin
ominaisia tai sille ja ihmisapinoille yhteisiä, samalla
kuin huomattavimmat tunnusmerkit kuitenkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
