Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjatalousopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
517
Karjatalousopisto—Kårolyi
518
päässä maakunnallisia yhtymiä, jotka yhteisten
etujensa valvomiseksi ovat perustaneet koko
maata käsittävän keskusliikkeen. Paikalliset
osuuskunnat huolehtivat etupäässä eläinten ja
lihan kokoamisesta, sen myynnistä omassa
piirissään ja sen lähettämisestä suurempiin
kulutuskeskuksiin Helsinkiin ja Viipuriin keskusliikkeen
sijoitettavaksi. Lihan vienti ulkomaille on
osaltaan myöskin keskitetty keskusliikkeen käsiin.
— Ensimäiset k. perustettiin 1909, jolloin ,,Alands
andelsslakteri in. b. t." ja ,,Kuopion
karjanmyyntiosuuskunta r. 1." alkoivat toimia. V. 1912
aloitti toimintansa ,,Karja r. 1. Länsi-Suomen
karjanmyyntiosuuskunta" Tampereella, seur. v.
,,Lounais-Suomen osuusteurastamo r. I." Turussa,
v. 1914 „Karjanmyyntiosuuskunta Pohjola r. 1."
Oulussa, „Karjanmyyntiosuuskunta Itikka r. I."
Seinäjoella, „Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta
r. I." ja „Viipurin karjakauppaosuuskunta i. 1." —
Kun teuraseläinten ja lihan kauppa sodan aikana
monopolisoitiin k:Ile, syntyi runsaasti uusia
osuuskuntia: 1917 „Österbottens kreaturslag m. b. t."
Vaasassa, „Keski-Suomen eläinkeskus r. 1."
Jyväskylässä, „Etelä-Suomen karjakeskus r. 1."
Lahdessa, „Karjakauppaosuuskunta Oiva r. 1."
Joensuussa, 1918 „Andelslaget m. b. t. Nutrio"
Helsingissä ja 1919 „Satakunnan karjakeskus r. 1."
Porissa sekä ,,Keski-Poh;anmaan
karjanmyyntiosuuskunta r. 1." Kokkolassa.
Osuuskuntien yhteistä toimintaa ohjaamaan
perustettiin 1918 keskusjärjestö ja v:n 1919 alusta
keskusliike „Suomen karjakeskuskunta r. 1."
Helsinkiin, ja ovat kaikki paikalliset
karjanmyyntiosuuskunnat liittyneet näihin jäseniksi. — Km
jäsenistön muodostavat joko yksityiset
karjanomistajat, tavallisesti suhteessa karjansa suuruuteen,
taikka karjanomistajien erilaiset
osuustoiminnalliset yhtymät kuten osuusmeijerit,
maidonmyyn-tiosuuskunnat y. m. Osuuskuntain rahoitus
tapahtuu osaksi jäsenten suorittaman osuusmaksun
kautta, mutta suurimmaksi osaksi pankki- y. m.
luotolla. Eläinten osto ja kokoaminen tapahtuu
joko kiinteihin konttoreihin tai kiertävien
asiamiesten kautta. Eläinten teurastamiseksi ovat
useat osuuskunnat rakentaneet omat
teurasti-monsa ja lihan säilytyksen helpottamiseksi ovat
muutamat osuuskunnat järjestäneet
jäähdytys-laitoksia. Melkein kaikilla on omat
makkarateh-taansa ja useimmilla sen lisäksi vähittäiskauppoja
lihan ja makkaratuotteiden myyntiä varten. —
Karjakeskuskunnalla on myöskin, paitsi
tukkuliikkeitä Helsingissä ja Viipurissa, omat tehtaansa ja
vähittäismyymälänsä. Lisäksi harjoittaa
keskusliike siitos- ja pitoeläinten kauppaa ja
omistamansa hevoskonttorin välityksellä hevoskauppaa.
Y. C.
Karjatalousopisto ks. Maatalousopetus,
Täyd.
Karkaaminen, sot. Sotilas, joka luvattomasti
poistuu siltä paikkakunnalta, missä hänen on
palveltava, tai siitä komennuskunnasta, johon
hän kuuluu, katsotaan karkuriksi, ellei hän palaa
takaisin rauhan aikana kolmen, sota-aikana yhden
vuorokauden kuluessa. Jos alipäällystöön tai
miehistöön kuuluva sotilas ei vielä ole palvellut
kuutta kuukautta ja muulloin kuin vihollisen
läheisyydessä poistuu luvatta, katsotaan hänet
karkuriksi oltuaan poissa rauhan aikana enemmän
kuin viisi, sota-aikana enemmän kuin kaksi vuoro-
kautta. K:sta rangaistaan vankeudella rauhan
aikana enintään 6 kuukaudella tai4virasta erottamalla;
uusiutuneesta karkaamisesta 1/ir2 v:n vankeudella.
Sota-aikana rangaistaan karkaaminen 2-8 v:n
kuritushuoneella. Jos kaksi tai useammat, yhteisestä
sopimuksesta, ovat karanneet, tuomitaan heidät
kuritushuoneeseen enintään 6 v:ksi tai
vankeuteen vähintään G kuukaudeksi, sota-aikana 3-12
v:n kuritushuoneeseen. W. E. T.
* Karkaisu-uuni. Hvvän k:n tulee lämmetä
kauttaaltaan tasaisesti, sen lämpötilan tulee olla
helposti säädettävissä, lämmittämisen tulee
tapahtua ilman kem. vaikutusta teräkseen, uuni
ei saa vahingoittaa työntekijän terveyttä, sen
tulee toimia likaamatta ja häiritsemättä. —
Uunit, joita kuumennetaan kaasulla, ovat hyvin
käytännöllisiä, työkappaleen hapettuminen
voidaan niissä estää ilmaylimäärää vähentämällä;
muffeliuunia on käytettävä vain silloin, kun
kaasussa on paljon rikkiä. Erittäin hyviä ovat
n. s. kylpy-k:t, joita kuumennetaan kaasulla,
polttoöljyllä, sähköllä tai hiilillä. Kylpynä
käytetään lyijyä 900°:seen asti, mutta suoloja,
ba-riumk’oridia, natriumkloridia, kalsiumkloridia.
kun lämpö nousee l,300°:seen. Suolat estävät
kappaletta hapettumasta sitä poisotettaessa
uunista, ne kun muodostavat suojakerroksen
kappaleen pinnalle. — Hiiliteräksen karkaisuiämpö
on 700-800° C, erikoisteräslajien 750-900° C ja
pikateräksen 1,150-1,300° C. P-o P-o.
Karkhesion
t’-J, kreikkalaisten vanhin, [-jalallista maljaa muistuttava juoma-astia; korvat,
joita on kaksi, nousevat pystyyn astian laitaa
korkeammalle, ks. S a v i t e o 1 1 i s u u s, VIII
Os. p. 875.
*Karkku. 3,765 as. (1918), köyhäintalo,
evan-kel. kansanopisto, Maatalousosakepankin konttori
(v:sta 1917), osuuskauppa ja -kassa Kutalassa;
Karkun asema, Nohkuan ja Heinoon pysäkit.
Pitäjässä sähkövalaistus (voima-asema Tyrväällä
Kaukolan koskessa); teollisuuslaitoksia:
huonekalutehdas, Karkun puunjalostustehdas. —
Uusi kirkko harmaasta kivestä, rak. 1913,
punakaartilaiset raiskasivat ja hävittivät sen sisästä
perinpohjin huhtik. 1918. J. A. W.
Karnappi 1. erkeri, katollinen ja
ikkunallinen seinästä ulkoneva rakennuksen osa. Välistä
maahan saakka ulottuen, välistä konsolien,
pylväiden tai seinäpilarin kannattamana se oli
myöhemmällä keskiajalla varsin tärkeäarvoinen;
läpi pohjoismaisen (Saksan, Hollannin,
Skandi-naavian) renesanssin sen käyttö jatkuu, ja
uudella ajalla se uudestaan on päässyt suosioon.
U-o N.
♦Karoliinit. Japanilaiset miehittivät saaret
lokakuussa 1914.
Kårolyi [käroji]. 1. S å n d o r (sänäorj
K-(1831-1906), kreivi, unk. politikko ja osuustoimintamies.
K. otti nuorukaisena osaa vapaussotaan 1848-49,
ja oli sen loputtua pakotettu lähtemään
maanpakoon Ranskaan. Palattuaan yleisen
anteeksiannon jälkeen isänmaahansa K. ryhtyi suurella
innolla toimimaan Unkarin maatalouden ja
maata-viljelevän väestön kohottamiseksi. V. 1879
pidettiin hänen aloitteestaan ensimäinen Unkarin
maanviljelijäin yleinen kokous. V. 1886 hän
ryhtyi perustamaan osuuskassoja Pestin
komitaa-tissa. V. 1894 perustettiin koko maan käsittävä
keskuslainarahasto, jonka ensimäiseksi johtajaksi
s
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
