Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koskimies ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
619
Kotelopumppu—Kotiopintoliike
620
luvien rantamien välille. Syvyys matalanveden
aikana 1,74 in, pohjaleveys 8 m, vähin säde
kaarroksissa 70 m, väylän pituus 2,2 km. Työt
aloitettiin elokuussa 1914 ja lopetettiin
marraskuussa 1917. Lopulliset kustannukset Smk.
68,802: 16. J. A. W.
Kotelopumppu ks. P u m p p u, Täyd.
Kotikasvatusyhdistys perustettiin Helsingissä
lokak. 27 p. 1907. Päähuomio yhdistyksen työssä
on pantu herätystyöhön. Viimeisinä 8 v:na,
jolloin yhdistys on huomattavammin toiminut, on
pidetty lähes 7,000 kokousta, niissä 15,300
esitelmää n. 1,113,000 kuulijalle maamme
syrjäi-simmissäkin sopissa. Lähes puolet esitelmistä
on pidetty nuorisolle, usein taikalyhtykuvia
näyttäen. — „Koti" lehteä, yhdistyksen
äänenkannattajaa, on viime vuosina levinnyt 60,000
vuosikertaa. Yhdistyksen kirjoista, joista osa
ilmestyy suorastaan nuoriso- ja kotiopintokirjoina,
on m. m. „Isien työt" nimistä kahden vuoden
ajalla levitetty yli 30,000 kpl. Nuorisolle on
myöskin järjestetty kotiopinnoita 6 v:na ja tällä
aikaa on suoritettu kaikkiaan 9,300 tutkintoa.
Tilapäistä valtioapua on yhdistys saanut
kahdesti 2,000 mk., v. 1918 25,000 mk. ja v. 1919
10,000 mk. Kaikki muut varat, joilla esim.
on ostettu yhdistykselle oma huoneisto, on saatu
työn kannattajilta ja ystäviltä. — K:n työ on
myöskin ulotettu ulkopuolelle maan rajojen,
Inkeriin ja Ameriikan suomalaisten keskuuteen;
jonkun kerran on käyty Ruotsinkin suomalaisten
luona. V. R.
Kotilainen, Otto (s. 1868), suom. säveltäjä,
kävi Jyväskylän seminaarin ja toimii v:sta 1892
kansakoulunopettajana Helsingissä.
Musiikkiopintoja K- on harjoittanut Helsingin
musiikkiopistossa, Filharmonisen seuran
orkesterikou-lussa ja valtion stipendiaattina ulkomailla,
pääasiallisesti Saksassa; teorian opettajana
musiikkiopistossa v:sta 1910; toiminut sitäpaitsi
musiikkiarvostelijana, kuoronjohtajana, johtajana
laulu- ja soittojuhlissa; kuulunut useina vuosina
valtion sävellyspalkintolautakuntaan.
Säveltänyt orkesteriteoksia (sinfoninen runo
„Kaatuneitten muistolle", sävelkuvailu „Tuonettaret",
„Legenda" jouhiorkesterille, orkesterisarja),
kantaatteja („Väinölän väki", Cygnæuskantaatti),
useita näyttämömusiikkeja („Seikkailu
jalka-matkalla", „Pärttylin yö" y. m.), yksinlauluja,
kuoroja, viulu- ja pianokappaleita. Varsinkin
Km viehättävät, tunnelmalliset laulu- ja
kuoro-sävellykset ovat saavuttaneet suosiota.
Kotimaisen työn liitto perustettiin 1912
edistämään kotimaisen työn aatetta. Syysk. 1913
se pani toimeen ensimäisen „suomalaisen
viikon", kesällä 1920 „Suomen messut".
Kotiopinnot ks. Kotiopintoliike, Täyd.
Kotiopintoliike kansalaisopintoliike
on osa vapaata kansanvahstustoimintaa. Sen
tarkoituksena on herättää kansassa, etenkin
nuorisossa halua ja innostusta itsenäiseen opiskeluun
ilman koulujen apua, auttaa itseopiskelua
toimittamalla kirjoja, luentoja ja esitelmiä,
valmistaa opintosuunnitelmia ja -kursseja, toimittaa
tilaisuutta tutkintojen suorittamiseen ja
todistusten saantiin, järjestää opiskelijain
yhteistoimintaa ja koettaa saada liikettä jatkuvaksi ja
kehittyväksi. Koti- 1. kansalaisopinnoilla
tarkoitetaan järjestelmällistä ja jatkuvaa ylei-
seen kansalaissivistykseen kuuluvien tai jossakin
ammatissa tarvittavien tietojen hankkimista
kirjoja lukemalla loma-ajoilla ja muiden töiden
välillä ja vaihteeksi. Lukurenkaaksi
sanotaan sellaista Iukuseuraa, jonka jäsenet
yhteisesti, keskuudestaan kootuilla varoilla ostavat
kirjoja ja lukevat niitä vuorotellen. Kirjat
kiertävät Iukurenkaaseen kuuluvien kesken.
Jokai-I nen lukee kirjan kotonaan ja lähettää sen sitten
seuraavalle jäsenelle edeltäpäin tehdyn luettelon
mukaan. Lukurenkaan jäsenet voivat myös
kokoontua yhteen jotakin kirjaa lukemaan, siitä
keskustelemaan ja muuten seurustelemaan.
Luku-renkaissa käytetään tavallisesti
kaunokirjallisuutta, mutta myöskin tietokirjoja.
Opintokerho (I. opintopiiri 1.
opintoren-gas) on järjestetympi, vakavassa oppimisen
tarkoituksessa muodostettu kotiopiskelijain yhtymä.
Kirjoja luetaan sekä kotona että yhteisissä
kokouksissa. Opintokerhon kokoukset ovat
valistustilaisuuksia, joissa ei ainoastaan lueta, vaan
myöskin keskustellaan, pidetään puheita ja
esitelmiä, soitetaan, lauletaan, lausutaan tai
suoritetaan muuta valistavaa ohjelmaa, seurustellaan
vieläpä leikitäänkin, aina sen mukaan miten
kerhon jäsenet haluavat tai mihin pystyvät.
Kirj eopistot ohjaavat itseopiskelua
järjestämällä kursseja, valmistamalla ohjeita ja
määräämällä työn aivan yksityiskohtia myöten. Ne
valmistavat opetuskirjeitä, joissa viitataan
luettavan kirjan kaikkiin huomattaviin kohtiin, tehdään
kysymyksiä, joihin opiskelijan tulee kirjallisesti
vastata ja määrätään kirjoitustehtäviä.
Kirjeopisto korjaa postissa lähetetyt vastaukset ja
kirjoitukset ja lähettää ne takaisin opiskelijalle.
Suoritetusta kurssista annetaan todistus.
K- on saanut alkunsa P o h j o i s-A m e r i
i-kan Yhdysvalloissa. V. 1874
perustettiin siellä Chautauqua- (ks. t. I Os.) niminen
valistusjärjestö, joka on kehittänyt liikkeen
suureksi ja monipuoliseksi. Sillä on hallussaan
hu-vilakaupunki Chautatfqua-järven rannalla, johon
kesäisin kokoontuu 30-40,000 ihmistä
opiskelemaan, esitelmiä kuulemaan, tutkintoja
suorittamaan ja huvittelemaan. Se julkaisee vuosittain
kotiopintokursseja, joiden lukemiseen ottavat
osaa kymmenettuhannet henkilöt kaikkialla
Yhdysvalloissa, toimittaa tietokirjoja ja omaa
aikakauslehteä („The Chautauquan", v:sta 1881),
panee toimeen sekä suullisia että kirjallisia
kuulusteluja ja antaa todistuksia. Todistukset
jaellaan joko juhlallisissa tilaisuuksissa kesällä main.
kaupungissa tai lähetetään postitse opiskelijalle.
Todistuksia on annettu kaikkiaan yli 600,000.
Yliopistomiehet avustavat suuressa määrässä sen
toimintaa pitäen esitelmiä ja kirjoittaen kirjoja
opiskelijoille. Lukijat muodostavat tavallisesti
opintokerhoja. Paitsi suurta Chautauquaa on
Yhdysvalloissa satoja Chautauqua nimisiä
seuroja, jotka on perustettu ensimäisen Chautauquan
esimerkin ja mallin mukaan. Useimmat niistä
ovat kuitenkin huvitteluseuroja, pienempi määrä
vain vakavia opiskeluyhdistyksiä. — Euroopassa
on k. päässyt paraiten vauhtiin Englannissa ja
Ruotsissa. Englannissa on yliopiston
laa-jennusliikkeen („University extension movement",
alkoi 1873; Lontoon seura yliopisto-opetuksen
laajennusta varten, „London Society for the
extension of university teaching", per. 1876)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
