Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rickert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1005
Rickert Rikosrekisteri
1006
Rickert [rikart], Heinrich (s. 1863), saks.
filosofi, pol iti kko Heinrich R:n (ks. t. VIII Os.)
poika, v:sta 1896 filosofian professorina Badenin
Freiburgissa. Julkaissut m. m.: „Der
Gegenstand der Erkenntnis" (1892, 3:s laajennettu
laitos 1915), „Die Grenzen der
naturwissenschaftlichen Begriffsbildung" (1896-1902, 2:nen pain.
1913), „Kulturwissenschaft und
Naturwissenschaft" (1899, 5 :s pain. 1921),
„Geschichtsphilosophie" (1905, K. Fischerille omistetussa
juhlajulkaisussa „Die Philosophie im Beginn
des 20. Jahrhunderts"), „Die Philosophie des
Lebens" (1920); painossa on (1921) „System
der Philosophie" I. R. on herättänyt
huomiota etevillä, historianfilosofiaa ja historian
metodioppia koskevilla tutkimuksilla. Niissä hän
kehittää pontevasti ja taitavasti sitä
perusajatusta, että historiatieteen tulee oman
perusolemuksensa johdosta noudattaa aivan
toisensuun-taista „käsitemuodostusta" ja metodia kuin
luonnontieteet. Historian silmämaäränä ei ole etsiä
yleisiä lakeja, vaan tutkia yksilöllisiä asioita,
tapahtumia ja inhimillisiä elämyksiä, nim.
sellaisia, jotka juuri yksilöllisten omituisuuksiensa
johdosta ovat arvokkaat, edustavat
„kulttuuriarvoja". vrt. Kulttuuritieteet, V Os.
A. Gr.
* Riedl, Frigyes, kuoli 1921.
Riefler /rifldrJ, S i e g m u n d (s. 1847), saks.
insinööri, tähtitieteellisten kellojen rakentaja.
Perusti 1870-luvulla Miincheniin maailmanmaineen
saavuttaneen instrumenttitehtaan, otti
käytäntöön presisionikellon heilurin vapaan kiinnityksen
ja ilmapainekompensatsionin. Kirjoitti:
„Präzisions-Pendeluhren und Zeitdienstanlagen für
Sternwarten" (1907).
*Riemann, Hugo, kuoli 1919.
Rieth [rit]y Otto (s. 1858), saks. arkkitehti
ja kuvanveistäjä, Berliinin taideteollisuusopiston
professori, julkaissut 4 kokoelmaa loistavasti
esitettyjä monumentaalisia ja dekoratiivisia
sommitelmia, joilla Saksan uudempaan rakennustaiteeseen
on ollut melkoinen vaikutus. Hänen
rakentaminaan mainittakoon: Staudtin palatsi, Tidemannin
liiketalo (molemmat Berliinissä), Bismarckin
patsas Heilbronnissa. U-o N.
*Rietschel, Siegfried Julius Ernst,
kuoli 1912.
* Riihimäki. 1. Aseman seudusta sekä osista
Karan, Ryttylän ja Vantaan kyliä muodostettiin
taajaväkinen yhdyskunta 1918; pinta-ala 348 ha,
asukasluku n. 8,000 (1920). Yhdyskunnan
hallinto-, rakennus-, terveys-, palo- ja poliisisäännöt
vahvistettiin 1918. Yhdyskunnalla on oma
valtuusto, järjestysmies ja järjestyslautakunta.
Asemakaava on muodostelun alaisena. Kouluista
ylemmässä kansakoulussa 12, alemmassa 6
luokkaa. — Sanomalehti „Riihimäki" (ilm. 3 kert.
viik.); 2 lääkäriä, 2 hammaslääkäriä,
eläinlääkäri, kunnan ja yksityinen sairaala,
sähkölennä-tinkonttori, puhelinkeskus,
Kansallis-osakepan-kin ja Tampereen osakepankin haarakonttorit;
teollisuuslaitoksia: kirjapaino (per. 1920),
väki-rehu- ja mylly o.-y„ puuastiatehdas, kenkätehdas;
aivan yhdyskunnan*rajalla liimatelidas, O.-y.
Karan lasitehdas, ampumatarvetehdas. —
Vapaussodan alussa tuli R. kapinallisten tärkeäksi
rintamantakaiseksi keskukseksi varsinkin ven.
kasarmien runsaine ase- ja ampumavaroineen joudut-
tua punaisten haltuun. Pakkomobilisoinnin
johdosta kasarmeihin tuoduista 2,000 pidätetystä
teloitettiin osa huhtik. 22 p. vähää ennen
saksalaisten tuloa. Pommituksen aikana tuhoutui
ratapihalla sattuneen ampumatarvevaunun
räjähdyksestä turvepehkutehdas kokonaan sekä joukko n. s.
Sammaltehtaan mäen ja Jokikylän rakennuksia.
— 2. R: n rukoushuonekunta on sen. päät.
9 p:ltä helmik. 1909 määrätty muodostettavaksi
khrakunnaksi, johon tulevat kuulumaan:
H;ius-järvestä Riihimäen yhdyskunta, Karan, Herajoen
ja Arolammen kylät, Janakkalasta Hiivolan kylä
ja Lopelta Vatsian kulma. V. 1920 R:een
liitettiin vielä osia Ryttylän kylästä, minkä jälkeen se
tuli käsittämään kaikkiaan 11.4 manttaalia. Vai
io-neuv. päät. 18 p:ltä kesäk. 1921 ovat nämä
Riihi-• mäen seurakunnan muodostavat alueet tammik. 1
p:st,ä 1922 erotettavat R.-nimiseksi, eri kuntana
olevaksi kauppalaksi, jonka asukasluku nyk.
(1921) on n. 11,000. V. I. O.
*Riika, v:sta 1918 Latvian pääkaupunki, ka.
Suurvaltain sota, Täyd.
Riippulaatta, antiikissa ja siitä johdetuissa
tyyleissä kaiken simssimuodostuksen ydinjäsen,
muurista ulkoneva kivikerta tai laatta, katel latta,
jenka merkitys esim. kattolistassa oli sekä
muurin yläosia suojaava että koko rakennuksen
päättävä. U-o N.
Riisikottarainen ks. Doliclionyx
oryzi-v o r u s, Täyd.
Riisilintu ks. Doliclionyx oryzivorus,
Täyd.
* Riistavesi. Sen. päät. maalisk. 6 p:ltä 1917
on osista Tuusniemen ja Kuopion pitäjiä
määrätty muodostettavaksi uusi R:n seurakunta,
jonka manttaalimäärä tulee olemaan 12.8427.
Kirkko tulee rakennettavaksi Riistakosken sillan
ja sikäläisen hautausmaan välille. R. ei vielä ole
itsenäinen kunta. K. J. V.
Riivinsuka on naulanmuotoisista piikeistä
tehty, jalustaan 1. tuoliin kiinnitetty pysty kampa,
jonka läpi pellavan latvukset vedetään
siemen-sylkkyjä riipimällä varsista erotettaessa (vrt.
Pellava, VII Os.). E. J. S.
Rijad l-àdj 1. Riad (oik. er-Rijäd, arab., =
puutarhat), vahhabiittien linnoitettu
pääkaupunki Arabian Nedzdissä viljavassa keitaassa
Dzebel Aridin juurella, perustettiin 1824 Ibrahim
pasan hävittämän Der’ijen sijaan; n. 25,000 as.
(ennen maailmansotaa), vrt. N e d z d, VI Os. ja
I b n S a 0 d, Täyd. K. T-t.
Rikkihappoiset suolat ks. R i k k i h a p p o,
VIII Os. p. 39-40.
*Rikkikiisu 1. p y r i i 11 i. Viime aikoina on
r. saanut entistä paljoa suuremman
merkityksen syystä, että sitä on ruvettu käyttämään
paperiteollisuudessa samaan tarkoitukseen, niihin
ennen käytettiin pelkkää rikkiä, jonka saanti
sodan aikana estyi. R:ua poltettaessa jää jäljelle
rautaoksidia, ja myöskin tätä voidaan nyt
käyttää hyödyksi, kun nimittäin on opittu poistamaan
rikki niin täydellisesti, että polttojäte kelpaa
rautamalmiksi tai punamaaliksi. Tällä seikalla on
suuri merkitys meidän maallemme, missä on
ruu-saasti r:ua, mutta vähän varsinaisia
rautamalmeja. P. E.
Rikki värit ks. Väriaineet, X Os. p. 1661.
Rikosrekisteri, jonka tarkoituksena on olla
tuomioistuimien syytteenalaisista henkilöistä tar-
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
