Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antroposofia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1547
Antroposofia—Irlanti
1548
hallituksen. Suuri, Lushniaan tammik. 1920
kokoontunut kokous määräsi A:n valtiosäännön
perusteet ja muodosti lopullisen hallituksen.
Tämän valtiosäännön mukaan on olemassa
valtionpäämiehen tehtävää hoitava korkein
neuvosto, jossa on 4 jäsentä, vastuunalainen
hallitus ja yksikamarinen eduskunta. Äänioikeus
yleinen, mutta välillinen. — Jouluk. 1920 A.
pääsi Kansainliiton jäseneksi. Lähettiläiden
konferenssi Pariisissa vahvisti lopullisesti marrask.
1921 A:n rajat. Rajankäyntiä varten
määrätyssä komissionissa on myös suom. jäsen, prof.
J. J. Sederholm. — Kansallisvärit punainen ja
musta.
Antroposofia (kreik. anthröpos = ihminen, ja
sophi’a = viisaus) ks. Steiner, Rudolf. Täyd.
♦Appellöf, Jakob Johan Adolf, kuoli
1921.
* Bajer, Frederik, kuoli 1922.
♦Balfour of Burleigh, Alexander H u g h
Bruce, kuoli 1921.
♦Bataille, Henry, kuoli 1922.
♦Benedictus XV, kuoli 1922.
♦Berg, Karl Emil, kuoli 1921.
♦Beseler, Hans von, kuoli 1921.
♦Bethmann-Hollweg, Theobald von,
kuoli 1921.
♦Binding, Karl, kuoli 1920.
♦Boito, A r r i g o, kuoli 1918.
*Bryce, James, kuoli 1922.
♦Caruso, Enrico, kuoli 1921.
♦Combes, Justin Louis É m i 1 e, kuoli
1921.
♦Daudet, Ernest, kuoli 1921.
♦De Wet, Christian Rudolf, kuoli 1922.
♦Dieulafoy, Auguste Marcel, kuoli 1920.
♦ Erzberger, Mathias, murhattiin 1921.
♦Falkenhayn, Erich von. kuoli 1922.
Gandhi (s. 1869), int. kansanjohtaja. G.
opiskeli 1888-93 lakitiedettä Lontoossa ja asettui
sen jälkeen lakimieheksi Etelä-Afrikkaan. Täällä
häneen teki järkyttävän vaikutuksen se
halveksuminen ja huono kohtelu, jota hänen sinne
työhön tuodut intialaiset maanmiehensä ja hän
itsekin sai kokea eurooppalaisten puolelta. V:sta
1906 hän on toiminut kansansa nostattajana.
G. vaatii intialaisille täyttä itsemääräysoikeutta
ja on saanut suuren osan kansaansa ryhtymään
passiiviseen vastarintaan Englannin hallitusta
vastaan hyljäten väkivaltaiset keinot. Hänen
on onnistunut yhdistää ennen keskenään
eripuraiset hindulaiset ja muhammedilaiset
yhteiseen rintamaan. Toiminnallaan hän on
aiheuttanut englantilaisille niin suuria vaikeuksia, että
nämä maalisk. 1922 pidättivät hänet ja
tuomitsivat 6 v:n vankeusrangaistukseen.
♦Goluchowski, Agenor, kuoli 1921.
♦Heikel, Karl Felix, kuoli 1921.
♦Hirschfeld, Heinrich Otto, kuoli 1922.
♦Hjelt, Edvard Immanuel, kuoli 1921.
♦Hjärne, Harald Gabriel, kuoli 1922.
Hughes [hjüz]y Charles Evans (s. 1862),
amer. laki- ja valtiomies, toiminut
asianajajana ja lainopin professorina Cornellissa ja
New Yorkissa; oli 1910-16 tuomarina
korkeimmassa oikeudessa. V. 1916 H. oli
tasavaltalaisten ehdokkaana presidentinvaalissa.
Presidentiksi tultuaan Harding 1921 nimitti hänet
ulkoasiain valtiosihteeriksi; tässä ominaisuudessa H.
näytteli huomattavaa osaa Washingtonin
konfe-; renssissa 1921-22.
♦Irlanti. Englannin parlamentin 1920
hyväksymä homerule-laki astui voimaan Ulsterissa,
mutta ei saavuttanut hyväksymistä Etelä-I:ssa,
missä levottomuudet edelleen jatkuivat. Heinäk.
f 1921 tapahtui I:ssa käänne parempaan päin.
Englannin hallituksen ja sinnfeiniläisten
johtajien kesken tehtiin aselepo, sotatoimet lopetettiin
ja samalla aloitettiin neuvottelut I:n aseman
järjestämisestä. Pitkällisten ja sitkeiden
neuvottelujen jälkeen, jotka kerran jo olivat
raukea-maisillaan sinnfeiniläisten pääjohtajan De
Vale-ran taipumattomuuteen, saatiin vihdoin jouluk.
I 1921 aikaan sopimus, jonka Englannin
parlamentti vahvisti samassa kuussa ja
sinnfeiniläisten parlamentti tammikuussa 1922 vasten De
) Valeran mielipidettä. Sopimus käsittää 18
pykälää. I. saa sen mukaan saman aseman kuin
Britannian valtakunnan dominionit. Sillä tulee
olemaan parlamentti, jolla on oikeus säätää
rauhaa, järjestystä ja maan hyvää hallintoa
koskevia lakeja sekä asettaa toimeenpanevia
viranomaisia, jotka ovat vastuunalaisia samalle
parlamentille, jota paitsi I. tunnustetaan
vapaavaltioksi. Eräissä kohdin I:n vapaavaltio tulee
valtakunnan parlamenttiin ja hallitukseen
nähden samaan asemaan kuin Kanada. I. ottaa
kohtuullisessa suhteessa vastataksensa valtakunnan
veloista. Sopimuksessa on myöskin edellytetty,
| että kunnes Britannian ja I:n hallitusten
välillä on aikaansaatu järjestely, jonka kautta I:n
; valtio ottaa itse puolustaaksensa rannikkojansa,
tulevat valtakunnan sotavoimat pitämään huolta
Britannian ja I:n meripuolustuksesta. Mutta
tämä ei estä I:n hallitusta rakennuttamasta ja
ylläpitämästä aluksia kalastuselinkeinon
turvaamiseksi. I:n hallituksen on myönnettävä
Britannian sotavoimille rauhan aikana erinäisiä
lä-liemmin määriteltyjä etuja laivastoon ja
ilmailu-voimiin nähden ja sodan aikana annettava ne
apuneuvot, joita Britannian hallitus vaatii.
Britannian ja I:n satamain tulee olla avoinna
kummankin maan aluksille. I:n sotilaalliset
puolustusvoimat eivät Britannian puolustusvoimiin
nähden saa ylittää näiden maiden
väestösuh-detta. Jos kuukauden kuluttua siitä, kuin laki
sopimuksen ratifioimisesta on hyväksytty,
Ulsterin parlamentin kamarit esittävät lausunnon,
jossa ne vastustavat hallituksen
vallankäyttöval-tuuksia koskevaa lakia, ei I:n vapaavaltiota
uloteta LTlsteria käsittäväksi ja samalla asetetaan
komissioni määrittelemään rajaa asukkaiden
toivomusten mukaisesti. Ellei tällaista
julkilausumaa esitetä, tulee Ulsterin parlamentti
edelleenkin käyttämään nykyisiä
vallankäyttöval-tuuksiaan, mutta I:n vapaavaltion parlamentti
ja hallitus käyttämään samoja valtuuksia sekä
Pohjois- että Etelä-Irssa asioissa, joihin nähden
Pohjois-I:n parlamentilla nykyään ei ole
valtuuksia. Sopimuksessa on vielä määräyksiä siitä,
ettei I:n enempää kuin Ulsterinkaan parlamentti
I saa kieltää eikä rajoittaa jonkun uskonnon
vapaata harjoittamista tai suosia jotakin muuta
uskontoa.
Asema on I:ssa edelleen epäselvä. Ulster
tahtoo säilyttää sille myönnetyn itsehallinnon
mahdollisimman laajana. Kysymys Ulsterin ja
Etelä-I: n välisestä rajasta on synnyttänyt erimieli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
