- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
37-38

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cortège ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37

Cortège—Corvina

Cortège [kortü’z] (ransk.), seurue;
saattojoukko.

Cortes (esp., monik. sanasta corte, bovi; vrt.
ransk. cour), Espanjan, Portugalin sekä
muutamien Etelä-Ameriikan valtioiden
kansaneduskuntien nimitys, ks. lähemmin Espanja ja
Portugali.

Cortese ks. Courtois.

Cortex (lat.), puunkuori.

Cortez (Cortes) [korte’PJ, Hernando
(Fernando) (1485-1547), Meksikon valloittaja,
tutki lakitiedettä Salamancan yliopistossa, mutta
seikkailuhalu saattoi hänet 1504 Ameriikkaan.
Erään retkikunnan johtajana C. purjehti Kuban
Havannasta 11 laivalla Meksikkoon; mukanaan
hänellä oli 670 miestä, joista 400 oli espanja-

Hernando Cortez.

laisia sotureita ja 200 intiaania, ja 16 hevosta
sekä 16 tykkiä. Hän tuli ensin Tabasco-joen
suulle ja pakotti siellä asuvat intiaanit
maksamaan veroa ja tunnustamaan Espanjan
kuninkaan yliherruutta. Täältä C. purjehti siihen
paikkaan, jossa nykyjään on Vera Cruzin
satamakaupunki, jonka perustuksen hän laski. Täällä
ollessaan hän rupesi keskusteluihin Meksikon
kuninkaan Montezuman kanssa, joka lähetti
hänelle kalliita lahjoja, mutta kielsi tulemasta
luoksensa. Tästä C. ei huolinut, vaan lähti
sisämaahan, upotettuaan ensin laivansa ja
jätet-tyään Vera Cruziin 150 miestä. Ensin hän
taisteli tlascalalaisten kanssa, voitti heidät, sai
heistä apuväkeä 6,000 miestä, ja kulki sitten
azte-kien alueelle. Cholulan suuren kaupungin hän
perinpohjin hävitti ja kulki sitten Meksikon
pääkaupunkiin Tenoehtitlaniin, jossa kuningas
Montezuma otti hänet ystävällisesti vastaan.
C. otti kuitenkin hänet vangiksi ja pakotti
tunnustamaan Espanjan kuninkaan yliherruutta
sekä suorittajaan veroa. Kuban maaherra
Velasquez, joka kadehti C:ia, oli sillä välin
lähettänyt laivaston miehineen ottamaan hänet
vangiksi sekä sitten jatkamaan Meksikon
valloitusta. Cortez, saatuaan siitä tiedon, lähti
Meksikosta, jättäen 150 miestä sinne, hyökkäsi häntä
vartaan lähetetyn joukon kimppuun eräänä yönä,
otti vangiksi sen johtajan Narvaezin, mutta
suurin osa miehistöstä liittyi häneen. Sill’aikaa oli
Tenoehtitlanissa syntynyt hurja kapina,
espanjalaiset kun meksikolaisten toimittaessa jumalan-

palvelustaan olivat hyökänneet heidän päälleen.
Montezuma murhattiin, ja C., joka sinne oli
kiireesti palannut, oli pakotettu lähtemään
kaupungista. Pakomatkalla suurin osa hänen
väestään kaatui, kootut rikkaudet joutuivat
hukkaan, ja C. itse tuli haavoitetuksi. Hädin tuskin
hän pääsi pelastumaan Tlascalan alueelle; mutta
saatuaan uusin joukkoja, hän lähti uudelleen
Meksikoon, valtasi Tezcucon kaupungin, ja
piiri-tettyään pääkaupunkia, valloitti sen 13 p. elok.
1521. Guatimozin, joka oli valittu kuninkaaksi,
vangittiin ja tuomittiin kuolemaan. Sen
jälkeen koko valtakunta helposti joutui C:n
haltuun. Kaarle V nimitti hänet tämän
Uuden-Espanjan ylipäälliköksi ja maaherraksi. V. 1528,
jolloin C. tuli Espanjaan, Kaarle V otti hänet
suosiollisesti vastaan ja lahjoitti hänelle suuria
maa-aloja Uudessa-Espanjassa. 1530 hän palasi
Meksikkoon ja lähti vielä uusille löytöretkille
Kaliforniaan 1536. C. palasi 1540 jälleen
Espanjaan ; mutta Kaarle V ei ollut hänelle enää yhtä
suosiollinen kuin edellisellä kerralla. [C:n viisi
kirjettä Kaarle V:lle (engl. kielellä Folsomin
toim. 1843 ja ranskaksi Charnay 1903), Prescott,
,,The eonquest of Mexico" (1843), ruots.
lyhennetty käännös „Mexicos eröfring" (1863), Helps,
„Spanish eonquest of America" (1855-61) ja
„Life of Hernando Cortez" (2 osaa 1871).]

K. O. L.

Corti, Alfonso, it. markiisi ja anatomi,
opiskeli anatomiaa Wienissä 1840-luvulla; hänen
muista elämänvaiheistaan ei ole tietoa. Saavutti
tieteellisessä maailmassa mainehikkaan nimen
keksittyään hänen mukaansa nimensä saaneen
C o r t i’n elimen (ks. Korva).

Corti’n elin ks. K o r v a.

Coruiia, La [koru’nja]. 1. Luoteis-Espanjan
provinssi Galician maakunnassa, 7,903 km",
696,936 as. (1907) 1. 88 km2:llä. Vuorimaata,
jossa tiheästi asuttuja, vesirikkaita laaksoja.
Ilmanala leuto (keskilämpö 15°) ja sademäärä
runsas (n. 1.730 mm). Maanviljelys ja
karjanhoito ovat pääelinkeinot, sen ohella harjoitetaan
metsänhoitoa ja kalastusta. Teollisuus
vähäpätöinen. — 2. Provinssin lujasti linnoitettu
pääkaupunki, n. 43,000 as., Espanjan tärkeimpiä
kauppakaupunkeja. Sillä on hyvä satama
Atlantin C. nimisessä lahdessa. Kaupunki jaetaan
vanhempaan Ylä-kauptinkiin ja uuteen
Pesca-deria nimiseen. Siinä on arabialainen linna ja
silta. C. harjoittaa sikari-, lasitavara-,
säilyke-ja puuvillateollisuutta sekä vilkasta kauppaa.
Satamassa käyneitten laivojen tonniluku nousee
vuodessa n. 280.000:een. C’:ssa on lääketiet,
akatemia, meri-, kauppa- ja taidekoulu. Siellä on
piispanistuin ja korkeimpien
provinssiviranomais-ten sekä 2:n tuomioistuimen sija. Läheisyydessä
Herkilleen torni, vanha, foinikialaisten
rakentama ja Trajanuksen korjauttama majakkatorni.
— C. on roomalaisten Brigantiu m,
keskiajan C a r o n i ii m. V. 1598 englantilaiset
ryöstivät sitä, 1805 he C:n edustalla voittivat
ranska-lais-espanjalaisen laivaston. (W. S-m.)

Corvina [T-], s. o. Bibliotheca C o r v
i-n i a n a, Unkarin kuninkaan Matias I:n
Corvi-uuksen (k. 1490) kuuluisa kirjasto, joka oli
renesanssi-ajan suurimpia ja komeimpia. Se
sisälsi noin 5,000 kreikkalaista, latinalaista,
syyrialaista ja heprealaista käsikirjoitusta ja sitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free