Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
483 Eckhart—Ecuador 484
Eckhart, Johann Georg von (ennen
korottamistaan aatelissäätyyn Eccard)
(1674-1730), historian tutkija, saapui 1694 Hannoveriin
ja oli siellä Leibnizin apulaisena historian ja
kielen tutkimuksissa, tuli 1706 historian
professoriksi Helmstädtiin, palasi 1714 Hannoveriin
ja tuli Leibnizin kuoltua (1716) Hannoverin
kirjastonhoitajaksi. Velkojen vuoksi hän 1723
pakeni Hannoverista, kääntyi katolinuskoon ja eli
Würzburgissa salaneuvoksena, historiografina,
arkiston- ja kirjastonhoitajana. Leibnizin
avustajana hän tutustui tämän laajoihin
historiallisiin ja kielellisiin tutkimuksiin, jotka käsittivät
suomensukuisiakin kieliä. Hän on julkaissut
useita menetelmän ja terävä-älyisyyden puolesta
huomattavia teoksia; näistä mainittakoon
pommeiltani de rebus Franciæ orientalis et
episco-patus Wirceburgensis" (2 nid. 1729), jossa hän
m. m. sanoo huomanneensa ,,suomen, viron,
liivin, lapin, samojedin ja ostjakin" sukulaisuuden.
[Setälä, „Suomi III, 5 ,.Lisiä
suomalais-ugrilai-sen kielentutkimuksen historiaan".] E. N. S.
Eckmann, Otto (1865-1902), saks. maalari
ja taideteollisuuden alalla toiminut piirustaja,
v:sta 1897 opettajana Berliinin
taideteollisuusmuseossa. E. on käytäntöön sovitetun
koristeellisen taiteen n. s. „uuden tyylin" uranuurtajia
Saksassa. Hän on piirustanut huonekaluja,
lamppuja, tapetteja, seinäverhoja, kangasmalleja y. m.
ja hänen työnsä on myös kohdistunut kirjojen
ulkoasuun, kuten kansiin, kuvitukseen ja
kirjasimiin. Saaden vaikutusta japanilaisilta ja
Whistleriltä hän on perustanut
koristetyylitte-lynsä etenkin eläin- ja kasviaiheisiin. E. R-r.
Eckstein, Ernst (1845-1900), saks. kirjailija.
Hänen esikoisteoksensa on huumorillinen eepos
,,Sehach der Königin" (1870). Suurta suosiota
saavuttivat kymnaasi-humoreskit ,,Aus Sekunda
u. Prima" (1875), joista kuuluisin on ,,Der
Be-such im Karzer" (myös dramatiseerattu). E:n
monista romaaneista mainittakoon: „Die
Clau-dier" (1881), „Prusias" (1884), „Das
Vermächt-nis" (1S84), ,,Aphrodite" (1885), „Pia" (1887),
„Nero" (1S89), „Roderich Löhr" (1896), „Die
Klosterschiilerin" (1899). J. II-l.
École [eko’l] (ransk.), koulu. É. de d r o i t,
lakimiesten opisto. — É. de m é d e c i n,
lääkäri-opisto. -— É. des b e a u x-a r t s, taideakatemia.
— É. n o r m a 1 e supérieure, ,.ylempi
normaalikoulu", eräs Pariisin ylempi naisseminaari.
Economiser /iko’namaiza] (engl., = ,,säästäjä"),
laitos, jota käytetään höyrykattiloiden
yhteydessä veden (tavallisesti kattilan syöttöveden)
lämmittämistä varten. E. asetetaan kattilan ja
savutorven väliseen savusolaan ja sen muodostaa
Economiser.
sarja pystysuoria, tavallisesti noin 100 mm
läpimittaisia ja noin 3 m pitkiä, eri ryhmiin
asetettuja ja molemmista päistä vesikammioilla
yhdistettyjä putkia, joiden sisällä kulkee
lämmitettävä vesi ja ulkopuolella kuumat polttokaasut.
Putket puhdistetaan ulkopuolelta noesta
erityisillä hitaasti ylös ja alas kulkevilla
kaavinrau-doilla. — Syöttöveden ,,etulämmittämisestä" on
se etu, että veden lämpötilaa kattilassa ei
tarvitse kohottaa niin paljon höyryn muodostamista
varten ja siis polttoainetta säästyy. Myöskin
rasittuu kattila vähemmin ja siitä syystä kestää
kauemmin, kun erotus kattilassa olevan ja
kattilaan syötetyn veden lämpötilojen välillä on
pienempi. Tarkoituksenmukaisesti rakennetun e:n
vaikuttama polttoaineen säästö on noin 10-15 °/0,
erityisissä tapauksissa enemmänkin. E. S-a.
Écossaise [ekosv’z] (ransk.), skotl. tanssi,
jonka tahti alkuaan oli 3-jaksoinen; 17:nnellä
vuosis. se pääsi käytäntöön ransk. baletissa. —
Nykyään sitä tanssitaan 2/4-tahdissa. Saksassa
sen nimenä on „Schottisch", josta on johtunut
itä-suomalainen ,,Sotiissi"- 1. ,,Soska"-tanssi.
(Suom. kansan sävelmiä III, n:o 384-8.) I. K.
E-C-ruuti, pumpuliruudin ja salpietarin seos.
Käytetään Englannissa.
Ectoprocta ks. Sammaleläimet.
Écu [eky’] (ransk., oik. = „kilpi", < lat.
scü-tum = kilpi), entinen ransk. kulta- ja hopearaha,
jonka toisella jiuolella oli kilven kuva.
Vanhimmat kulta-éeut lyötiin Ludvik Pyhän aikana
1200-luvun keskipalkoilla. É., jonka arvo oli
lopulta 5,80 frangia, poistettiin 19:nnen vuosis.
alussa; sijaan tuli 5 frangin raha, jota myöskin
sanotaan é:ksi.
Ecuador [ekvado’r], virall. Repfiblica del
Ecuador, valtio Etelä-Ameriikan
länsirannalla, 1° 23’ pohj. ja 4° 45’ etel. lev. sekä 73° 10’
ja 81° länt. pit. välillä. Nimi on johtunut maan
kautta kulkevasta päiväntasaajasta (esp.
eciia-dor). E:n naapurimaat ovat Columbia pohj..
Brasilia id. ja Peru etel. Rajat ovat
epävarmoja ja riidanalaisia, laskelmien mukaan
kuuluu Enin n. 299,600 km2, johon tulee vielä 7.643
km2 käsittävät Galäpagos-saaret, mitkä
valtiol-lisesti kuuluvat E:iin. E:n 800 km pitkässä
rannikossa on iso Guayaquil-lahti, jossa saari Puna,
y. m. pienempiä lahtia. E:n
pinnanmuodostuksessa on erotettava kolme osaa,
Amazon-virran lisäjokien uurtama, geologiselta
syntyperältään vielä vähän tunnettu alanko
idässä, lännessä 150 km leveä, liitu-,
tertiääri-ja kvartäärikaudella syntynyt, paikotellen
ma-talaiu vuorenselänteiden epätasaiseksi tekemä
ranta-alanko, sekä näiden keskellä E:n K o r d i
1-1 i e e r i t. Ne muodostavat täällä kaksi
vaikeakulkuista rinnakkaisjonoa, joista itäinen on
vanhempi (gneissiä, alkuliuskeita ja graniitteja),
läntisen muodostavat mesotsooiset hiekka- ja
kalkkikivet sekä vanhemmat purkautuneet
vuori-lajit (dioriitti, diabaasi, porfyyri, j. n. e.).
Molempien vuorijonojen päällä on myöhemmin
syntyneitä tulivuoria, ja nuoremmat laavavirrat
ovat peittäneet laajoja aloja, muodostaen Itä- ja
Länsi-Kordillieerein välisen ylänkölaakson poikki
kynnyksiä, jotka jakavat laakson lukuisiin
yläukösyvänteisiin. Korkeimmista huipuista
itäisessä jonossa mainittakoon m. m. Sangay
5,323 m — Etelä-Ameriikan vilkkaimmassa toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
