- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
615-616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elinkeinovapaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

615

lain ehdotuksissa esitetty kaupunkeihin ja,
tarpeen vaatiessa, maallekin perustettavaksi
tasapuolisesti työnantajain ja työntekijäin
valitsemista edustajista kokoonpantuja
ammattivaltuus-toja. JNiille annettaisiin tärkeitä tehtäviä
erittäinkin työriitain sovittamiseen ja
ratkaisemiseen nähden. K. J. 8.

Elinkorko. Elinkorolla ymmärretään
määrätyissä ajanjaksoissa säännöllisesti uudistuvia
luontais- tai rahamääräsuorituksia, jotka
lakkaavat elinkoronnauttijan kuoltua.
Vakuutussopimukseen perustuvasta elinkorosta ks. E 1 i
n-korkovakuutus.

Elinkorko- ja pääomavakuutuslaitos ks.
E 1 i n k o r k o v a k u u t u s.

Elinkorkovakuutus, sopimus, jossa toinen
sopimuskumppani, vakuuttaja, sitoutuu joko
kerrassaan tai määrättyinä vuosina maksettavaa
korvausta vastaan suorittamaan toiselle
sopimuskumppanille, vakuutetulle, määrättyä elinkorkoa,
niin kauan kuin jälkimäinen elää. Elinkorko
on joko heti alkava tai lykätty. Heti alkava
on neljännes-, puoli- tai viimeistään koko vuoden
perästä elinkorkosopimuksen päättämisestä
ensi-mäisen kerran suoritettava elinkorko. Lykätyksi
nimitetään elinkorkoa, jonka suorittaminen
alkaa myöhemmin kuin vuosi elinkorkosopimuksen
päättämisen jälkeen. Elinkorkovakuutus voidaan
ottaa kahden henkilön hengelle siten, että
elinkoron suorittaminen alkaa joko heti tai
määrätyn ajan kuluttua ja jatkuu, kunnes viimeiseksi
elossa oleva on kuollut. Elinkorkovakuutus
voidaan päättää myöskin siten, että elinkoron
suorittaminen alkaa määrätyn henkilön kuoltua ja
kestää niin kauan kuin joku toinen
sopimuksessa mainittu henkilö elää. Tämmöistä
elin-korkovakuutusta nimitetään
jälkeenelo-korkovakuutukseksi. Samoilla
maksuehdoilla saatavan elinkoron suuruus on erilainen
samanikäisille miehille ja naisille, sillä
saavutetun kokemuksen mukaan naiset elävät
kauemmin kuin miehet. Tavallisessa
elinkorkovakuu-tuksessa ei tietysti tarvita lääkärintarkastusta,
mutta sitävastoin vaaditaan
jälkeenelokorko-vakuutuksen päättämiseksi, että henkilö, jonka
kuoltua elinkoron maksaminen alkaa,
lääkärintarkastuksella osoittaa olevansa täysin terve.
Elinkorkovakuutuksia päättävät Suomessa
Vakuutusosakeyhtiö Kaleva ja Keskinäinen
henkivakuutusyhtiö Suomi sekä 7 maassa toimivaa
ulkomaalaista henkivakuutuslaitosta (venäläisiä
yhtiöitä lukuunottamatta). V. 1907 päättyessä
oli voimassa 1,603 elinkorkovakuutusta yhteensä
624,254 Smk., mistä määrästä
jälkeenelo-korkoja oli 82,783 Smk ja elinkorkoja
541,471 Smk. Sitäpaitsi toimii maassa kuusi
elinkorko- ja pääomavakuutuslaitosta, joiden
maksamien elinkorkojen määrä v. 1907 oli
220,817: 61 Smk. Nämä laitokset ovat: Turun
elinkorkolaitos, Helsingin pääoma- ja
elinkorko-vakuutuslaitos, Turun korko- ja
pääomavalmis-tuslaitos, Vaasan elinkorko- ja
pääomavakuutuslaitos, Tampereen pääoma-ja elinkorkolaitos sekä
elinkorkolaitos Hereditas. H. E.

Elinkykyisyys, sikiön kyky elää äitinsä
ruumiin ulkopuolella; ihmisen sikiössä on tällainen
kyky tavallisesti olemassa noin
kolmenkymmenen viikon iästä lähtien, jollei se ole jotenkin
pahemmin epämuodostunut. M. O-B.

616

Elinlämpö, lämpöaste, joka on jonkin
eläimellisen olennon elämisen ehtona tahi joka on
sen elämiselle suotuisin. Korkeammalla
kehitysasteella olevat lämminveriset eläimet ja ihminen
voivat suuremmatta haitatta tulla toimeen hyvin
vaihtelevissa lämpöoloissa mukauttamalla oman
ruumiinsa lämmön tuotantoa ja lämmön hukkaa
vallitsevain olojen mukaan. Kylmäveriset
eläimet ovat sen sijaan paljon suuremmassa määrin
riippuvaiset ympäristössä vallitsevan lämmön
vaihteluista ja vaipuvat talviuneen lämmön
aletessa alle jonkin määrätyn raja-arvon. Bakteerit
ovat niinikään riippuvaiset lämpöasteen
vaihteluista. Heinäbasilli voi elää ja kasvaa + 6°:sta
-j-50°:seen, mutta kehittyy parhaiten 30°:ssa;
pernaruton basilli kehittyy + 12° ja -)- 45°:een
välillä, mutta viihtyy parhaiten ruumiin
lämmössä. Tuberkelibasilli sietää kuolematta pitkät
ajat — 7°:ssa ja kolerabasilli voi elää koko
talven — 14° kylmässä. Tautia tuottavat bakteerit
kehittyvät yleensä parhaiten lämmössä, joka
vastaa eläinten ja ihmisen ruumiin lämpöä eli n.
35—40° C lämmössä. M. O-B.

Elinvoima ks. Elämänvoima.

Eliomys ks. T a m m i h i i r i.

Eliot [eliöt], Sir Charles Norton E
d-geeumbe (s. 1864), engl. lähetystönvirkamies,
tuli, opiskeltuaan Oxfordissa, maisteriksi 1884,
nimitettiin attaseaksi 1886, suoritti yleisen
lakitieteen tutkinnon 1887; määrättiin s. v.
Englannin lähetystöön Pietariin, 1892 Tangeriin ja 1893
Konstantinopoliin. Oltuaan senjälkeen m. m.
Zanzibarin ja Englannin itäafrikkalaisen
suoje-lusalueen pääkonsulina, hän otti virkaeron 1904.
Perehtyi Pietarissa ollessaan suomen kieleen,
josta kirjoitti laveahkon, varsin oivallisen
kieliopin (äänne-, muoto- ja lauseopin): ,,A finnish
grammar" (1890, XLVII -f 279 siv.).

Eliot [eliöt], George (oikeast. M a r y-A n n
Evans), (1819-80), engl.
romaaninkirjoittaja-tar, sai oivallisen kasvatuksen ja oppi sekä
klassilliset että uudet kielet. E:n ensi julkaisu oli
Straussin „ Jeesuksen elämän" engl. käännös
(1846). V. 1851 hän asettui Lontooseen, yhtyi
vapaamieliseen „Westminster Review"
aikakauskirjaan, tullen Stuart Millin ja Herbert
Spencerin ystävyyteen. E:n kirjailijamaineen perusti
romaani „Adam Bede" (1859). Hänen
romaaneilleen, niin tälle kuin seuraaville: „The mill
on the floss" (1860) ja „Silas Marner, the
wea-ver of Raveloe" (1861) on ominaista hieno
luon-teenerittely, terve elämänkäsitys ja suuri engl.
kansanelämän tuntemus. Nämä ulkonaisesti
uskollisen realistiset midland-lifen kuvaukset ovat
taiteellisen arvokkaita psykologisia romaaneja,
joissa tapahtumat kehkeävät henkilöiden
luonteista. E:n seur. romaanit ovat historiallinen
„Romola" (1863), loistava kuva ital. elämästä
Savonarolan aikana; ,,Felix Holt, the radical"
(1866), „Middlemarch" (1871) ja „Daniel
De-ronda" (1876). Tässä E:n toisessa
kehityskaudessa tuntuu Scottin ja Comten vaikutusta.
Kolme runokertoelmaa: ,,The Spanish gipsy"
(1868), ,,Agatha" (1869) ja „The legend of Jubal"
(1874) saavuttivat vain vähäistä suosiota,
kirjailijatar kun niissä liikkui oudoissa muodoissa.
[Cross, ,,G. E.’s life as related in her letters and
journals" (1885, 3 nid.) ; Mathilde Blind, „G. E."*
(3 p. 1895) ; E. v. Wolzogen, „G. E." (1885) ;

Elinkorko—Eliot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0334.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free