Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fabula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
971
Fæsuiæ
Faggot
972
talo, täällä syntyneen Torricelli’n muistopatsas;
piispanistuin. Aikaisemmin mainiota
majolika-1. (F:n mukaan n. s.) fajanssi-teollisuutta on
uudelleen ruvettu harjoittamaan. — Vanhan
ajan historiassa F:n nimi oli Faventia,
goottiin issodissa se hävitettiin, joutuen myöhemmin
italialaisten sisällisissä ja saksalais-.sodissa
milloin minkin valloittajan käsiin. E. E. K.
Fæsuiæ ks. F i e s o 1 e.
Fafner, m.-skand. tarinoissa käärmeen
muotoinen hirviö, joka vartioi ryöstämäänsä aarretta.
Sigurd (ks. t.) surmaa F:n ja saa siitä nimen
,,Fnfnesbane".
Fagara-silkki, eräs silkkilaji, jota saadaan
Kiinassa ja Japanissa Ailanthus glandulosa
kasvilla elävän, oikealle silkkiperlioselle
(Bombyx-morij lähisukuisen B. cynthian kotelokopista.
E. J. S.
Fagerholm [-<!-], Nauvoon kuuluva saari, jolla
on tullivartioasema. K. S.
Fageriin [fä-], Ferdinand Julius
(1825-1907), ruots. maalari, alk. upseeri, opiskeli v:sta
1853 Solinin ja Schadowin johdolla Düsseldorflssa,
1856-58 Couturen johdolla Pariisissa, jonka
jälkeen asui Düsseldorfissa. Herättänyt huomiota
tarkoilla hollantilaisilla kalastaja- ja
merimies-elämän kuvauksilla. Ruotsin
diisseldorfilais-suunnan huomattavin henkilökuvamaalari.
E. R-r.
Fagerlund [-ä-]. Lars V i 1 h e 1 m (s. 1852),
lääkäri, tuli lääketieteen tohtoriksi (1886)
väitöskirjalla: ,,Finlands leprosorier", sekä
oikeuslääketieteen dosentiksi (1889) teoksella: „Om
drunk-ningsvätskas inträngande i tarmarna". F. on
etupäässä toiminut tieteellisellä alalla; hänen
tutkimuksensa spitaalitaudista ja sen
esiintymisestä Suomessa ovat melkoisessa määrässä
luoneet valoa tähän pohjoisessa verrattain
vähän tunnettuun tautiin; hänen muut
harrastuksensa ovat koskeneet yleistä hygieniaa ja
oikeuslääketiedettä. V. 1897 F. siirtyi
piirilääkäriksi Godbyn piiriin Ahvenanmaalla, josta
kuitenkin muutti takaisin Helsinkiin 1901
lää-kintäneuvokseksi nimitettynä. F. on myöskin
toiminut paljon kunnallisissa luottamustoimissa
sekä valtion asettamissa valiokunnissa (m. m.
oppivelvollisuutta, lääkärihoidon järjestelyä
maalaiskunnissa ja uutta terveydenhoitoasetusta
kä-sitelleissä valiokunnissa). Vv. 1887-97 F. oli
Suomen lääkäriseuran kirjaston hoitajana sekä
seuran julkaisujen, ,,Finska läkaresällskapets
handlingar", toimittajana, ollen 1895 myöskin
seuran puheenjohtajana. Paitsi yllä lueteltuja
teoksia mainittakoon hänen tieteellisestä
tuotannostaan .,Helsingfors städs vattenledning och
dess vatten". ,,Utlåtande öfver de hygieniska
förhållandena i några af Helsingfors städs
folk-skolor". „Studier öfver koleraepidemin i
Helsingfors 1871", „Dödligheten i lungsot i Finlands
städer på 1000 lefvande", „Är läkare berättigad
att inför domstol, på anmälan af offentlig
myn-dighet eller på begäran af enskildt
liflorsäkrings-bolag, yppa, hvad lian såsom läkare erfarit eller
honom i denna egenskap blifvit anförtrodt?",
„Om hygieniska undervisningen i Finland".
Useat hänen julkaisuistaan ovat myöskin
ilmestyneet muilla kielillä ulkomaalaisissa
aikakauslehdissä. M. O-B.
Fagernäs ks. N i u v a n n i e m i.
Fagervik.
Fagervik [fägervVk]. 1. Maatila ja ent.
tehdaslaitos Inkoossa, 6 km samannimiseltä
asemalta. V. 1646 perusti tänne, Pinjäisten tehtaan
(ks. t.) yhteyteen, F:n sulaton Karl Bildstén,
joka silloin oli F:in, Pinjaisten ja Skogbyn
tilojen „inspelitori". Laitosta, jonka hänen jälkeensä
omisti hänen poikansa, vapaaherra Karl
Bild-stein, laajennettiin kankirautapajalla, mutta
isonvihan aikana se kokonaan rappeutui. V.
1727 sen osti tukholmalainen tukkukauppias
Mikael Hising, liittäen pysyvästi Hisinger-suvun
nimen F:n kehityksen historiaan. F:in, kuten
myös Pinjaisten ja Skogbyn tehdasten
etuoikeudet olivat annetut 1 p:nä kesäk. 1725.
Vuorineuvos Johan Hisinger, edellisen poika, laitatti
1730 perustetun levytakomon ja tinattujen
läkki-levyjen tehtaan lisäksi kankirauta-vasaran,
sulaton, tinauslaitoksen y. m. Viime vuosisadan
alkupuoliskolla taas laajennettiin sekä
uudistettiin laitos ja perustettiin tilalle
suurenmoinen puutarha ja puisto Kvarnträsk järven
rannalle (maamme ensimäinen ansari oli F: iin
perustettu jo 1700-luvulla). Tehtaan vuotuinen
tuotanto oli vv. 1874-76: harkkorautaa 1,5-2 milj.
kg ja kankirautaa 2,s»-3,s milj. kg.
Suurteollisuuden yhteydessä on harjoitettu edistyksellistä
suurviljelystäkin; F:iiu on kuulunut tiloja
kuudesta eri pitäjästä, yhteensä 72 ’/j manttaalia. —
Nykyään tehdaslaitokset seisovat, ja F:n
loistoaika lienee jo ohimennyt. Päärakennuksessa,
joka on 1700-luvun malliin rakennettu, on
säilynyt vanhanaikuisia huonekaluja, taide-esineitä
sekä suuri kirjasto. F:n omistavat nykyään
tohtori Eduard Hisingerin (k. 1904) perilliset.
2. Ent. tehdasseurakunta, jolla on ollut
aika-ajoin vuosien 1648-1870 välillä oma saarnaajansa
ja vv. 1797-1892 omat kirkonkirjat. Nykyään
käy Inkoon papisto pitämässä
jumalanpalveluksia F:n kirkossa (rakenn. 1736). K. S.
Faggot, Jakob (1699-1777), ruots.
tiedemies. isonjaon alkuunpanija. Nimitettiin 1726
maanmittauskonttorin insinööriksi ja 1747 sen
ylitirehtööriksi. Hän oli sen 1743 asetetun
komissionin jäsenenä ja johtavana henkenä,
jonka toimena oli ehdottaa keinoja Suomen
sotien jaloissa kärsineen talouden kohottamiseksi.
Tätä varten F. sai hallituksen 1748 lähettämään
Suomeen 20 maanmittaria, jotka kartoittivat ja
toimittivat kertomuksia pitäjien taloudellisesta
tilasta. Työtä tehtiin niin pontevasti, että jo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
