Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Faradayn virrat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
993
Faradayn virrat—Farisealaiset
994
katsoi voiman olevan siinä, missä voiman
vaikutus ilmenee. Sähkö-opissa F. selitti kaikki
attraktsioui- ja repulsioni-ilmiöt sähköisten ja
magneettisten voimaviivojen avulla (ks.
Sähkökenttä ja Magneettinen kenttä).
Nämä juuri muuttavat näennäisen
kaukovaikutuksen likivaikutukseksi. Mutta vasta
senjäl-keen kun skotlantilainen Maxwell (ks. t.) puki
F:n ajatukset matemaattiseen asuun, saivat ne
osakseen suurempaa kannatusta ja Hertzin (ks.
t.) kokeet veivät Faraday-Maxwellin teorian
lopulliseen voittoon. R. J-a. (Edv. Hj.)
Faradayn virrat ks. Induktsioni.
Faradayn putki, sähköinen voimaputki. ks.
Sähkökenttä.
Faradi ks. S ä h k ö o p i 11 i s e t
mittayksiköt.
Farandole [-ädo’l], provencelainen tanssi
ketterässä °/s-tahdissa. I. K.
Farel /-e’-/. Guillaume (1489-1565),
ransk.-sveits. uskonpuhdistaja, Calvinin (ks. t.)
työtoveri. F. oli syntyisin Dauphinösta Ranskasta,
liittyi opintoaikanaan Pariisissa evankeliseen
oppiin ja pakeni syntymämaastaan karkoitettuna
1523 ensin Saksaan ja sitten Lounais-Sveitsiin.
V. 1530 hän sai aikaan uskonpuhdistuksen
toimeenpanon Neuchätelissa ja aloitti 1532
vaikutuksensa Genèvessä, jossa 1535 sai kaupungin
neuvoston panemaan toimeen uskonpuhdistuksen.
Tuntien kykenemättömyytensä
järjestämistyö-hön F. 1536 puoliväkisin sai Calvinin asettumaan
Geneveen; yhdessä he vaikuttivat kaksi vuolta,
kunnes heidän ankaruuteensa kyllästyneet
kaupunkilaiset heidät karkoittivat. F. silloin palasi
Neuchäteliin. mutta sielläkin hänen
kiihkoisuu-tensa aiheutti levottomuuksia. Hän teki myös
lähetysmatkoja Ranskaan. F. oli etevä, tulinen
puhuja ja tarmokas toiminnassaan; kirjailijana
hänellä ei ole niin suurta merkitystä. J. G.
Farensbach, Jürgen (1551-1602), liiviläinen
aatelismies ja soturi, oli jo nuorena kokenut
sodan seikkailuja Ranskassa ja sodassa Turkkia
vastaan. Lähettilääksi lähetettynä Iivana
Julman luoksi 1570 pantiin hän vankeuteen, mutta
pelasti elämänsä rupeamalla sotapalvelukseen
tataareja vastaan ja sitten pakenemalla. F.
palveli sitten pestattujen joukkojen päällikkönä
ensin Fredrik II:sta Tanskassa, myöhemmin
Istväu Bäthorya ja Sigismuudia Puolassa,
voittaen semmoisena suurta mainetta aikansa mitä
kuuluisimpana sotapäällikkönä. V. 1598 hän
seurasi Sigismundia tämän Ruotsin-matkalle ja
seur. v. hänen oli määrä tuoda apua kuninkaan
ahdistetuille ystäville Suomessa, mutta ei saanut
aikaan muuta kuin pienen apujoukon, joka
hänen veljensä Vilhelm F:n johdolla saajiui
Viipuriin. Kaarle herttuan 1600 tultua Liivinmaalle,
puolusti hän urhoollisesti Riian linnaa
ruotsalaisia vastaan ja kaatui Viljamiin rynnäkössä 17 p.
toukok. 1602. [Th. Schiemann, ..Cliaracterköpfe
u. Sittenbilder aus der baltischen Geschiehte",
1885.] K. G.
Farewell [fäove’l]. 1. Cape F., Uuden
Seelannin etelä-saaren pohjoisin kärki. — 2. ks.
F a r v e 1.
Farina [-V-], Johann Maria (1685-1766),
Kölnin veden (Eau de Colognen) ensimäinen
valmistaja, Italiasta kotoisin, asettui 1709 Kölniin.
Edv. IIj.
32. n. Painettu »/610.
Farina [-V], Salvatore (s. 1846), it.
kirjailija. Hänen kertomuksissaan ja
romaaneissaan miellyttävät luontevat ja syvätunteelliset,
huomaamattoman yksityiselämän ja
porvarillisten perlieolojeu kuvaukset. Nämä ynnä niihin
liittyvä huumori ovat tuottaneet hänelle
kunnia-nimen „Italiau Dickens". Etevimmät hänen
teoksistaan, joita on käännetty useimmille Euroopan
kielille, ovat „Due amori" (1869), „Un segreto"
(1870), „Fiamma vagabonda" (1872), „Mio figlio"
(1879-81), „I1 Signor Io" (1882), „Si muore"
(novellisarja, 1884-91), ,,Piu forte delFamore"
(1890), ,,Che dira il mondo" (1893), „Madonnina
bianca (Vanitas)" (1897), „Fino alla morte"
(1902), y. m. [H. Grimm, „Essays" (4:te Folge,
1889) , Samosch, ,,Ariosto als Satiriker und
ita-lienische Porträts" (1891).] J. U-l.
Farinelli [-e’-], Carlo (oik. Broschi)
(1705-82), it. kastraattilaulaja, aikansa
kuuluisimpia, syntyisin napolilaisesta aatelissuvusta,
Porporan oppilas. Tuli 1734 Lontooseen
Händelin vastustajain kutsusta, ja oli siten aiheena
siihen, että Händelin täytyi lopettaa
oopperatoimintansa ja siirtyä oratorin alalle. V. 1735 F. läksi
Espanjaan, jossa hän laulullansa elvytti
synkkämielisyyteen vajonneen kuningas Filip V:n
mieltä ja jossa hän sitten oleskeli v:een 1759.
kohoten valtiollisestikin vaikuttavaksi
henkilöksi. I. K.
Farini [-rl’-], Carlo Luigi (1812-66), it.
valtiomies ja historioitsija, toimi ensin lääkärinä
Ravennassa, oli 1843-46 maasta karkoitettuna,
tuli 1847 Kirkkovaltion sisäasiainministeriön
alivaltiosihteeriksi, mutta poistui Roomasta, kun
tasavaltalaiset olivat päässeet siellä valtaan
(1848) ; asettui sittemmin Torinoon ja oli
jonkun aikaa Sardiinian opetusasiain ministerinä
(1850) ; valittiin sotavuonna 1859 Modenan,
Far-man ja Romagnan diktaattoriksi ja oli,
sittenkuin nämä alueet (Emilia) oli liitetty Sardiiniaan,
muutaman kuukauden sisäasiainministerinä
(1860) ; tuli 1S62 pääministeriksi toimien
Cavou-rin aloittamaan suuntaan, mutta oli
mielenvikaiseksi tultuaan pakotettu luopumaan jo seur. v.;
julkaissut: ,,Storia dello stato romano 1814-50"
(1850) ja Bottan teoksen jatkoksi „Storia
dTta-lia 1814-50" (1854-59). J. F.
Fariinisokeri ks. Sokeri.
Farinometri (lat. farVna = jauhot, ja kreik.
metron = mitta), koje, jolla jauhojen soveliaisuus
leipomiseen määrätään.
Farisealaiset (kreik. pliarisa’ioi < aram.
peri-sa’j)ü < hepr. perusi’m = eristyneet, separatistit),
juutalainen puolue, joka näkyy syntyneen jo
babylonialaisen maanpakolaisuuden aikana ja 2:lta
vuosis:lta alkaen Kristuksen aikakauteen saakka
esiintyi sadukealaisten (ks. t.) vastustajana. Kun
Jerusalemin temppelin hävitys ja kansan
joutuminen maanpakoon olivat tehneet isiltä perityn
uhripalveluksen menoineen mahdottomaksi,
pyrittiin korvaamaan sitä lain ja uskonnon
hartaalla tutkimisella ja noudattamalla sellaisia
tapoja, — esim. sabbatinviettoa ja
ympärileikkausta —, mitkä kävivät päinsä menetetyn
kotimaan ulkopuolellakin. Vaadittiin että laki ja
lisäksi „vanhimpain säädökset" olivat tarkoin
noudatettavat, jotta juutalaiset koko
käytöksessään eroaisivat pakanoista ja muodostaisivat
pyhän ja hurskaan kansan. Tämän tietopuolisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
