Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fiakkeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1049
Fiakkeri
— Fichte
1050
särmäkoristeet — n. s. kravut — ryhmittyvät
yliunä ristikukaksi. U-o N.
Fiakkeri (rausk. fiacre), katetut tai
puoleksi-katetut ajurinvauuut. Nimi johtuu siitä, että
ensimäiset tällaiset rattaat asetettiiu Pariisissa
(1G40) yleisöä odottamaan Saiut-Fiacren
ravintolan edustalle, jonka kilvessä oli pyhän
Fia-criuksen kuva.
Fiasco [-a’-] (it.; ransk. flacon, ruots. flaska),
pullo, Toscanassa käytännössä ollut viinimitta =
2,« 1 ja öljymitta = 2 1. — Tehdä fiasco (it.
far fiasco), täydellisesti epäonnistua (etenkin
leatterikirjailijan ja yleensä julkisen esityksen
epäonnistumisesta). Lauseparren arvellaan
perustuvan lasipullojen särkyväisyyteen.
Fiat (lat.), tapahtukoon, tulkoon! — Fiat
j u s ti t i a, p e r e a t m u n d u s (lat.),
tapahtukoon oikeus, (vaikka) maailma hukkukoon
(mainitaan keisari Ferdinand I:n mielilauseeksi).
— Fiat lux! (lat.), tulkoon valkeus!
Fiber ks. B i i s a m i r o 11 a.
Fibich, Z denko (1850-1900), tsek. säveltäjä,
V. Lachnerin oppilas; tuli 1876 kapellimestariksi
Praagin kansallisteatteriin ja 1878
kuoronjohtajaksi Praagin ven. kirkkoon. Hän on säveltänyt
useita oopperoita ja sinfonisia runoja, 3 sinfoniaa
y. m. I. K.
Fibiger, Johannes (1821-97), tansk.
runoilija ja teologi, kirjoitti raamatunaiheiset
näytelmät: „Jeftan tytär" (1849) ja ,,Johannes
Kastaja" (1857) sekä lyyrillisiä runoja (1884).
Syvämietteinen mystiikka, seassa järkeileviä aineksia,
ja joltinenkin muodon jäykkyys ovat hänen
taiteensa ominaisuuksia. Hänen mieltäkiinnittävän
autobiografiansa ,,Mit liv og levned" julkaisi
hänen ottopoikansa Gjellerup (1898).
Mainittava on myös: ,,Omrids af deu finske liedentro"
(1853).
Fibriini (lat. fibra = säie), syyaine, veressä
oleva munanvalkuaisentapainen aine, jonka
vaikutuksesta veri hyytyy jouduttuansa suonista
pois. Hammarsteinin mukaan f. syntyy erityisen
n. s. fibriinifermentin vaikutuksesta
veriplasmassa olevaan fibrinogeeniin veren joutuessa sille
luonnottomiin oloihin. M. O-B.
Fibriinimaksoittuma (lat. fibra = säie).
fibriini-hyytelö, syyaineen veren hyytyessä synnyttämä
kiinteämpi möhkäle, vrt. Fibriini.
Fibrillit (lat. fibra = säie; fibrillus = pieni
säie), lihaksen ja hermon kudoksessa olevat
hienon hienot säikeenmuotoiset rakenneosat.
Fibroidi (lat. fibra = säie, ja kreik. eidos =
kaltaisuus), sellainen sidekudoskasvain 1. fibromi,
joka ei ole muodostunut yksistään
sidekudoksesta, vaan sen lisäksi sisältää myöskin muita
rakenneosia, mitkä antavat sille erikoisemman
luonteen. M. O-B.
Fibroliitti (lat. fibra = säie, ja kreik. lithos =
kivi), hienokuituinen, gneissivuorilajeissa
esiintyvä kivennäinen, kokoomukseltaan ja
kidemuodoltaan samaa kuin sillimaniitti (ks. t.).
Fibromi (lat. fibra = säie), puhtaasta
sidekudoksesta muodostuuut kasvannainen. Jos
fib-romiluontoisessa kasvannaisessa on myöskin
muita erikoisempia kudosaineosia, niin puhutaan
asianhaarain mukaan fibrokoudromista,
fibromyo-mista, fibrosarkomista y. m., ks. Kondromi,
Myomi ja Sarkomi. vrt. Fibroidi.
M. O-B.
Fibula [-1-] (lat., = solki), arkeol., solki, anat.,
poheluu.
Ficaria ks. Ranunculus.
Fichte. 1. Johann Gottlieb F.
(1762-1814), saks. filosofi, synt. 19 p. toukok.
Ramme-naun kylässä
Ylä-Lausit-zissa Saksin
kuningaskunnassa, nauhankutojan
poika, herätti lapsena
huomiota harvinaisella
älyllään ja muistillaan
sekä pääsi sen johdosta
opin tielle, opiskeli
Je-nassa ja Leipzigissä
jumaluusoppia ja filosofiaa,
oli kotiopettajana ja sai
taistella puutetta
vastaan. Taipui aluksi
ankarasti deterministiseen
maailmankäsitykseen,
tutustui 1790 Kantin
filosofiaan, joka vaikutti
häneen mitä mahtavimmin,
koska se hänen mielestään osoitti vapauden
mahdollisuuden ja siten tien jalompaan
siveellisyys-käsitteeseen sekä yleensä ihanteelliseen
maail-mankatsantoon. Lähti 1792 Königsbergiin
tavatakseen Kantin ja kirjoitti siellä neljässä
viikossa uskonnonfilosofisen teoksen „Kritik äller
Offenbarung" niin täydellisesti Kantin henkeen,
että nimettömänä ilmestynyttä teosta luultiin
Kantin kirjoittamaksi. Tämä erehdys teki, kun
asian oikea laita tuli tunnetuksi, F:n kuuluisaksi.
Tuli 1794 professoriksi Jenaan, jossa vaikutti
loistavalla menestyksellä, mutta erotettiin 1799
toimestaan erään kirjoituksen takia, jota
syytettiin ateismista, sekä sen uhkamielisen
jäykkyyden johdosta, jolla uhkasi erota yliopistosta, jos
hänelle annettaisiin virallinen varotus. Oleskeli
sen jälkeen kirjallisissa toimissa ja
luennoitsijana Berliinissä, Erlangenissa y. m. Vv. 1807-08
hän Berliinissä, joka silloin oli ranskalaisten
sotajoukkojen vallassa, piti innokkaat ja
mahtavat puheensa ,,Reden an die deutsche Nation",
joissa hän osoittaa tietä Saksan kansan
uudestaan nostattamiseksi uuden kansalliskasvatuksen
avulla. Kutsuttiin 1810 professoriksi Berliinin
uuteen yliopistoon. Kuoli 27 p. tammik. 1814
kuumeeseen, jonka F:n vaimo ensin oli saanut
sotilassairaaloissa työskennellessään; vaimo
parani, mutta tauti tarttui hänestä F:een. — F. oli
harvinaisen ponteva luonne, joka tavattomalla
innolla ja voimalla ajoi aatteitaan ja ihanteitaan,
mutta myöskin jäykkä, taipuvainen
liiottelui-hin ja suvaitsemattomuuteen toisten mielipiteitä
kohtaan. — Filosofiassaan F. julistaa
täydellisesti yhtyvänsä Kantin perusaatteisiin. mutta
todenteossa kehittää niitä puhtaaksi, jyrkäksi
idealismiksi. Hän hylkää Kantin ,,Ding an sich"
käsitteen ristiriitaisena, s. o. sen olettamuksen,
että jotkut kerrassaan tuntemattomat „oliot
sellaisinaan" vaikuttavat meihin, ja koettaa
osoittaa. että kaikki olevainen ja koko maailman
järjestys on „hengen" välttämätöntä tuotetta.
Hän esittää, että minän eli itsetajunnan
olemuksesta seuraa, että se ,,asettaa" eli luo „ei-minän"
vastakohdakseen, ja johtaa siitä
kokemusmaailman koko järjestyksen. F. ei tarkoita —
niinkuin jo aikalaiset monesti väärin käsittivät ja
J. G. Fichte.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
