Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Franck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1191
Francs-archers—Frankfurt am Main
1192
tumista murhasivat helmik. 1 p. salaliittolaiset
kuninkaan ja perintöprinssin. F., jota vastaan
salaliitto myöskin oli tähdätty, pelastui, mutta
oli jo paria päivää myöhemmin pakotettu
lähtemään maasta. Sen jälkeen F. on oleskellut
ulkomailla julkisuudesta syrjässä. K. B:dt.
Francs-archers [fråsarsë’] (ransk., < francs =
vapaat, ja urchers = jousimiehet), niiden
jousi-miesosastojen nimitys, joita Ranskan kuningas
Kaarle VII järjesti.
Francs-tireurs [frätiro’r] (ransk., < fr anes =
vapaat, ja tircurs = ampujat), alkujaan
vapaaehtoisia ampumaseuroja, joita Koillis- ja
Itä-Ranskassa perustettiin 1860-luvun
loppupuoliskolla, Ranskan ja Preussin välien käytyä entistä
kireämmiksi. V:n 1870-71 sodassa f. esiintyivät
lukuisin joukoin, varsinkin senjälkeen kuin
heille Gambettas määräyksestä ruvettiin
maksamaan palkkaa ja heidät asetettiin sota-asiain
ministerin alaisiksi. Omin päin sissisotaa
käyden nämä ,,kostonkomppaniat", joihin kansan
huonoimmat ainekset liittyivät, tuottivat
Ranskalle kovin vähän hyötyä; päinvastoin he
ryös-töineen ja salamurhineen useasti pakottivat
saksalaisia esiintymään säälimättömän ankarasti.
Loiren armeiassa, jossa f. olivat ylipäällikön
komennettavina, he sitävastoin useinkin
osoittivat kuntoa. -Iskm-,
Frangi (ransk. fr ane), ransk. raha. Nimi on
lyhennys vanhimpain tämännimisten Juhana II:n
1360 lyöttämien kultarahain päällekirjoituksesta
francorum rex = frankkien kuningas. Henrik III
ja Henrik IV lyöttivät hopeafrangeja, mutta
Ludvig XIII poisti f:n. Nykyinen f. otettiin
käytäntöön 1795, ja v:sta 1803 se on ollut
Ranskan rahayksikkönä. 1 f. on = 20 sou’ta = 100
centimea = 1 Smk. 1 kg:sta rahakultaa
(puhdasta kultaa ®/10) lyödään 3100 kultafrangia,
joten 1 kg puhdasta kultaa on = 3,444 4/9 f:ia;
1 kg puhdasta hopeata on = 239 e7/10T f:ia.
Ranskassa lyödään 100:n, 50:n, 20:n. 10:n ja 5:n f:n
kultarahoja, 5:n, 2:n, l:n, (50 cent.) ja ’/s:n
(20 cent.) f:n hopearahoja. Frangi on
rahayksikkönä myöskin Belgiassa, Sveitsissä, Italiassa
(Ura), Romaniassa (leu), Kreikassa (drakhme),
Espanjassa (peseta). Serbiassa (dinar),
Suomessa (markka), Persiassa (krän), Venezuelassa
(bolivar) ja Bulgaariassa (lev). J. F.
Frangula ks. Paatsama.
Frank, Albert Bernhard (1839-1900),
saks. kasvifysiologi ja -patologi. Tuli Leipzigin
kasvikokoelmien hoitajaksi 1865, nimitettiin
professoriksi 1878, siirtyi 1881 Berliiniin „Königl.
Landwirthschaftliche Hoclischule"n professoriksi
ja nimitettiin „Reichsgesundheitsamt"in
biologisen osaston johtajaksi 1899. Berliinissä F.
kymmenkunta vuotta tutki palkokasvien
nys-termäbakteereja sekä sienijuurimuodostuksia
(rnykorrhizoja). Myöhemmällä iällään hän tutki
miltei yksinomaan kasvitauteja. Hänen
lukuisista teoksistaan mainittakoon ,,Die Krankheiten
der Pflanzen" (2 pain. 1895-96). J. I. L.
Frank, Franz Hermann Reinhold
von (1827-94), saks. jumaluusoppinut. F., joka
1857 alkaen koko ikänsä oli jumaluusopin
professorina Erlangenissa, oli luterilaisen
jumaluusopin vanhoillisen sivustan etevin edustaja
järjestelmällisellä alalla 19:nnellä vuosis. Hänen
dogmaattisella ajattelullaan on subjektiivinen lähtö-
kohta: uudensyntymisen tosiasia.
Tähän perustuen hän yrittää todistaa
kristinuskon ylimaailmalliset totuudet (Jumala,
kolminaisuus ja sovitus) sekä osoittaa vääräksi
uskolle vastakkaiset maailmankatsomukset
(panteismi ja materialismi). Tämän terävän
ajatustyön hän suoritti teoksessa: „System der
christ-lichen Gewissheit" (1870-73), jolla aina
protestanttisessa dogmatiikassa tulee olemaan
huomattava sija. F:n varsinainen uskonoppi sisältyy
teokseen: „System der christlichen Wahrheit"
(1878-80) ja siveysoppi teokseen: „System der
christlichen Sittlichkeit" (1884-87). Vaikka F.
näissä teoksissa seisoo kauttaaltaan luterilaisen
tunnustuksen kannalla, on häntä kuitenkin
syytetty nykyaikaisesta subjektivismistä ja
Raamatun syrjäyttämisestä. F:n muista teoksista ovat
mainittavat: „Die Theologie der
Concordienfor-mel" (1858-64), „Vademecum fiir angehende
Tlieologen" 1892 ja „Geschichte und Kritik der
neueren Theologie" 1894. F. oli Ritschlin (ks. t.)
jumaluusopin kiivas vastustaja ja kirjoitti sitä
vastaan m. m. kirjan: „Zur Theologie A. Ritschls"
(1891). Mitään omaa koulukuntaa F. ei
muodostanut. [O. Pfleiderer, „Die Entwickelung der
protestantischen Theologie" (1891).] E. K-a.
Frank, Jakob (Leibowicz) (1720-91),
juutal. rabbiini Galitsiasta. F. joka hylkäsi
Talmudin, esiintyi Messiaana ja perusti erityisen
juutalaisen lahkon, joka Puolan Podoliassa
saavutti melkoisen määrän kannattajia. Hän
kääntyi vihdoin seuralaisineen katoliseen uskoon,
mutta sai inkvisitsionin ahdistamana viettää
vankeudessa 13 vuotta, kunnes Puolan jaon
jälkeen 1772 sai vapauden. Uskonnollisella
toiminnallaan F. kokosi jotenkin suuren omaisuuden,
jolla osti itselleen linnan, eläen loput ikäänsä
,,vapaaherra Josef von Frankin" nimellä. [Grätz,
,,Frank und die Frankisten" (1868).] E. K-a.
Frankeerata (ks. F r a n k o), saks. frankieren,
freimachen, ransk. affranchir, engl. to prepay
letters (kirjeistä), to pay the earriage of parcels
(postipaketeista), postilähetyksen
kuljetusmaksun suorittaminen varustamalla se ennen
lähetystä postimerkeillä.
Frankfurt am Main, kaupunki Saksassa,
Main-virran varrella, Rein-laakson
pohjoispäässä; 334,978 as. (1905). Viiden, jo
ammoisista ajoista tärkeän liikennetien
yhtymäkohtana se on saavuttanut kaupassa, liikenteessä
sekä politiikassa suuren merkityksen. Se on
Euroopan ensimäisiä pörssi- ja
rahamarkkina-paikkoja, sieltä on esim. Rothschildin
pankkiirisuku kotoisin. Valtiopankin osaston vuotuinen
rahanvaihto nousee 14,595 milj. mk:aan (1906),
muita lukuisia pankkeja mainitsematta. Vilkas
rautatie- ja laivaliikenne. Reinin alukset pääsevät
sen satamiin asti. V. 1900 oli siellä käyneiden
alusten tonniluku l,s milj. — Kone-, metalli-,
sähkö- ja kemiallinen teollisuus,
valokuvaustar-peiden valmistus y. m. teollisuuden haarat
kukoistavat täällä. — F. a. M. jakaantuu vanhaan
ja uudempaan kaupunkiin, joiden ympärille
uusin kaupunki on kasvanut. Muistomerkkejä
vanhoilta ajoilta on esim. „Der Römer",
mainittu jo 1322, v:sta 1405 kaupungin
raatihuoneena ; nykyisessä maistraatintalossa
vaaliruhtinaat toimittavat kuninkaanvaalin (v:sta 1152),
ja siellä keisarit kruunattiin (v:sta 1562). Lu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
