- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1329-1330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galitsin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1329

Galitsin

—Gallait

1330

vallalle, joka yhdisti siihen Bukovinan 1786.
Puolan kolmannessa jaossa 1795 Itävalta vielä
sai lisäksi Bugiin ja Pilicaan saakka ulottuvan
alueen Länsi- tai Uus-G:n nimisenä (entistä
aluetta sanottiin silloin Itä- 1. Vanhaksi-G:ksi),
mutta sai luovuttaa sen ynnä lisäksi Krakovan
ja osan Itä-G:a Varsovan suurherttuakunnalle
Wienin rauhassa 1809. Wienin kongressissa 1815
Länsi-G. jäi Puolalle (Venäjälle) ja ennen
luovutettu osa Itä-G:a yhdistettiin silloin
perustettuun Krakovan tasavaltaan. Tästä tuli v:sta
1830 alkaen puolalaisen kiihotuksen pesäpaikka,
ja kun siinä 1846 alkoi varsinainen Puolan
uudistamista tarkoittava kapina, yhdistettiin
Krakovan tasavalta Venäjän, Preussin ja Itävallan
päätöksestä viimemainittuun valtioon ja
liitettiin 1849 suurherttuakunnan nimisenä G:aan,
josta taas Bukovina erotettiin eri
kruunun-maaksi. — Aikaisemmin koetettiin G:aa
saksa-laistuttaa, mutta puolalainen kansallisuus on
siinä osoittautunut voimakkaimmaksi;
puolalaiset ovat sittemmin alkaneet vaatia suurempaa
itsenäisyyttä, mikä osaksi on onnistunutkin;
maapäivillä heillä on enemmistö. Krakovan
yliopisto on puolalais-harrastusten keskus. Sen
sijaan puolalaiset ovat sortaneet ruteeneja ja
näiden kansallisuuksien kesken käydään kiivasta
taistelua. Osoituksena viimemainittujen
tyytymättömyydestä on, että 1908 eräs ruteenilainen
ylioppilas murhasi G:n maaherran, kreivi
Potocki’n. G. R.

Galitsin [-li’-], ven. ruhtinassuku, ks. G
o-1 i t s y n.

Galitsin aarre. Galits on pieni kaupunki
Kostroman läänissä Venäjällä pienen,
korkearantaisen Galitsin-järven etelärannalla. Järvi
kuuluu Volgan vesistöön. Sen pohjoisrannalla
lähellä Turovskoen kylää tuli 1836 näkyviin
myllytietä korjattaissa joukko merkillisiä
vaski-ja hopeaesineitä. Esineet olivat tiedonannon
mukaan suuressa saviastiassa, mikä ylösotettaissa
meni rikki, jolloin osa niistä vyöräliti jokeen.
Jäljelle jääneeseen kalustoon kuului: 2 ehyttä
ja 3 osittaista vaskista epäjumalankuvaa, alta
ontto suurisilmäinen matelijan kuvio, 2
avokitai-seen lohikäärmeenpäähän päättyvää vaskista
veitsenkahvaa, joista toisessa
vielä oli jäljellä ohut
lehtimäi-nen vaskiterä, käyrä reiällinen
vaskikirves, renkaita,
riipushely-jä, nuolenteriä, vaskiliuskoja ja
pieniä hopeanastasia. Esineet
joutuivat sittemmin hajalleen eri
tahoille, joten vain osa niistä on
tallella. — Äsken toimitutti
Suomen muinaismuistoyhdistys
kaivauksia paikalla, ja selvisi
silloin, että kysymyksessä oli
suunnaton vaskikaudenaikuinen
asuinpaikka. Se on sijainnut n. 4-5 m
korkealla kummulla, jota halkoo
pieni Lyksinka-joki, ja joka on
pääasiassa hietamaata. Siinä
paljastui pari pienistä kivistä
tehtyä liedensijaa, ja niiden ylä- ja
alapuolella sekä välissä tavaton
määrä saviastiainpaloja,
joitakuita piinuolenteriä ja -lastuja, taltta y. m.
Saviastiat olivat kahta eri laatua, osaksi sen-

tapaisia kuin Suomen ja Venäjän kivikautisissa
löydöissä, osaksi sellaisia kuin Kaukaasian
vaski-kautisissa. Viimemainitut lienevätkin
kauppatavaraa etelästä, samoinkuin useat
aarteen
me-tallikapineet-kin. Ajaltaan
on aarre
asetettava sikäläiselle varhaisemmalle vaskikaudelle, mikä tuskin lienee
vanhempi kuin n. v. 2000 e. Kr. A. M. T.

Galitsina, rautatienasema Viipuri-Pietari n
radan varrella, Viipurista 29 km ja Pietarista 100
km päässä. K. S.

Galiuni ks. Matara.

Galizia ks. G a 1 i t s i a.

Gall, Frans Joseph (1758-1828), saks.
lääkäri; antautui jo nuorena anatomian ja
fysiologian tutkimiseen, kiinnittäen erityistä
huomiota aivojen muodostumiseen ja toimintoihin.
Tästä G. johtui sittemmin perustamaan
freno-logia-oppinsa (ks. Frenologia), josta alkoi
pitää luentoja Wienissä. Hänen oppinsa
katsottiin kuitenkin vievän materialismiin, josta
syystä luennot kiellettiin. G. jätti silloin Wienin
ja kierreltyään useissa maissa hän asettui
lopuksi Pariisiin, jossa sai opilleen tunnustusta.
Kaiken frenologiaa koskevan oppinsa hän
yhdisti teokseen „Becherches sur le système
ner-veux en général et sur celui du cervau en
par-ticulier". Tärkeimmän teoksensa G. julkaisi
1810-12 nimellä „Anatomie et physiologie du
système nerveux en général et du eerveau eu
partieulier". M. O-D.

Galla, Somalin-niemimaalla Afrikassa asuva
alkujaan luultavasti haamilainen, nyk. hyvin
(etelässä vars. bantu-neekerien, rannikolla
arabialaisten kanssa) sekoittunut kansanryhmä,
jonka rotu-ominaisuudet ovat vaikeat määritellä.
G:t ovat keskikokoisia, tumman- tahi
vaaleanruskeita, tukka tavallisesti villainen. He asuvat
kartionmuotoisissa majoissa, käyttävät pukuina
puuvillaisia viittoja. Aseina ovat peitset ja
miekat ynnä myös jouset ja nuolet sekä pyöreät
nahkakilvet. G:t harjoittavat maanviljelystä,
karjanhoitoa, punontaa ja saviastiain
valmistusta sekä kutomateollisuutta. Pohjoisessa he
ovat islaminuskoisia, etelässä pakanoita. G:t
jakaantuvat useihin heimoihin; heidän
päällikkönsä, jotka he valitsevat määräajaksi, ovat
perheenisien neuvostosta riippuvaiset. —
Alkujaan g:t asuivat koko niemimaalla, mutta
13-15:nnellä vuosis. arabialaiset siirtyivät tänne
ja osaksi tunkivat g:t tieltään, osaksi
sulautuivat heihin (vrt. Somali). Täten g:t siirtyivät
pois rannikolta ja tulivat bantu-heimojen
naapureiksi, osa heistä muutti myös Abessiiniaan.
G:n kieli on soinnukas, se kuuluu haamilaisen
kieliryhmän kusiittilaiseen kieliheimoon ja
jakaantuu viiteen toistensa kaltaiseen murteeseen.

W. S-m.

Gallaatit, gallushapon suolat.

Gallait [gal?], Louis (1810-87), belgial.
maalaaja, opiskeli syntymäkaupungissaan
Tour-nai’ssa Hennequinin johdolla, sitten
Antverpe-nissa ja Pariisissa. Työskenteli Brysselissä maa-

Epäjumalan kuva.

Matelijan kuvio.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0711.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free