Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gentelen vihreä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140!) Gentelen vihreä—Gentiles 1410
Gent. Pyhän Annan kirkko.
torni (1183-1339), josta on laaja näköala,
yliopisto ja oikeuspalatsi, vanha n. s. Gravenkasteel
1. kreivien linna, Geerard Duivelsteenin linna
(13:nnelta vuosis.) y. m. — Teollisuuslaitoksista
on mainittava puuvilla- ja pellavakehruutehtaat,
kangaskutomot, karttuunipainamot ja
sokeritehtaat. G. on suurenmoisen kukkaisviljelyksen
keskus. Kauppa (vilja, naurisöljy, pellava ja
kukkaset) on huomattava ja vilkas hyvien
liike-väyläin takia. G. on meren yhteydessä 25 km
pitkän, 17 m leveän ja yli 8 m syvän kanavan
kautta, joka Terneuzenin luona laskee Schelden
suu-osaan. Toinen kanava yhdistää Lys-joen
Bruggen ja Ostendeu väliseen kanavaan. G:n
satama-altaat, joita paraikaa suurenuetaan. ovat
30 ha laajat, siltojen pituus on yli 4,400 m.
Satamassa käy vuosittain yli 1,000 laivaa
(tonni-luku n. 717,000). Kaupungissa on enemmän
armeliaisuuslaitoksia kuin missään muussa
Belgian kaupungissa; 50 luostaria, joissa asuu n.
2,000 henkeä, suurin osa naisia. G:ssä on
piispan ja koko Flanderia käsittävän
vetoamisoikeuden istuin. Tärkeimmistä sivistys- ja
taidelaitoksista 1816 perustettu valtion yliopisto, johon
teknillinen-, taide- ja teollisuuskoulu on
yhdistetty, sekä normaalikoulu oppikoulun-ojiettajien
valmistamista varten, entinen kaupunginkirjasto,
taide- ja musiikkiakatemia y. m. ovat
tärkeimmät. — G. oli 13-15:nnellä vuosis.
alankomaalaisen kaupan keskus. Sen verkateollisuus oli
silloin hyvin suuri ja työvoima runsas
(villa-kutojaiu ammattikunta saattoi esim. yksin sodan
sattuessa varustaa 18,000 asekuntoista miestä).
Lääuiherrojansa Flanderin kreivejä vastaan G:n
porvarit 1300-luvulla nousivat vapaustaisteluun
Jakob ja Filip van Arteveldeu johdolla (ks. n.).
45. H. Painettu 16/<,10.
Tämäu jälkeen G. joutui Bur£>uudin herttuoille,
mutta säilytti oikeutensa. V. 1477 Burgundin
Maria julisti täällä n. s. ,,suuren privilegion".
Mutta selkkaukset 16:nnella vuosis. hävittivät
kaupungin kukoistuksen. N. s. G:u p a s
i-f i k a t s i o n i s s a 1576 alankomaalaiset
maakunnat yhtyivät liittoon espanjalaista
sortovaltaa vastaan, ja kaupunki otti tehokkaasti osaa
vapaussotaan. Mutta 1584 espanjalaiset
valloittivat sen takaisin, jolloin osa porvaristoa siirtyi
Englantiin ja Saksaan. V. 1714 G. joutui
Itävallalle, 1794 se tuli Ranskan
Sehelde-departe-mentiu pääkaupungiksi; vv. 1814-30 se kuului
yhdistettyjen Alankomaitten kuningaskuntaan
ja sen jälkeen se on kuulunut Belgiaan. —
Nykyään G. on Belgian työväenliikkeen keskus;
sen ympäri 011 kasvanut suuria esikaupunkeja,
Ledeberg, St. Amandsberg ja Geutbrugge. jotka
G: n kanssa muodostavat yli 200,000 henkeä
käsittävän asutuksen. W. S-rn.
Gentelen vihreä, tinahappoista kuparia, maa
hiuksessa käytetty kaunis väriaine.
Genthiitti ks. G a r n i e r i i 11 i.
Gentiana, katkero, kasvisuku
Gentianucece-heimossa, matalaupuoleisia, kaljuja, sini-,
sinipuna-, valko-, keltakukkaisia
yrttejä, useimmat pohj.
pallo-puoliskon vuoristoseuduista.
Kehä 5- ja yhdislehtinen,
lehdet vastakkaiset, hedelmä
1-lokeroiuen kota. Suomessa 6
lajia, joista vain G. cavipeslris
ja G. amarella yleisempiä,
edellinen kuivahkoilla
rinne-paikoilla, jälkimäinen
tuoreemmalla maalla; muut
harvinaisia, pohjoisia (1 itäinen)
lajeja. — Katkerot,
varsinkin niiden juuret, sisältävät
katkeraa
gentiopikrii-n i ä, joka 011 vaikuttavana
osana vatsalääkkeenä
käytetyssä g.-i n f u s i o n i s s a.
Tätä valmistetaan g e
n-tian a-juuresta (radix
gentiance), jota saadaan G.
lutea-, G. pannonica-, G. purpurea- ja G.
punc-toto-lajeista. (J. A. W.J
Gentiana-sini, erään aniliinisinilajin
kauppanimi ; samaa tarkoittavat myöskin usein
kaupassa esiintyvät nimet valosini, spriisini,
opaali-sini y. m.
Gentil [zantV], sievä; kohtelias;
hienotunteinen. — Geutilhomme [zätijo’rn],
aatelismies, kunnonmies. — Gentillesse [zätije’s],
kohteliaisuus, hyvä käytös.
Gentile da Fabriano [dzentVle-] ks. F a
b-r i a n o.
Gentiles /-?’-/ (lat., < gens = suku), oik. suvun,
heimon jäsenet; myöh. vieraisiin kansoihin
kuuluvat, barbaarit, toisinaan pakanat.
Gentilia [-ti’-], kansallisuutta ilmaisevat
sanat, esim. romanus = roomalainen.
Gentin pasifikatsioni, se liitto, joka 8 p.
marrask. 1576 solmittiin Gentissä Hollannin ja
Seelannin välillä toiselta ja Alankomaiden
eteläisten maakuntien välillä toiselta puolen
yhteiseksi puolustautumiseksi Espanjan sortoa
vastaan.
Gentiana campestris.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
