- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1561-1562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grâce ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1561

Gråee—Graduaali

1562

jättämien aarteiden jakelemista varattomille
kansalaisille. Laki hyväksyttiin ja sen
toimeenpanemiseksi valittiin kolmimiehinen lautakunta
(G., hänen veljensä Gaius ja hänen appensa
Ap-pius Claudius). Vastoin yleistä tapaa G. pyrki
seuraavankin vuodeu tribuuniksi. Mutta
ylimykset, senaattorit etupäässä ylimäisen papin
P. Cornelius Scipio Nasican johdolla, ryhtyivät
väkivaltaisuuksiin, ja G. sekä 300 hänen
puoluelaistaan surmattiin Capitoliumin rinteellä.
Kuitenkaan G:n lakia ei kumottu.

3. Gaius Sempronius G. (153-121 e. Kr.),
edellisen veli, kuuluisa kansanjohtaja ja
valtiomies. Sai samoinkuin velikin mitä parhaimman
kasvatuksen äitinsä Cornelian johdolla. Hän oli
veljeään lahjakkaampi, tarmokkaampi ja
into-himoisempi. Oltuaan quæstorina 126 Sardiiniassa
G. tuli kansantribuuniksi 123 ja 122.
Murtaak-seen senaatin ja ylimystön valtaa ja
parantaakseen varsinaisen kansan asemaa G. ilman
erikoista vastarintaa ajoi läpi useita
lakiehdotuksia 123-122. Hän esitti viljalain, jonka mukaan
kansalaisille kuukausittain oli jaettava viljaa
huokeasta hinnasta, uudisti lakimääräyksen, että
ainoastaan kansankokous saattoi tuomita
kuolemaan tai maanpakoon, siirsi tuomarinvirat
senaattoreilta ritarisäädyn jäsenille ja ehdotti
kansalaisoikeuden myöntämistä kaikille
liittolaisille Italiassa. Vasta viimeisen lakiehdotuksen
johdosta ylimyspuolue ryhtyi kiivaaseen
vastarintaan ja taivutti kansantribuunin M. Livius
Drusuksen, G:n oleskellessa Afrikassa,
tarjoamaan kansalle suurempia etuja kuin G. oli
luvannut. G. ei tullutkaan enää tribuuniksi 121,
jota vastoin hänen katkera vihollisensa L.
Opi-mius valittiin konsuliksi. Kun senaatti
valtiomuodon turvaamiseksi antoi rajattoman vallan
konsuleille, niin G. ja hänen ystävänsä M.
Ful-vius Flaccus puoluelaisineen asettuivat
Aven-tinus-kukkulalle. Mutta huomattuaan kaiken
vastarinnan ja välityksen mahdottomaksi G.
lähti pakoon ja surmautti itsensä orjallaan
Fur-rinan lehdossa Tiberin takana. Hänen
kannattajiaan vainottiin kovasti ja useimmat hänen
lakinsa peruutettiin. [Appianos; Plutarkhos;
Lau, „Die Gracchen und ihre Zeit" (1854) ; Ed.
Meyer, .,Untersuchungen zur Geschichte der
Gracchen" (1894). — M. J. de Chénier’n (1792)
ja A. Wilbrandtin (1872) näytelmät.]

K. J. H.

Gråce [gräs], g r a a s s i, sulous, suosio,
suosionosoitus.

Gracian [-pia’n], B a 11 a s a r (s. 16:nnen
vuosis. lopulla, k. 1658), esp. kirjailija, toi
espanjalaiseen proosaan, samoin kuin Gongora
(ks. t.) runouteen, n. s. „estilo culto"n. G:n teos
,,La agudezza y arte de ingegno" (1649), joka
esitti hänen mielipiteitään, oli 17:nnen vuosis.
loppupuoliskolla maun lakikirjana. G:n teoksien
sisällys oli arvokasta ja ne levisivät laajalle,
mutta vaikuttivat epäedullisesti keinotekoisella
tyylillään. Hänen teoksistaan mainittakoon „E1
heroé" (1637), „Oraeulo manual", „E1 discreto"
(1646), „E1 criticon" (1650-64). [Borinsky,
„Baltasar G. und die Hofliteratur in
Deutschland"; A. Farinelli, „B. G. y la literatura de
Corte en Alemania" (1896).] J. H-l.

Graciosa
Pio’J, Portugaliin kuuluvien [-Azo-rein (ks. t.) hedelmällisin saari; 63 km5, 8,394 as.

(1900), jotka harjoittavat verka-ja
villakankaan-valmistusta.

Gracioso
pio’-J, esp. huvinäytelmän [-koomillisen henkilön liikanimi. Tämä henkilö tavataan
etenkin juonikappaleissa, n. s. „Comedias de capa
y espada" ja sillä on eri nimensä, kuten „Bobo"
(narri), „Simple" (hölmö), „Picaro" (veijari),
y. m. Tavallisesti g. on milloin viekas, milloin
typerä, mutta aina hupaisa palvelija tai
herraansa ivaava uskottu. J. H-l.

Grad slaavilaisissa paikannimissä, merkitsee
„linna, kaupunki", esim. Belgrad, „valkea linna",
Tsarjgrad, „keisarikaupunki, Konstantinopoli".
Se on samaa alkuperää kuin veuäl. gorod ja puol.
gröd. Siitä johtunut muoto gradec (gradets),
tavataan sellaisissa paikannimissä kuin Graz,
Windischgrätz. J. J. M.

Gradeerata (mlat. gradä’re < lat. gradus =
askel, aste), jakaa asteisiin; mitata asteilla;
väkevöittää laimeita keittosuolaliuoksia n. s.
risugradeerauslaitoksissa (ks. Keittosuola) ;
metallien sekoittamisen nimitys rahoja
valmistettaessa ; kullanpitoisten metalliseoksien värin
parantaminen n. s. gradeerausvedellä. S. V. H.

Gradeerausvaaka 1. suolamittari,
arco-metri (ks. t.), jolla mitataan suolaveden
väkevyys keittosuolavalmistuksessa.

Gradientti (lat. gradi = kulkea). Kahdella
samalla isobaarilla (ks. t.) sijaitsevalla paikalla
on sama ilmapaine; toisin sanoen niiden
ilma-paineitten erotus on 0. Jos isobaarista lähdetään
mihin muuhun suuntaan tahansa kuin sitä
pitkin, niin tuo erotus ei ole 0. Suurin arvo sille
saadaan, jos loittonemme isobaarista
kohtisuo-rasti sitä vastaan. Jonkun paikan ilmapaineen
ja mainitussa kohtisuorassa suunnassa siitä
yhden päiväntasaajanasteen (111 km) etäisyydellä
sijaitsevan toisen paikan ilmapaineen erotusta
sanotaan gradientiksi. Tässä tapauksessa
ilmoitetaan ilmapaineet millimetreissä ja ne ovat
sovellettavat 0-asteeseen, samaan korkopintaan ja
samaan maantieteelliseen leveyteen. Kuta
lähempänä isobaarit ovat toisiaan, sitä suurempi on g.
G:a kuvataan määrätyn pituisella, pienempää
painetta kohti suunnatulla suoralla. G:n
kasvaessa lisääntyy myös tavallisesti tuulen nopeus.
Suurempien talvimyrskyjen aikana
Länsi-Euroo-passa keskimääräinen g. harvoin on suurempi
kuin 3 mm. Troopillisissa pyörremyrskyissä ja
poikkeustapauksissa Länsi-Euroopassakin tapaa
10-15 mm:n suuruisia g:eja. 17. 8:n.

Gradisca
i’-J (G.-Bruma), kaupunki [-Görz-G:n kreivikunnassa Itävallassa; 1,616 as. (1900),
Bruman kera 3,881. — Veuetsialaisteu 1478
perustama sekä linnoitettu turkkilaisia vastaan.
Oli v:sta 1516 toista sataa vuotta Itävallan
hallussa, joutuen 1717 toistamiseen sille.

(E. E. K.)

Gradiska. 1. Nov a-G., kauppala Slavoniassa
Sissek-Brod radan varrella, 3,019 as. (1900). —
2. Star a-G., linnoituskaupunki Slavoniassa
Savan vas. rannalla, perust. 1762, 2,698 as. (1900).
— Vastapäätä oikealla rannalla on 3. B o s n i
a-lainen G., kauppakaupunki; 5,502 as. (1895).
Moskeia, Berbir nimisen linnan rauniot. —
Roo-malais-ajalla sotilassiirtola Prætorium.
Lähettyvillä ou 1904 ja 1905 löydetty suurien
paalu-rakennusten jätteitä. (E. E. K.)

Graduaali (lat. respons&rium graduä’le; gra-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0829.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free