- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1661-1662

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gullkrona ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1661

Gullkrona—

Gundestrup

1662

tyypillistä (ks. Suomi, esihistoria).
Erikoisesti mainittakoon n. s. tasavartinen
proussi-solki, pari erilaista kaarisolkea sekä miekan
ponsi, lepäävän eläimen muotoinen. Suuri osa
aikaisempia löytöjä ou kuvattu J. R. Aspeliniu
teoksessa ,,Muinaisjäännöksiä Suomen suvun
asu-musaloilta" (kuvat 1255-80). [Hackman,
tutkimuskertomus Hist. museon top. arkistossa.]

A. M. T.

Gullkrona [-krü-J, saari Nauvossa, satama ja
luotsiasema.

Gullkronanaukko [-lcrü-], u. 3 penink. pitkä
merenselkä Paimion selän jatkona, erottaa
Nauvon ja Kemiön saaristot toisistaan. K. 8.

Gullstrand, Allvar (s. 1862), ruots.
silmälääkäri, on suurella menestyksellä tutkinut
silmän dioptriikkaa 1. valontaittamissuhteita, joista
on julkaissut monta teosta: ,,Méthode pratique
pour déterminer 1’astigmatisme par la
dénivela-tion ophtalmométrique" (1889), ,,Objektive
Dar-stellung und photografische Abbildung von
Au-genmuskellähmungen" (1892),
»Photographisch-ophtalmiatrische uud klinische Untersuehungen
über die Hornhautrefraktion" (1896). Hänen
etevin teoksensa on: »Allgemeine Theorie der
mono-chromatischen Aberrationen und ihre nächsten
Ergebnisse für die Ophtalmologie" (1900).

M. O-B.

Gulo ks. A h m a.

Gumaelius [-me’-], Gustaf Vilhelm
(1789-1877), ruots. runoilija, pappi, valtiopäivä- ja
kunnallismies. Oli ylioppilaana Upsalassa
fosfo-ristieu ja akatemiallisten taistelun ollessa
kuumimmillaan, mutta ei liittynyt kumpaisiinkaan,
vaan yhtyi 1818 „gööttiläiseen liittoon". Julkaisi
ens. osan historiallista romaania ,,Thord Bonde",
antautui sitten papillisiin, valtiopäivämies- ja
kunnallismies-tehtäviinsä harrastaen varsinkin
vapaamielisiä reformeja, tiedettä ja taidetta sekä
koulujen kehitystä. Oli tuottelias oppikirjojen
tekijä. Julkaisi 70-vuotiaana 9-lauluisen
runosarjan „Engelbrekt" (1858), josta sai Ruotsin
akatemian palkinnon. E. H.

Gumma ks. K u p p a t a u t i.

Gummerus /pmc’-/-suku lienee kotoisin
Loimaalta, Pihkalan talosta. Ensimäinen
tunnettu jäsen Josephus Petri G. k. 1663. —

1. Henrik Johan G. (1774-1836), pappi.
Suomen sodan syttyessä 1808 G. oli apulaisena
Ahvenanmaalla; kun täällä keväällä 1808 kansa
nimismies Arénin (ks. t.) johdolla tarttui
aseisiin Ahvenanmaalle tulleita venäläisiä vastaan,
yhtyi häneen ylioppilasajoiltaan
jättiläisvoimis-taan tunnettu G. Arénin lähdettyä viemään
Ahvenan mantereella vangittuja venäläisiä
Ruotsiin, G. teki 450 talonpojan etunenässä, vähäisen
ruotsalais-voimau avustamana, hyökkäyksen
Kumlingen saarelle, missä venäläisten päävoima,
500 miestä, majaili. Nämät vangittiin lyhyen
kahak au jälkeen; vähää myöhemmin antautuivat
Brändöllä loput venäläisistä, n. 100-kunta
sotilasta. Tukholmassa, minne G. lähti vaukejaan
viemään, hän sai kuninkaalta mitalin
»urhou-desta sodassa" sekä hovisaarnaajan arvon. —
Sodan loputtua G. muutti Ruotsiin, jossa kuoli
Högbvn kirkkoherrana ölannin-saarella.
Ahvenan kapinan 100-vuotispäivänä 1908 juhlittiin
G:n muistoa Högbyssä ja Ahvenanmaalla. —

2. Kaarle Jaakko G. (1840-98), kirjai-

lija; yliopp. 1861, fil. kand. 1869; vv. 1875-97
kollegana Jyväskylän lyseossa. Julkaisi jo
ylioppilaana lukuisasti novelleja ..Suomettaressa",
kuvalehdessä ..Maiden ja merien takaa" y. m.;
eräät niistä ilmestyivät erikois-painoksina, kuten
»Ylhäiset ja alhaiset" (1870), useampia myös
kokoelmassa »Alkuperäisiä suomalaisia
uute-loita" (3 uid. 1863-73). Sujuvana, taitavana,
kansantajuisena kertojana — tosin usein
jonkuu-verran pintapuolisena — on G:lla
kirjallisuushistoriassamme huomattava sija varsinkin
rahvaan kirjailijana, jonka keskuuteen G:n
tuotteet laajalti levisivät ja jonka henkiseen
kehitykseen ne huomattavasti vaikuttivat jo aikana,
jolloin varsinainen suomenkielinen
kirjallisuutemme otti ensi askeleitaan. Hartaasti luetut
olivat G:n toimittamat aikakautiset julkaisut
»Kyläkirjasto" (v:sta 1873), »Kyläkirjaston
kuvalehti" (v:sta 1878) ja »Lasten kuvalehti"
(v:sta 1880). — Suomeksi G. on kääntänyt useita
teoksia m. m. muutamia Holbergin näytelmiä.

— G. harjoitti Jyväskylässä myös huomattavaa
kustantajatointa, ollen ,,K. J. Gummerus"
kustannusliikkeen omistaja (liike siirtynyt
osakeyhtiölle). E. E. K.

— 3. J a a k k o G. (s. 1870), kirkkohistorian
tutkija; yliopp. 1887. fil. maist. 1890, teol. lis.
1900, nimitettiin sam. v. kirkkohistorian
professoriksi. Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri
v:sta 1901. G:n tutkimuksista ja julkaisuista
mainittakoon: »Beiträge zur Geschichte des Buss
u. Beichtwesens in der Schwedisclien Kirche des
Mittelalters", »Die Homöusianische Partei bis
zum Tode des Konstautius", »Mikael Agricola,
hänen elämänsä ja kirjallinen toimensa" (1903).

Gummi ks. Kumi.

Gummi arabicum ks. Arapikumi.

Gummi elasticum ks. K a u t s u k k i.

Gummigutta, kumihartsi, jota saadaan
Taka-Intiassa kasvavasta Garcinia Uanburyi puusta.
G. esiintyy kaupassa useimmin läpimitaten
3-6 cm paksuisina ruskahtavan
helakankeltai-sina puikkoina, jotka ovat puun, bambuputkiin
juoksutettua ja niihin jähmettynyttä
maitiaisnestettä. Se sisältää 72-80 % keltaista,
veteen liukenematonta hartsia (gambogiahappoa),
23-18 % kumia, loput liika-aineita. Ei liukene
alkoholiin, mutta muodostaa vedessä keltaisen
emulsionin, on hyvin myrkyllistä, käytetään
vesiväreihin ja keltaisiin vernissoihin, ulostaviin
pillereihin (Suom. farmakopean pilulæ guttæ
aloëticæ, Morisonin pillerit). (J. A. W.)

Gummilakka ks. Lakka.

Gummi mastix ks. M a s t i k s i.

Gummosis ks. Kumivuoto.

Gumplowicz [-ö’vits], Ludwig (1838-1909),
itäv. oikeusoppinut ja sosiologi, v:sta 1882
professorina Grazissa, on julkaissut
valtio-oikeudellisia ja sosiologisia teoksia, m. m. »Das
öster-reichische Staatsrecht" (1891), »Der
Rassen-kampf" (1883), »Grundriss der Sociologie" (1885),
»Sociologie und Politik" (1892), »Die
sociologi-sche Staatsidee" (1892), »Rechtstaat und
Socia-lismus" (1881), »Geschichte der Staatstheorien"
(1905), ..Socialphilosophie im Umriss" (1909).

J. F.

Gumtähti ks. K u m t ä h t i.

Gundestrup ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0879.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free