- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hajuherne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

19

sydämeksi (Ruotsissa se tavataan jo
muinaisajan riipuskoristeissa ja riimukivissä).
Edellinen merkki esiintyy silloin tällöin
suomalaisessa kansatieteellisessä puukalustossa. [L.
Müller, „Det s. k. hagekors’s anvendelse og
betyd-ning i oldiiden" (1877), de Mortillet, „Le signe
de la croix avant le christianisme" (1866), von
den Steinen, „Prähist. Zeichen und Ornamente"
(..Bastian Festschrift", 1896), Th. Wilson, „The
swastika" (1898).] Tl. T. 8.

Hakasalmen huvila (Hagasund) Helsingissä,
Töölön-lähden rannalla, aikanaan rouva A.
Ka-ramzinin rakennuttama. Lahjana siirtynyt
kaupungille. Valtion historiallis-kansatieteellisen
museon sivistyshistoriallinen osasto on
väliaikaisesti siihen sijoitettuna.

Eakatistit, nimitys, jota tavallisesti
käytetään sen yhdistyksen jäsenistä, joka 1894
perustettiin valvomaan saksalaisuuden etuja ja
ehkäisemään puolalaisuuden edistymistä Posenin
maakunnassa; nimi on muodostettu yhdistyksen
perustajani (Hansemann, Kennemann ja
Tiede-mann) alkukirjaimista. H. ovat toiminneet
hyvin innokkaasti puolan kielen syrjäyttämiseksi,
puolalaisten omistamain maatilain saattamiseksi
saks. haltuun, saks. asutuksen levittämiseksi ja
siten pitäneet vireillä leppymätöntä
kansallis-vihaa saksalaisten ja puolalaisten kesken.

Hakemus, lakit., julkiselle viranomaiselle
tehty pyyntö määrättyyn virkatoimenpiteeseen
ryhtymisestä pyynnön tekijän hyväksi tahi
jonkun edun, esim. viran saamisesta, jonka
myöntäminen on viranomaisen asiana. Jos hakemus
on jätetty asianmukaisessa järjestyksessä ja
säädettyyn aikaan, on hakijalla oikeus saada se
viranomaisen tutkittavaksi. Hakemus eroaa siis
anomuksesta (ks. t.) siinä, että se voi
taikoittaa ainoastaan sellaista
virkatoimen-pidettä, joka koskee hakijaa persoonallisesti, kun
tias anomus voi tarkoittaa mihin
virkatoimenpiteeseen ryhtymistä tahansa, sekä siinä, että
anomuksen viranomainen voi, päinvastoin kuin
hakemuksen, jättää kokonaan
huomioonottamatta, koskapa se vain sisältää määrätyn
toivomuksen tahi esityksen. vrt.
Muutoksenhakukeino. Kantaja. O. K:nen.

Hakija, tähtit., pieni kiikari, jolla on suuri
näköpiiri, yhdistettynä tähtitieteelliseen
kiikariin siten, että molempien akselit ovat
yhdensuuntaiset. H:n avulla asetetaan kone siten, että
havaittava taivaankappale tulee näköpiiriin.
Hakija on välttämätön apukoje koneissa, joitten
objektiivihalkaisija nousee päälle 100 mm.

n. k.

Hakim (arab. hakhn = viisas), opettaja,
lääkäri ; hukim, tuomari, kuvernööri. K. T-t.

Håkim, B i a m r i 1 1 ä h. egypt. kalifi
(996-1021). ks. Drusilaiset ja Fatimidit.

K. T-t.

Hakkapeliitta, nimitys, jota käytettiin
suomalaisista ratsumiehistä Kustaa Aadolfin Puolan
sodassa ja joka varsinkin
kolmikymmenvuotisessa sodassa tuli peljätyksi; johtuu heidän
sotahuudostaan „Hakkaa päälle!", jolla he
hyökätessään rohkaisivat toisiansa. Nimitystä mainitaan
sekä ystäväin että vihollisten yleisesti
käyttäneen (esim. englanninkielisillä kirjailijoilla se
tavataan muodossa Tlackapells. Uagapells).

G. R.

20

Hakkaus. H:lla tarkoitetaan metsänhoidossa
yleensä puiden kaatamista metsässä. Erotetaan

1) päähakka ukset (uudistushakkaukset)
eli varsinaiset hakkaukset, joissa metsästä
poistetaan pääasiassa täyden mitan saavuttaneet
puut ja joita seuraa uuden kasvun hankinta, ja

2) e t u h a k k a u k s e t, harvennus- eli
kasvatus-hakkaukset (ks. Apuharvennus), joiden
tehtävänä on kasvattaa nuorta metsää
mahdollisimman arvokkaaksi. Varsinaisia hakkauksia
voidaan erottaa 2 muotoa: 1)
paljaaksi-hakkaus, jolloin isommalta tai pienemmältä
alalta poistetaan kaikki puut, suuret ja pienet,
jättäen paikalle korkeintaan vanhan metsän
suojassa kasvanutta nuoreunosta (etukasvua) ja
2) s i e m e n p u u a s e n t o h a k k a u s, jolloin
hakkausalalle sitäpaitsi jätetään n. s.
siemenpuita. Kunkin hakkauskolidan suuruuden
mukaan erotetaan 1) lohkohakkaus, jolloin
isoalainen ala (tav. yli 1lt ha kokoinen)
hakataan paljaaksi tai siemenpuita jättäen, 2)
kaista 1 e h a k k a u s, jolloin kukin yksityinen
hak-kausala käsittää pitkän kapean kaistaleen, 3)
ryhmä- 1. a u k k o h a k k a u s, jossa
hakkaus-alat ovat muutamien aarien kokoisia aukkoja 4)
liarsintahakkaus, jolloin kukin
yksityinen hakkauskohta käsittää ainoastaan yhden tai
muutaman harvan puun kasvualan. A. C.

Hakkausala, se metsäosa, josta puita
kaadetaan (ks. Hakkaus). A. C.

Hakkausjakso käsittää useita yhdessä jonossa
olevia metsäosastoja tai metsiköitä, jotka tulevat
järjestyksessä peräkkäin hakattaviksi. A. C.

Hakkausjärjestys, hakkausten (ks. t.)
toimittaminen vallitsevan tuulensuunnan
vaatimassa järjestyksessä. Tuulisissa seuduissa,
varsinkin rannikoilla ja vuoristoissa, täytyy
hakkaukset toimittaa määrätyssä järjestyksessä,
siten että ensimäineu hakkaus toimitetaan
tuulesta poispäin olevalla metsänlaidalla ja
jokainen seuraava hakkaus toimitetaan edelli.-en
tuulta kohti olevalla puolella. A. C.

Hakkauslaskelma, laskelma, joka osoittaa,
mitenkä paljon metsästä vuosittain tai
aikakau-sittain voidaan hakata. Hakkausmäärän
laskemiseen käytetään useita eri menetelmiä, joita
erotamme 1) vuosipalstamenetelmät, 2)
sareke-menetelmät, 3) ikäluokkamenetelmät ja 4)
nor-maalivarasto- 1. kaavamenetelmät, mikäli ne
koskevat lohkohakkaus- ja lohkoharsintametsiä.
Harsintametsissä käytetään osittain
kaavamene-telmiä osittain aivan erikoisia, joista meillä on
yleisimmin käytännössä n. s. vanhempi
ruotsalainen hirrenharsintamenetelmä. A. C.

Hakkausmäärä, puumäärä, joka metsästä
hoitosuunnitelman mukaan vuosittain tai
aika-kausittain hakataan. Sen laskemisesta ks.
Hakkauslaskelma. Normaalinen h.,
puumäärä, minkä normaalitilassa oleva metsä voi
kestävästi tarjota hakattavaksi. A. C.

Hakku (saks. IJacke), käsiase, jolla maa
rivien välistä kuohkeutetaan, rikkaruohoja
hävitetään, taimia mullataan j. n. e. Kärki tav.
teräksestä. 10-25 cm leveä. I. A. S.

Hakluyt [häklütj, Richard (1552-1616),
engl. maantieteilijä; tutki varsinkin
löytöhisto-riaa. Luennoi maantiedettä Oxfordin
yliopistossa; pääteos: „The principall navigations,
voia-ges, traffiques and discoveries of the English

Hakasalmen huvila—Hakluyt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free