- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
43-44

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallintotutkinto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4:5

Hallitseva senaatti—Hallitusmuoto

44

Hallitseva senaatti, Pietari Suuren, vuonna
1711 perustama venäläinen hallituskunta, jonka
toimivaltaan myöskin on kuulunut ja kuuluu
oikeudenhoidon valvominen ja harjoittaminen.
Senaatin historia on monivaiheinen. Keisarinna
Elisabetin aikana sillä oli hallussaan miltei
rajaton hallitus ja sisäasiain hallinto, vieläpä
muutamissa tapauksissa lainsäädäntövaltakin.
Sittemmin se muuttui jotenkin merkityksettömäksi
ja sen tehtävät uskottiin suurimmaksi osaksi
muille viranomaisille. (Keisarinna Katariina
merkitsi senaatin päätehtäväksi lakien
suojelemisen.) Aleksanteri I:n hallitessa oli tosin
tarkoitus jälleen asettaa senaatti hallinnon
etupäähän, mutta tämä asema ei soveltunut siihen
keskushallinnon uudistukseen, joka samaan aikaan
pantiin toimeen. Ministerit, joitten olisi pitänyt
olla senaatin valvonnan alaisina, olivat samalla
välittömässä suhteessa keisariin ja hänen
ohjattavinaan. Tärkeimmät asiat ratkaistiin
keisarin johdolla ministerikomiteassa, senaatista
riippumatta. Päämerkityksensä senaatilla tuli
olemaan ylimpänä tuomioistuimena. — Senaatti ei
ole yhtenäinen kollegio, vaan jakaantuu
osastoihin, jotka kukin senaatin vallalla ja nimessä
ratkaisevat asioita. Paitsi sitä, että senaatti
on ylin tuomioistuin sekä hoitaa erinäisiä
hallintotehtäviä (osaksi myös hallinnollista
lainkäyttöä), kuuluu, kuten myöskin nykyisissä, v:n
1906 perustuslaeissa säädetään, sen tehtäviin
suojella ja säilyttää lakeja sekä julkaista uudet
lait, sitä ennen tutkittuansa, onko sille jätetty
laki perustuslainmukaisella tavalla syntynyt.

R. E.

Hallitsija, henkilö, joka monarkisen
(yksinvaltaisen) valtion oikeusjärjestyksen mukaan on
valtion ylin orgaani. Yleisesti pidetään
monar-kiselle valtiolle olennaisena, ettei valtion
oikeusjärjestystä tai ainakaan sen valtiosääntöä voida
muuttaa ilman hallitsijan suostumusta ja
vahvistusta, mutta tämän tunnusmerkin asettaminen
saattaa- tuottaa hämmennystä siihen nähden,
että todellisuudessa on valtioita, jotka nimittävät
itseään monarkioiksi, mutta jotka oikeudellisesti
eivät mainittua vaatimusta täytä (esim. Norja ja
Kreikka sen käsityksen mukaan, mikä näissä
maissa nykyänsä on vallalla). — Nykyaikaisissa
valtioissa hallitsijavalta aina on perinnöllinen
ja hallitsija on teoistansa oikeudellisesti
vastuuton. — ks. Monarkia. K. E.

Hallitsijavakuutus, juhlallinen vakuutus,
jonka uusi hallitsija valtaistuimelle noustessansa
antaa ja jolla hän sitoutuu pitämään maan
lakeja pyhinä ja niitten mukaan hallitsemaan.
Se hallitsijavakuutus, jonka Keisari ja
Suuriruhtinas Suomen oikeuden mukaan on
velvollinen valtaistuimelle noustessaan antamaan,
johtaa alkunsa siitä valasta, jonka uusi kuningas
Ruotsin Maanlain mukaan heti kuninkaanvaalin
jälkeen oli velvollinen vannomaan sekä sitten
krnunauskulullaan („eriksgata") maakunnissa
uudistamaan. Ruotsin muututtua perinnölliseksi
kuningaskunnaksi säilyi kuninkaanvakuutus.
Varsinkin 1600-luvulla oli sillä suuri merkitys;
sen avulla tahdottiin turvata alamaisten ja
säätyjen oikeudet ja rajoittaa kuninkaan valtaa
j. n. e. Pysyväistä kaavaa ei käytetty, vaan
muodostettiin vakuutus kulloinkin vallitsevien
tarpeitten ja pyrkimysten mukaan. Vasta v:n

1779 valtiopäiväpäätöksessä säädyt hyväksyivät
pysyväisen kuninkaanvakuutuksen.
Yhdistys-ja Vakuutuskirja (v:lta 1789) säätää
kahdeksannessa kohdassaan, että jokaisen uuden
hallitsijan tulee allekirjoittaa tämä perustuslaki. V:n
1809 jälkeen kaikki Suomen hallitsijat
juhlallisella vakuutuksella ovat luvanneet pitää
voimassa maan lait ja hallita niitten mukaan.
Mainittu hallitsijan velvollisuus ei tietysti perustu
vakuutukseen eikä ole sen antamisesta
riippuvainen, vaan hallitsijan velvollisuudet ovat
suorastansa oikeusjärjestyksen nojalla itse
hallitsijavallan kanssa uudelle hallitsijahenk ilolle
siirtyneet, mutta hän on kuiteukin velvollinen
antamaan mainitun lupauksen. K. E.

Hallituksenhoito, valtionpäämiehelle
kuuluvan vallan harjoittaminen sinä aikana, jolloin
hän itse ei voi valtaansa käytellä.
Hallituksen-hoito 1. sijaishallitus tulee monarkisissa maissa
kysymykseen varsinkin silloin kun hallitsija
alaikäisyyden, mielipuolisuuden taikka pitkällisen
matkan vuoksi on oikeudellisesti taikka
tosiasiallisesti estetty tehtäviänsä hoitamasta. —
Muutamat valtiosäännöt säätävät, että sijaishallituksen
kestäessä ei ole lupa muuttaa perustuslakia,
toiset kieltävät vain vallanperimysjärjestystä
muuttamasta. — Suomessa on, mitä hallitsijan
holhoukseen, sijaishallitukseen y. m. tulee, nykyänsä
noudatettavana, mitä Venäjän laki tästä säätää,
ks. S i j a i s h a 11 i t u s. R. E.

Hallitus, laajemmassa merkityksessä valtion
asiain johto ja hoito yleensä; hallituksesta tässä
merkityksessä puhuttaessa voidaan sanoa
kansaneduskunnankin (mutta ei tuomioistuinten)
ottavan siihen osaa. Tavallisesti käytetään tätä
nimitystä ahtaammassa merkityksessä
tarkoittamaan julkisen vallan eli valtiovallan välitöntä,
käskyjen, kieltojen ja täytäntöönpanotointen
kautta tapahtuvaa harjoittamista. Hallitukseksi
nimitetään sen mukaan myöskin niitä
valtio-orgaaneja, joille tämä tehtävä kuuluu, siis
erittäinkin n. s. valtion päämiestä (monarkisissa
maissa hallitsijaa, tasavalloissa presidenttiä,
ellei valtion johdossa ole kollegi) sekä eri
hal-lintohaarain johtajain (ministerien)
muodostamaa virkakuntaa (ministeristöä). —
Hallituksen-jäseniksi sanotaan Suomessa senaatin,
erittäinkin sen talousosaston jäseniä (ks. esim. V. J.
33 §). ’ R. E.

Hallituskonselji, virasto, joka 18 p. olok.
1809 annetulla ohjesäännöllä järjestettiin
Suomen yleistä hallitusta hoitamaan, ja jonka nimi
21 p:nä helmik. 1816 annetulla julistuksella
muutettiin „Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi", ks.
Senaatti. R. E.

Hallituskunta, virkakunta, jonka tehtävänä
on n. s. keskushallituksen 1. valtion yleisen
hallituksen sekä eri hallintohaarain (taikka jonkun
liallintohaaran) johto. Valtion keskushallituksen
johto voipi kuulua joko yhdelle tai useammalle
hallituskunnalle. — ks. Hallinto, Hallitus,
Kollegi, Ministerist 5. R. E.

Hallitusmuoto, laajemmassa merkityksessä se
järjestysmuoto, joka määrää valtion
oikeudellisen rakenteen, erittäinkin valtion pääorgaanit
ja niitten toimivallan. — Hallitusmuodoksi
nimitetään Suomessa ja Ruotsissa tärkeintä
valtio-sääntölakia. Hallitusmuodoksi fRegcrivgsform)
nimitettiin jo sitä lakia, joka 1634 hyväksyttiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0034.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free